Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Factojen maailma

Kirjoitettu 13.01.21
Esseen kirjoittaja: Veera Kinnunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Factojen maailma
Kirjan kirjoittaja: Hans Rosling
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 6.7. Sosiaalinen media ja markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Faktojen maailma – Ehkä asiat eivät olekaan niin huonosti kun niiden luullaan edelleen olevan.  Koen olevani positiivinen ihminen, mutta silti kirja oli ravisteleva ja hyvä muistutus siitä, että kehitystä tapahtuu koko ajan joka puolella maailmaa. Hans Rosling on Ruotsalaisen Globaalinen terveydenhuollon professori ja yksi ainoita ihmisiä maailmassa joka luennoi maailman kehityksestä jo useiden vuosien ajan. Nimen omaan, että maailmalla tapahtuu muutosta hyvään suuntaan kokoajan.

Rosling luoma kysely patteristo maailman tilasta polkaisin kirjan heti alkumetreille hyvin käyntiin. Jos haluat päästä tekemään testi pääset siihen TÄSTÄ. Rosling on esittänyt kysymykset useilla hänen luonneilloon niin maailman huippu tutkijoille kuin simpansseille jotka vastaavat arvaamalla (33% oikein). Sain tulokseksi 6/13 oikein, eli aika odotetusti. Kysymysten aiheet käsittelevät naisten kouluttautumista, katastrofeissa kuolleiden määrää, rokotuksia ja paljon muitakin globaaleja aiheita. 

Kirjassa verrataan maailman menestyvämpiä tutkijoita simpanssiin joka kuitenkin vastaavat arvalla paremmin kuin monet tutkijoista. Kuitenkin tämä ei tarkoita sitä, että simpanssit olisivat tiedemiehiä viisaampia. Vain, että tiedemiehiä jopa maailman viisaampiakin ihmisiä rasittaa sama uutis vyöryn tuoma intuitiivinen voima. Tiedetään, että luonnonkatasrtofeja, lentoturmia tapahtuu maailmassa paljon vähemmen kuin viimeisen vuosikymmen aikana, kuitenkin kun keskiviikko yksi kone tipahti indonesiassa ja uutisotsikot olivat tasoa “jo toinen kone kahden vuoden sisällä”, niin vaikuttaa negatiivinen uutisointi myös viisaimpiinkin tutkijoihin. Koneen tippumisesta alle muutamassa tunnissa New york times, iltalehti ja monet muut pienet kuin suuret mediat olivat asiasta jo ehtineet raportoida negatiivis sävytteisesti.  Tiedon nopeus ja epätasaisuus luo meille mielikuvia siitä, että maailman tila on edelleen huonossa jamassa ja onnettomuuksia tapahtuu edelleen yhtä usein.

Tämä on osoitus myös kirjassa puhuttavasta informaatio tulvasta joka yleensäkin on negatiivis sävytteinen eikä niinkään positiivisuutta puhkuvia läpimurtoja maailmalta. Tämän nopean informaation alle jää yleensä Roslinginkin esittelemät kaaviot maailman kehitykset niin nälänhädän  kuin lapsikuolleisuuden parantumisesta.  Informaatiotulvan lisäksi lisätään tähän vielä sosiaalisen median riippuvuus josta voi suurimman osan kohdalla jo puhua jossa informaation tosi peräisyyttä ei  pystytä mitenkään todentamaan. Tämän informaatiotulvan kautta ihmiset tulkitsevat maailmaa entistä helpommin kaksijakoisesti “kehitysmaat” ja “länsimaalaiset”. Todellisuudessa maailma jaetaan neljään luokkaan 1-4 numeroilla joissa Suomi kuuluu luokkaan 4. Esimerkki 1 -luokan maassa ei vielä ole tasaista tulotasoa, lapsikuolleisuus on korkeampi, ei koulutusta ja perhe koot isoja. Kun taas luokassa 4 kouluttautuminen on tasa-arvoista kaikille, on toimiva terveydenhuolto järjestelmä, ja ruokavalio on monipuolinen.  Suomikin on nostanut omaa luokitustaan viimeisen vuosikymmen aikana ja se on muitettava, niin myös moni luokan 3 maa ei ollut vielä vuosikymmen sitten siinä luokassa. Oma henkilökohtainen ajatukseni on muokkaantunut maailmalla matkailun myötä. Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen myötä. 

Kuitenkin muutos siinä, että tiedostetaan teknologian ja lisääntyvän rahan määrän tuovan vaurautta myös köyhemmille alueille, vaikka muutos olisikin hidasta sitä tapahtuu. Korona on varmasti edesauttanut monia muutoksia ja digi loikkia, kuitenkin on tiedostettava myös näiden digi loikkien tuomat haitat.

 

Katsoin Sosial dilemma documentin jossa käsitellään digitalisaatiota ja millaisia muutoksia meidän tulisi pystyä digialalla tekemään, missä tiedon keruuta ei rajoiteta mitenkään ja alan ainoa tarkoitus on saada sinut viettämään enemmän aikaa jossain tietyssä sovelluksissa. Sitten siellä sovelluksessa syötetään sinulle suunnattuja ärsykkeitä joiden avulla muokataan sinun maailmankuvaasi sinun näköiseksi.  Polarisaatio, manipulointi, valeuutiset, ajantajun menettäminen ja päätön surffailu, näitä ilmiöitä ei ollut vielä näin suuressa mittakaavassa 15 vuotta  sitten. Teknologia jätit pääsevät keräämään meistä kaiken mahdollisen datan ilman minkäänlaisia rajoituksia, mitä tällä datalla tehdään? Kerrytetään se sinun profiilisi alle ja se edesauttaa aina vain parempaa tuntemista sinun käyttäytymisestä arvomaailmasta ja sen hetkisistä liikkeistä. Onko se hyöty sinulle, että google ehdottaa sinulle jo valmiiksi sinulle sopivia hakutuloksia tai youtube syöttää saman tyylisiä videoita?

 

Asia on niin uusi, että siihen ei olla osattu tai haluttu vielä reagoida, mutta siitä on kasvanut yhtä iso ongelma kuin Roslingin tutkimista ilmastonmuutoksen tai nälänhädän vaikutuksista ihmiskuntaan. Nuorien itsemurha lukujen hurja kasvu, sosiaalinen kanssakäymisen väheneminen sekä tottakai maailmankuvan vääristyminen. Olisi ensiluokkaisen tärkeä tiedostaa, että toisten rikastuminen ei saa tapahtua enää 2020 ihmisoikeuksien tai jopa ihmishenkien uhalla.  Ongelman ratkaisuja on varmasti useita, ensimmäinen on jonkun näköinen suodatin uutisointiin, onko journalisteilla tai facebookissa mainostavalla taholla mitään vastuuta, sisällön tuotannollisesti. (kannattaa tutustua esimerkiksi tapaukseen #pizzagate) Voitaisiinko jättiläis teknofirmoja verottaa datan keruusta jäisikö silloin “turha” data keräämättä, ja suojeltaisiin ihmisen käyttäytymistä myös verkossa, koska jokaista liikettä ei päästäisiin manipuloimaan niin vahvasti ilman dataa joka liikkeestä. Voitaisiinko asettaa sosiaalisen median palveluille ikäraja, kriittisen ajattelun ja tarkastelun kehittyminen olisi jo siinä vaiheessa kehittynyt,  jota ei vielä lapsilla tai nuorilla ole. Onko Google enää validi hakupalvelu jos sinne voi kuka tahansa lisätä millaista tahansa sisältöä, mutta silti sinulle tarjotaan vaan tietynlaista sisältöä sinusta luodun profiilin myötä. Tämä lisää ääriajattelua ja vastakkainasettelua jossa nähdään vain yksipuolisia uutisia. Jos haluat lukea ääri esimerkistä 2016 myanmarin esimerkki jossa valtiokin kiistää tapahtuneen on yksi sellaisista. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007274890.html

“Tilanne Rakhinessa on monimutkainen. Haasteet ovat merkittäviä. Myös muita vähemmistöjä on joutunut kärsimään Arsa:n aiheuttamasta väkivallasta. Suurin osa muusta maailmasta ei ole nähnyt heidän hätäänsä, Myanmarin varapresidentti Henry Van Thio puhui YK:n yleiskokouksessa viime viikolla.”  -Myanmar2016

 

Vaikka Faktojen maailma käsittelee maailman ymmärtämistä faktoihin perustuen, ja kirjassa ollaan valtavien globaalin mittakaavan asioiden äärellä, monet Roslingin korostaman faktatietoisuuden  periaatteet ovat tuotavissa kenen tahansa ajatteluun. Olisi tärkeä tarkastella kriittisesti myös omaa ajattelua ja tiedon hankintaa, perustanko tämän mielipiteen minkä faktan pohjalle vai pers tuntuman? Tämä on varmasti edelleen yksi suurimpia asioita jota joudumme myös Gravissa harjoittelemaan, katsomaan myös toisen osapuolen mielipiteen taakse ja olemaan avoimia muuttamaan omaa mielipidettä. Pitäisi pystyä hakemaan enemmän faktapohjaista tietoa omien ajatusten taakse ja tueksi, mutta huom. Ei ainoastaan perustelemaan mielipidettäsi oikeaksi vaan olemaan avoin uudelle informaatiolla ja sitä myötä myös muuttamaan omia ajatuksia.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!