Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Faktojen maailma

Kirjoitettu 22.05.19
Esseen kirjoittaja: Anne Palmu
Kirjapisteet: 2
Kirja: Faktojen maailma
Kirjan kirjoittaja: Hans Rosling
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olipa hyvä kirja! Harvaa kirjaa jaksaa kännykän ruudulta lukea, mutta Hans Roslingin Faktojen maailma oli niin mielenkiintoinen, että pieni näyttökin unohtui. Kirjoitustyyli oli rennon tarinoiva ja jokaisen luvun alussa olevat Roslingin kokemukset olivat ihan mielenkiintoisimpia osia. Pohdiskelin tätä esseetä varten, mitkä asiat erityisesti kolahtivat ja se oli yllättävän vaikeaa, sillä sanoisin, että yksityiskohtien sijasta kokonaisuus oli se joka ”kolahti”.

Kävin Gapminder-säätiö sivuilla tutustumassa kirjassa useasti mainittuun Dollar Streetiin ja olihan se silmiä avaava. Ei ehkä tuonut suuria ”mullistuksia”, mutta niin kuin kirjassa puhuttiin, 1- ja 2-ryhmän ihmisten elämästä ei näe kuvia missään. Netti on pullollaan kuvia 4-ryhmän arkeen kuuluvista esineistä ja asioista, mutta 1-2 (ja jopa 3) -ryhmien tavallinen arki puuttuvat täysin. Dollar Street -sivun eteen on nähty valtava työ, joten kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa.

Erityisesti muutamat kohdat inspiroivat pohtimaan asioita ja omia (harha)käsityksiä ja ne olivat seuraavat:

Lasten lukumäärä. Nelosryhmän porukka (eli he, joilla on käytössään hammasharja tai ainakin täydet mahdollisuudet sellainen hankkia, itseni mukaan lukien) saattaa kuvitella, että lasten lukumäärää köyhemmissä valtioissa voidaan säädellä esimerkiksi ”sivistämällä” paikallisia ihmisiä ehkäisyasioissa. Faktojen maailma sivisti itseäni tiedolla, että parhaiten lasten lukumäärää säädellään takaamalla kaikille perusterveydenhuolto. Jos lapset säilyvät terveinä (ja hengissä) aikuisiksi asti, syntyvien lasten lukumäärä vähenee automaattisesti. Kun lapsikuolleisuus on korkea, syntyvyys myös on korkea.

Ääripäät. Itsekin syyllistyn monesti kuvittelemaan, että maailmassa on toisessa päässä hyvin voivat länkkärit, jotka vertailevat airbnb-hotelleja ja älypuhelinten ominaisuuksia ja toisessa päässä ne, jotka kituuttelevat päivästä toiseen. Ja on tietysti vielä ne meitä länkkäreitäkin rikkaammat, jotka poseeraavat somessa kalliiden autojensa vierellä. Kirjan mukaan nämä ryhmät todella ovatkin olemassa, mutta ne ovat ainoastaan ryhmät 1 (köyhät) ja 4 (hyvätuloiset ja sikarikkaat). Ykkösen ja nelosen välissä ovat ryhmät 2 ja 3, joihin kuuluvat suurin osa maailman kansalaisista, eli tyypit, jotka eivät kituuta, eivätkä vertaile hotelleja. Tämän välin minäkin usein unohdan ja se johtaa siihen, että kuvittelen ryhmän 1 olevan paljon suurempi kuin se onkaan.

Hidas muutos on muutos sekin. Parempi ja huono voi olla samaan aikaan. Kirjassa kerrottiin hyvä esimerkki. Vuonna 2016 4,2 miljoonaa lasta kuoli pian syntymänsä jälkeen ja verrattuna syntyneiden määrään (141 milj.) prosenttiosuudeksi saadaan 3. Kuulostaa hirveältä ja yksistään esitettynä toivottomalta. Mutta jos luvun rinnalle otetaan esimerkki vuodelta 1950, jolloin 97 miljoonasta syntyneestä vauvasta kuoli 14,4 miljoonaa (=15%), voidaan huomata, että muutos tuosta on erittäin positiivinen. Tilanne voi siis olla yhtä aikaa parempi ja huono. Hidas muutos parempaan ei aiheuta raflaavia otsikoita someen, mutta sitä tapahtuu koko ajan, useilla eri osa-alueilla.

Puhu isoisän kanssa, jos alkaa tuntua, että asiat ovat aina olleet samalla tavalla, eikä mikään etene. Itselleni se ei valitettavasti ole enää mahdollista, mutta vanhempienikin lapsuudessa asiat olivat hyvin eri lailla. Esimerkiksi isäni muistaa ajan, kun sähköjä ei vielä kaikissa taloissa ollut, eikä näin ollen telkkareita, jääkaappeja tai sähkövaloja. Autotkin olivat alkuun harvinaista herkkua; isäni kulki talvellakin oman isänsä kanssa moottoripyörällä kaksi päällä Lutakossa sijainneelle Schaumannin vaneritehtaalle töihin. Isäni ajoi ja hänen isänsä kuulemma suhisi* takana, kun niin pelotti liukkaalla tiellä. *=suhiseva ääni, joka syntyy vedettäessä henkeä hampaiden välistä.

Ruusuinen menneisyys.Liittyy edelliseen kappaleeseen. Monesti ajatellaan menneet ajat jotenkin ruusuisina, mutta elo kylmässä Suomessa ilman sähköllä toimivia apuvälineitä puulämmitteisessä talossa ei varmasti ole ollut aina ruusuista. Perheen isä on saattanut painanut pitkää päivää vaneritehtaassa, jossa ei ole vielä tiedetty kuulosuojaimista mitään ja äiti on tehnyt kaikki taloustyöt, pessyt pyykitkin käsin.

Oleta, että ihmiset eivät ole idiootteja.Tässä kohtaa sattui hassu sattuma, sillä juuri tätä kohtaa lukiessani istuimme LC-bussissa köröttelemässä kohti Brasovia. Päätie oli ilmeisesti remontissa, sillä bussi kulki pieniä teitä, joita talot reunustivat ihan asfaltin reunassa. Katselin taloja ja ihmettelin, että monien remppa näytti olevan jotenkin vaiheessa, mutta remonttimiehiä ei näkynyt kerrassaan missään. Mietiskelin, että onko moti loppunut kesken vai mikä on. Faktojen maailman antoi sattumalta selityksen ilmiölle: vähävaraiset, 2-3-ryhmien ihmiset eivät saa pankista lainaa sillä tavalla, kuin me esimerkiksi täällä Suomessa, eikä heillä liioin ole suuria säästöjä sukanvarressaan, joten remonttia jatketaan sitä mukaa, kun ylimääräistä rahaa saadaan kerättyä. Kirja kertoi, että tilikasakin on turvallisinta muurata heti paikalleen, jotta se on vaikeampi kenenkään varastaa. Suomessa hommaa ei aloiteta, ellei rakennusvälineitä ja -aineita ole riittävästi työvaiheen saattamiseen loppuun asti. Matalamman tulotason maissa remonttia tehdään vähän kerrallaan, eikä kyse ole osaamattomuudesta tai ”motin” loppumisesta kesken remontin. Kohdatessasi siis nelosryhmän näkökulmasta älyttömiä ratkaisuja, kirja neuvoo pohtimaan ”nöyrästi ja uteliaasti”, mikä viisaus kyseisen valinnan takana saattaa piillä.

Tämä viimeinen pätee myös meidän kotimaassa Suomessa. Varsinkin erilaisiin marginaaleihin kuuluvia ihmisiä voi ryhmään kuulumattoman olla vaikea ymmärtää. Ihmiset, jotka eivät itse ryhmään kuulu eivätkä tunne ryhmään kuuluvia, kyseenalaistavat helposti ryhmän ajatukset ja tunteet. Viime aikoina puheenaiheena ovat olleet erilaiset seksuaalivähemmistöt ja kovin moni ryhmään kuulumaton tuntuu tietävät heitä paremmin, mikä heille on hyväksi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!