Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Faktojen maailma – asiat ovat paremmin kuin luulet

Kirjoitettu 16.05.20
Esseen kirjoittaja: Jyri Ruokonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Faktojen maailma
Kirjan kirjoittaja: Hans Rosling
Kategoriat: 1.7. Tiimiyrittäjävalmentajien oppimisen "pakolliset" kirjat, 8.4. Ihmisen tulevaisuus

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Faktojen maailma – asiat ovat paremmin kuin luulet

 

On hienoa, että Johannes Partasen TIIMIYRITTÄJÄN JA TIIMIVALMENTAJAN PARHAAT KIRJAT  2019–20 eli kotoisammin YPK, löytyy ilmaisena ladattavaksi netistä. Kirjan selaaminen on minulle mieluisaa puuhaa, mutta toisinaan olen mökillä ja kirja on kotona tai sitten päinvastoin. Nyt PDF-kirjaa voi selailla missä tahansa ja milloin vain, ellei ole vienyt itseään täysin digimahdollisuuksien ulottumattomiin. Latasin YPK:n puhelimelleni, iPadilleni ja kannettavalleni, joten netistä riippumatta saan sen vaivattomasti käyttööni.

Elämme Suomessa kevättä 2020. Covid-19-virus eli koronavirus muutti kevättämme monin tavoin. Yksi tämän kirjoittamishetken päällimmäisiä asioita on kirjastojen sulkeminen kokonaan kaikilta palveluilta. Olin uutisoinnissa ajan tasalla ja kävin noutamassa Äänekosken kirjastosta varaukseni heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä. Ei olisi etukäteen arvannut sydäntalvella, että mieluisan kirjan hankkiminen osoittautuisi näin vaivalloiseksi ostamatta sitä.

Kirjan Faktojen maailma on kirjoittanut Hans Rosling apunaan poikansa Ola Rosling ja miniänsä Anna Rosling Rönnlund.

Hans Rosling (1948-2017) oli ruotsalainen lääkäri, joka toimi yliopistouransa jälkeen suosittuna ja innostavana puhujana perustamansa Gapminder-säätiön kautta. Hän päätyi vakiopuhujaksi TED-konferensseihin (Technology, Entertainment, Design) esim. Montreyhin, Berliiniin ja Cannesiin sekä puhumaan Ikean, Coca-Colan ja vastaavien monikansallisten yhtiöiden johtokuntiin, globaaleihin pankkeihin ja sijoitusrahastoihin – piireihin, joista kertoi olleensa itsekin yllättynyt.  Ratkaisevaksi hetkeksi hän nostaa konferenssin Sveitsin Davosissa tammikuussa 2015, jonne oli kokoontunut tuhat maailman vaikutusvaltaisinta poliitikkoa, businesjohtajaa, tutkijaa, aktivistia, journalistia ja jopa monia korkea-arvoista YK:n virkamiestä. Ollessaan lavalla Bill ja Melinda Gatesin kanssa, hänellä iski suoranainen epäusko oman esityksensä sisältöön. Entäpä, jos kaikki tietävät vastaukset hänen esittämiinsä kysymyksiin.

Pelko oli aiheeton, oppineella väellä kävi samoin kuin minulla. Kirjan alussa on kolmentoista kysymyksen testi, jossa usein oppineet ihmiset saavat huonommat tulokset kuin oppimattomat. Kysymykset käsittelevät maailman tilaa ja huonon tuloksen saavat kannustetaan tarttumaan innolla kirjaan. Meitä verrataan simpansseihin, joilla on hyvät mahdollisuudet saada 33 % valitessaan kolmesta vastausbanaanista A, B tai C mieluisin täysin sattuman varaisesti.

Kannustan tekemään testin, jotta pääset kunnolla aiheeseen kiinni.

http://forms.gapminder.org/s3/test-2018

Minä sain hyvän suosituksen tutustua aiheeseen paremmin. Tein kirjan luettuani testin netissä uudelleen, tulokset tulevat lähipäivinä sähköpostiini. On hengästyttävän jännittävää odottaa tulosta.

Varsinainen ongelmamme on, että media työntää meille koko ajan ääripäiden esimerkkejä. Käsittämätöntä köyhyyttä tai äärimmäisiä rikkauksia. Kuitenkin valtaosa maailman väestöstä on keskivertoväkeä. Miljardi köyhää, miljardi rikasta ja viisi miljardia jää näiden väliin. Suomi kuuluu rikkaisiin, mikä ei tietysti ole kenellekään yllätys. Vaikka joutuisit välillä venyttämään senttejä euroiksi, on syytä muistaa, että juot maailman puhtaimpien joukkoon lukeutuvaa hanavettä, nukut sängyssä, teet ruuan liedellä (tai mikrossa), käytät sähköä asioihin, joita et ajattele päivittäin, kuten ruuan säilyttämiseen ja liikut usein kulkuneuvoilla, joita liikuttavat fossiiliset polttoaineet.

Rosling päätyi jakamaan maailman väestön neljään tasoon. Tulotasoina:

  • Taso 1 alle 2 $ päivässä
  • Taso 2 alle 8 $ päivässä
  • Taso 3 alle 32 $ päivässä
  • Taso 4 yli 32 $ päivässä

Maailmassa on siis vieläkin miljardi ihmistä, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä alle kahdella dollarilla päivässä. Toisaalta miljardi, joilla on käytössään yli 32 dollaria päivässä. Haluammeko laskea niiden dollareiden olevan päivittäin lompakossamme vai riittääkö, että käytämme sen verran rahaa eli esimerkiksi 30 euroa kertaa 30 päivää tekee 900 euroa kuukaudessa. Vuokra 600 €/kk, äly- ja nettilaitteiden kulut ja osamaksut 100 €/kk, ruoka sekä muut virvokkeet 6,90 € päivässä tekevät jo yli 900 euroa kuukaudessa, hupsista jopa opiskelija humpsahtaa Suomessa nelostasolle helposti.

Luettuani kirjan aloin tarkkailemaan perimäni mukana tulleita vaistoja. Törmään usein pinttyneisiin asenteisiini, jotka määrittelevät käyttäytymistäni.  Faktatietoisuus auttaa vaistoajattelun sijaan ajattelemaan järkevästi tosiasioihin perustaen.

Vaistot jaetaan Faktojen maailma -kirjassa seuraavasti, selittävä jatko on oma kiteytykseni.

  • Kuiluvaisto – asiat tehdään mustavalkoisiksi, vaihtoehdot on karsittu kahteen eikä kokonaisuutta nähdä, vaan takerrutaan äärimmäisyyksiin.
  • Kielteisyysvaisto – negatiivisilla asioilla täytetty reppu, joka painaa hartioita ja positiiviset asiat unohtuvat.
  • Viivasuoruusvaisto – lineaariset käyrät jatkavat samalla kertoimella loputtomiin. Vauvan kasvukertoimella kolmivuotias on 1,5 metrinen ja kymmenvuotias jo nelimetrinen hujoppi. Kaikki käyrät, kuten maapallon väestönkasvu eivät jatku samanlaisena loputtomiin. Maapallon väkiluku asettunee vuoden 2100 paikkeilla jonnekin 11 miljardin ihmisen vaiheille ja tämäkin perustuu faktoihin.
  • Pelkovaisto – pahimmat pelot liittyvät fyysisiin vammoihin, vapaudenriistoon ja myrkytyksiin. Tarttumalla pelkoihimme faktapohjaisesti, voimme vähentää niitä ratkaisevasti.
  • Kokovaisto – suuret numerot ovat harhaanjohtavia, katso niiden ohi ja ota vertailupintaa. Toisinaan taas riittää, kun keskityt vain suuriin lukuihin, pienet ovatkin harhaanjohtavia. Ole kriittinen ja terveen epäilevä.
  • Yleistämisvaisto – kaikki ovat loppujen lopuksi… tai jotain muuta vastaavaa. Eivät kaikki ole. Otetaan vaikkapa kahdenkymmenen ihmisen ryhmä. Selvitetään samankaltaisuudet ja eroavaisuudet. Vaikka ottaisimme kaikki ihmiset samanlaisin kriteerein, meillä on kaksikymmentä yksilöä, jotka ovat kaikki ainutkertaisia. Älä yleistä!
  • Kohtalovaisto – onko afrikkalaisen lapsen kohtalo vuosikymmenestä toiseen raataa vanhempiensa pellolla vai leikkiä kavereidensa kanssa uimarannalla? Onko saksalaisen lapsen kohtalo mennä viikonloppuna Berliinissä kylpylään vai raataa isänsä varaosaliikkeessä. Kohtalonsa voi ottaa nöyränä vastaan tai todeta, ettei mitään kohtaloa ole. Olemme vastuussa omasta elämästämme ja omilla teoillamme myös läheistemme hyvinvoinnista. Päivitä arvomaailmasi.
  • Ainoan näkökulman vaisto – joka asiassa on monta puolta, älä tyydy putkinäköön. Maalipurkin sijaan koko paletti, värin sijaan sateenkaari, pajavasaran lisäksi koko työkalupakki ja yksien kenkien rinnalle monenlaisia kenkiä.
  • Syyttelyvaisto – kuka tämän teki? Kenen syytä tämä on? Kuka tästä laitetaan vastuuseen? Kenelle voimme antaa rangaistuksen? Lopetetaan syntipukin hakeminen ja keskitytään juurisyihin. Miksi näin pääsi käymään? Onko menetelmissämme parannettavaa?
  • Hätävaisto – meillä on taipumus hätääntyä ja tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Vedä henkeä ja rauhoitu! Vaadi dataa ja epäile sitä. Varo povareita, kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. Varo radikaaleja!

Minkälaisia ihmisiä maapallolla oikein mahtaa asua? Meidän ei tule enää tarkastella vain lippuja, rahoja eikä kansallispukuja vaan hypätä matkalle Dollar streetille. Avaa https://www.gapminder.org/dollar-street/matrix ja katsele avoimin silmin eri perheiden elinoloja. Kuvassa näet kuukausitulot ja kuvaa klikkaamalla saan monenlaista tietoa perheistä. Lopulta meidän tarpeemme ovat samat – ruoka, uni ja fysiologiset perustarpeet.

Meillä saattaa olla vieläkin vuosikymmeniä sitten valmistuneen yläasteen opettajamme sen aikaiset tiedot käytössämme, jotka saattavat minunkin tapauksessani olla pahimmillaan 1950-luvulta. On aika päivittää moni osa arvomaailmastamme faktatietojen pohjalta ja jakaa sitä tietoa myös jälkipolville. Itse en voi enää kysellä isoisältäni, mutta moni voi. Onko maailma muuttunut kahden sukupolven aikana ja miten. Maailma on todellakin parempi paikka lukujen valossa, mutta siitä huolimatta myös huono. Tällä tarkoitan sitä, että kyllä maailmaan ikäviäkin asioita mahtuu. Kaikkia epäkohtia ei ole vielä poistettu, sarkaa riittää.

Kirja herättää pohdiskelemaan maailmaa pintaa syvällisemmin. Huikea teos!

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!