Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Faktojen maailma

Kirjoitettu 13.05.19
Esseen kirjoittaja: Ida-Maria Muilu
Kirjapisteet: 2
Kirja: Faktojen maailma
Kirjan kirjoittaja: Hans Rosling
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Faktojen maailma – kirja on varmasti yksi silmiä avaavimmista kirjoista, mitä olen koskaan lukenut. Se pureutuu yhteiskuntaan ja globaaleihin ongelmiin ja ilmiöihin, ja kirjan tavoitteena on saada sinut ymmärtämään, että asiat ovat paljon paremmin mitä luulet. Ihanan positiivista!

Kirjan kirjoittaja Hans Rosling on kansainvälinen terveydenhuollon professori ja rakastettu luennoitsija. Kirjassaan hän kertoo paljon seikkailuistaan maailmalla ja oppeja luennoiltaan. Heti kirjan alussa on testi, jonka hän pitää myös luentojensa alkuun. Kysymykset käsittelevät maailmaa ja sen ymmärtämistä, esim. tyttöjen koulutuksesta, köyhyyden määrästä, lasten rokotuksista ja uhanalaisista eläimistä maailmassa.

Pointtina tässä kyselyssä on se, että suurin osa ihmisistä vastaavat kysymyksiin mahdollisimman negatiivisen vaihtoehdon, kuten minäkin tein. Todellisuudessa asiat maailmassa ovat paljon paremmin. Lapsista suurin Keskimäärin ihmiset vastaavat näistä 12:sta kysymyksistä kaksi oikein. Se on vähemmän mitä arpomalla saisi keskimäärin näistä vastauksista oikein. Jopa korkeakoulutetut, johtavissa asemissa olevat henkilöt vastaavat väärin näihin kysymyksiin. Miten voi olla mahdollista, että ihmiset tietävät maailman tilasta näin vähän. Ihan hullua!

Kyselyn jälkeen tuli huojentunut ja positiivinen fiilis. Maailman tilahan ei ole ollenkaan niin huono mitä väitetään. Ja se on kehittynyt erittäin paljon viime vuosina. Toki vielä vaaditaan paljon työtä maailman epäkohtien poistamiseen, mutta minusta olisi ainakin hieno kuulla enemmän faktoja esimerkiksi köyhyyden vähenemisestä. Kun tietää, että edelliset avut köyhyyttä vastaan ovat jo auttaneet, luo se ainakin minulle uskoa, että auttamalla lisää, pääsemme yhä pidemmälle.

Yksi mielenkiintoisimmista asioista kirjassa oli pureutuminen kehittyneisiin ja kehittyviin maihin, jotka jaetaan lapsikuolleisuuden ja lapsilukua naista kohden näihin kahteen ryhmään, kuten oheisessa kuvassa. Pystyakselilla näkyy viisivuotiaaksi elävien lapsien määrä prosentteina ja vaaka-akselilla lapsien lukumäärä naista kohden (kasvaa oikealta vasemmalle). Näin minäkin jaan mielessäni maat kahteen osaan, onhan minulle niin koulussa opetettu.

Mikä tästä tekee mielenkiintoista, on se, että taulukko on ollut totta 1965-luvulla. Vuonna 2017 maat asettuvat samalla asteikolla seuraavasti.

Kuvasta nähdään, että suurin osa maista on tämän jaon mukaan joko kehittyviä tai jäävät näiden kahden ryhmän väliin. Juuri mikään maa ei siis enää ole kehittyvä. Tuntuu hullulta, että muistan koulusta selvästi maiden jaottelut näihin kahteen lokeroon, vaikka olen syntynyt yli 30 vuotta ensimmäisen taulukon tulosten jälkeen ja olen käynyt kouluni 2000-luvulla.

Minusta koulujen pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota siihen, että koulussa ei opetettaisi jatkuvasti samoja asioita vuodesta toiseen. Maailma muuttuu nopeampaa kuin ikinä, ja selvästi vanha tieto vääristää oppijan maailmankuvaa. Kouluissa pitäisi mielestäni yhä enemmän panostaa siihen, miten uutta tietoa hankitaan, miten motivoitua oppimaan jatkuvasti uutta ja kuinka löytää luotettavat lähteet oman tiedon hankkimiselle.

Hans Rosling jakaisi mieluummin maailman maat neljään eri kategoriaan neljän eri tulotason ryhmään:

Taso 1: Tienaa alle 2 dollaria/päivä. Vesi saadaan lätäköstä, liikkuminen tapahtuu jaloilla ja samaa ruokaa syödään päivästä toiseen, jos sitä vain on tarjolla.

Taso 2: Tienaa alle 8 dollaria/päivä. Kulkeminen tapahtuu pyörällä, ruuanlaittoon voidaan käyttää jo kaasuhellaa, vähän sähköäkin voi löytyä ja ruokaankin on vähän rahaa.

Taso 3: Tienaa alle 32 dollaria/päivä. Vesi tulee johdosta, liikkuminen moottorivälineellä kuten mopolla, ruuan laiton avuksi löytyy myös jääkaappi ja pakastin.

Taso 4: Tienaa yli 32 dollaria/päivä. Vesi tulee johdosta, kulkeminen tapahtuu autolla ja voit viedä perheesi lomalle lentokoneella.

Suurin osa ihmisistä eivät siis asu äärimmäisessä köyhyydessä, eivätkä rikkauksien äärellä, vaan niiden välissä, jossa ensimmäisen taulukon mukaan ei pitänyt olla ketään. Mielenkiintoista oli myös Roslingin pointti siitä, että elämiseen ei vaikuta hirveästi kulttuuri eikä se missä päin maapalloa asuu. Enemmän elämiseen vaikuttaa tulotaso. Saman verran tienaavat ihmiset elävät yllättävän saman lailla asuvatpa he Suomessa tai Aasiassa. Kuvia eri tuloisten ihmisten elämästä eri puolelta maapalloa löytyy täältä: https://www.gapminder.org/dollar-street/matrix

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!