Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Fasilitointi luo uutta

Kirjoitettu 03.12.13
Esseen kirjoittaja: Ville Komaro
Kirjapisteet: 2
Kirja: Fasilitointi luo uutta
Kirjan kirjoittaja: Piritta Kantojärvi
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Fasilitointi luo uutta – Piritta Kantojärvi

Mitä on fasilitointi? kuka on fasilitaattori? Milloin käyttää fasilitointia?

Aikaisemmin käsite fasilitointi toi mieleeni meidän Iidan joka kauniisti ”graafisesti fasilitoi” esimerkiksi treenitilanteissa fläpille erilaisia juttuja. Fasilitointi on siis ryhmäprosessien helpottamista, jossa pää painopiste on löytää oikea työskentelytapa, jotta ryhmä pystyy toimimaan rakentavasti.

”Fasilitointia käytetään, kun ryhmällä on jo asian ratkaisemiseen tarvittava tieto.”

Sama tiimiyrittäjän kielellä: Fasilitointia voi käyttää mm. treenitilanteissa, projektipalavereissa, suunnittelusessioissa tai erilaisissa ongelman ratkaisutilanteissa.

Fasilitaattori voi olla esimerkiksi henkilö joka vetää synnytysprosessin läpi. Hänen tehtävänsä on edesauttaa avoimen ilmapiirin syntymistä selkeyttää edessämme odottavaa prosessia.
Esimerkki: Meillä on synnytyksessä koolla ryhmä asiantuntijoita ja meillä on tarvittava tieto. Fasilitaattorin tehtävä on helpottaa siis meitä tässä ryhmäprosessissa. Hän helpottaa meitä jakamaan tietoa keskenään, ideoimaan villisti ja vapaasti ja saamaan meidät tiivistämään pihalle hyvä lopputulos. En aio tässä alkaa sen enempää synnytyksen vaiheista tai fasilitaattorin tehtävästä siinä avautumaan, koska mielestäni lähes kaikilla tiimiakatemialaisilla, jotka ovat olleet mukana synnytyksissä tai onnistuneissa ideointisessareissa, on valmiudet myös fasilitaattorin rooliin. Kyse on kuitenkin suhteellisen ”normaaleista” asioista meille tiimiakatemialaisille. Samoja asioita käytiin myös läpi juuri viime kerran JTC:ssä.

Innovate or die:ssä meidän apuvalmentajat toimivat mielestäni fasilitaattorin roolissa ainakin osittain. Palautteista ja tuloksista päätellen onnistuivat siinä todella hyvin!

”Kun johtaja ei enää voi löytää kaikkia ratkaisuja yksin, tarvitaan ryhmä asiantuntijoita yhdistämään voimavaransa.”

Kirjassa haetaan siis tällaisen luovan toiminnan omaksumista yrityksiin, jossa sitä ei vielä ole. Tai joissa on, mutta työkalut hieman uupuu.

Mitä vien Idealekan treeneihin?

Ihmisten energisointi! Tämä on ehdottoman tärkeää kun päivän aikana istumatyötä saattaa tulla yli 10 tuntia. Kaksi kertaa viikossa neljän tunnin treenituokiot omalla tiimillä, joissa aiheet ovat olleet tänä syksynä yllättävän raskaita käsiteltäviä. Ihmisillä keskittyminen herpaantuu, energiataso laskee, turhautuneisuus ja jännittyneisyys on välillä vallinnut ilmapiiriä. Eli ensikerran kun junnataan paikallaan pitkään ja tuntuu, ettei meinata millään päästä yli niin seuraavia ohjeita noudattaen eteenpäin:

  • Tehdään sama asia toisin. Eli jos olemme jättäneet jonkin asian ratkomisen täysin avoimen dialogin varaan sillä tavalla, että kaikki istumme treenitilassa ja tuntuu ettei keskustelua synny tai vain muutama ihminen on äänessä niin käännetään homma ylösalaisin ja lähdetään keskustelemaan asiasta vaikka pareittain.
  • Tehdään jotain muuta hetki. No edellinen avoimen dialogin varaan asian jättäminen kävi minun vetämissä treeneissä ja jostain syystä asia ei millään mihinkään edennyt. Niin laitoin koko porukan juoksemaan talon ympäri ja yllättävän paljon virkeämpinä tulivat takaisin.
  • Etsitään virikkeitä mukavuusalueemme ulkopuolelta. Tähän sopii mainiosti esimerkiksi Aava&Bangin koulutuksessa testaamamme erään linnun soidin tanssi. Eli siis lähdimme juuri tämän alhaisen energiatason takia työhuoneiden väliselle käytävälle esittämään kaikki vuorollaan soidin tanssin, joka totta kai oli hieman noloa eikä liittynyt mihinkään millään tavalla, mutta näin saimme ihmiset hereille.
  • Mietitään suurempi tarkoitus käsillä olevalle asialle: unelma, tavoite tai houkutteleva visio. Esimerkiksi paljon puhuttuun kassajärjestelmä/liikevaihto keskusteluun voitaisiin lisätä unelmia sillä tavalla, että mietittäisiinkin rahallinen tavoite sen mukaan mistä me porukalla tai jokainen itse unelmoi. Jokainen ottaisi selvää mitä se maksaa, jonka jälkeen miettii että paljonko rahaa sen eteen tarvitsisi tehdä, että voisi lekan kautta itselleen sellaisen ostaa. Itselläni tällainen unelma voisi olla saada pankkilaina maksettua kesään mennessä. Silloin tiedän tarkalleen paljonko pitäisi saada pihalle firmasta ja riippuen järjestelmästä tietäisin myös tarkalleen mitä se vaatii tehdä sisään firmaan. Tällöin ”liikevaihto tavoitteesta” saataisiin paljon konkreettisempi ja ihmiset olisivat unelmiensa toivossa siihen paljon sitoutuneempia.

Ideat käytäntöön?

Olen sitä mieltä, että ideointi ja myllytys meiltä Idealekana onnistuu niin projekteissa kun treeneissäkin. Olemme siinä hyviä. Mutta välillä käy sillä tavalla, että ne hyvät ideat jäävät vain hyviksi ideoiksi sinne vihkojen uumeniin. Etsin kirjasta tähän jonkinlaista apua. Muutakin kuin vanha klisee ”jos se ei ole kalenterissa, niin sitä ei ole olemassakaan”.

”Kun porukka on innostunutta ja tuntee asian omakseen, toimenpiteisiin sitoudutaan ja toiminta juurtuu selkärankaan – eikä post-it lappuja välttämättä edes tarvita, koska jokainen on sisäistänyt, mitä hänen pitää tästä eteenpäin tehdä.”

Ja se millä tavalla porukka saadaan innostuneeksi on tietysti se, että käydään synnytetään ensin itse se aihe mihin aletaan ideoimaan. Tarkoitan siis, että se tarve lähtee meistä eikä vaikka päävalmentajalta.

Esim. ”Keksikää piinapäivät uudestaan”. No mehän synnytettiin oikein kivat piinapäivät paperille, mutta kun paperilta asioita piti saada kalentereiden kautta toimintaan, niin ei paljon vapaaehtoisia näkynyt ja homma jäi muutamien vastuuntuntoisten tiimiyrittäjien harteille.

vs.

Jonna toi silloin treeneihin taloustalon verkkokaupan kehittämisen aiheena ja tarve on lähtenyt silloin Idealekalta yhdestä projektista ja muut ovat lähtökohtaisesti halukkaita auttamaan kehittämisessä ja ideoida siihen uutta. Luonnollisesti näistä sessiosta syntyneet kehitysideat ja ajatukset löytyy konkreettisena sen tapetilla olevan projektin projektiryhmäläisten kalentereista ja to-do listoilta.

Kahdessa yllämainitussa on kyllä aivan vissi ero siinä miten ja mistä lähtökohdista ideat menee käytäntöön ja mistä ei. Ihmisten sitouttaminen on siis tärkeä osa tätä prosessia ja heidät sitoutetaan parhaiten silloin kuin he ovat itse osana prosessia.

Viimeisimpänä Idean myynti voimakenttäanalyysillä

Eli jos joku esimerkiksi Idealekan synnyttämä idea pitäisi myydä jollekin ulkopuoliselle (esim. asiakkaalle) ja saada hänet myös sitoutumaan/hyväksymään synnytyksessä löydetty ratkaisu, niin silloin voidaan käyttää voimakenttää! Ja se toimii näin:

  1. Kerro idea/ratkaisu.
  2. Pyydä kuulijaa analysoimaan sen plussat ja miinukset (tämän voi tehdä myös yhdessä keskustellen).
  3. Kiitä plussista ja keskity miinuksiin: pyydä kuulijaa ideoimaan, miten miinuksia voisi vähentää, ratkaista tai kiertää (tämän voi tehdä myös yhdessä keskustellen).
  4. Lopuksi sovitaan yhdessä ratkaisuista ja toimenpiteistä: miten saadaan plussat toteutumaan ja mitkä ovat ratkaisut miinusten vähentämiseen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!