Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

First things first

Kirjoitettu 01.12.19
Esseen kirjoittaja: Jyri Ruokonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: First things first
Kirjan kirjoittaja: Covey, Merrill & Merrill
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

First things first

 

Kolmen brittikirjailijan elämäntapaopas First things first antaa eväät tehokkaamman ja paremman elämän elämiseen. Ajatuksena on työskennellä kovemmin, viisaammin ja nopeammin. Asioiden priorisointi on kirjan jälkeen itsestäänselvyys. Mikä on minulle tärkeää, mistä hyödyn, mistä läheiseni hyötyvät, mistä työpaikkani hyötyy, mikä ei ole tärkeää, mikä on hyödytöntä, mitkä ovat arvoni, mitä pohdiskelen kuolinvuoteellani? Siinäpä alkuun kysymyksiä, pohtikaamme vastauksia.

Kuinka moni meistä harmittelee kuolinvuoteellaan: ”Voi, olisinpa viettänyt enemmän aikaa toimistossani”? Voihan se olla, ettei kovinkaan moni. Nykyaikaan kuuluu jopa trendikkäänä ilmiönä kiire, täysi kalenteri on menestyvän ihmisen merkki. Tyhjä kalenteri edustaa tyhjää ihmistä, on kyllä ajan kelkasta pudonnut tyyppi.

First things first aloittaa ensimmäisen luvun otsikolla The clock and the compass. Sattumalta luvun nimi osuu minulle aivan nappiin, kun olen suunnistanut sekä kaksi- että kolmiulotteisessa maailmassa kellon ja kompassin avulla sekä työkseni että harrastusten vuoksi. On upeaa havaita, kun olen ottanut kompassiin harkitun suunnan ja seuraan etenemistäni kartan ja kellon avulla, että pääsen aikataulussa kohteeseen tai sen välittömään läheisyyteen.

On sitten kyseessä ilma-alus, vesikulkuneuvo, painonnosto, pianonsoitto, opiskelu tai työ, niin samat lainalaisuudet pätevät. Valitse kohde, tee suunnitelma, hanki resurssit, luo aikataulu, aloita, seuraa tilanteen kehittymistä, tarkasta tulos ja analysoi koko prosessi. Kello ja kompassi pitää olla ulottuvilla joka hetki elämässäni, niiden avulla tiedän mihin olen menossa ja milloin.

First things first muistuttaa jakamaan asiat tärkeisiin ja ei-tärkeisiin, kiireellisiin ja ei-kiireellisiin. Lokeroimalla kaikki asiat to-do-listalta omiin lokeroihinsa, on helppoa pitää kirjaa omiin tavoitteisiin pääsystä. Turhat ja kiireettömät asiat saattavat olla henkisesti palauttavia ja akkuja lataavia toimintoja. Niitäkään ei pidä unohtaa ja onkin syytä miettiä, pitäisikö ne siirtää ei-tärkeistä tärkeiden puolelle.

First things first antoi minulle ajatuksen ja päätimme toteuttaa sitä vaimoni kanssa koko tämän syksyn ajan. Vuoden vaihtuessa teemme päätöksen, jatkammeko vakiintunutta tapaa vai keksimmekö jotakin uutta. Meillä on joka viikon lauantai- tai sunnuntai-iltana WiPa. Viikkopalaverin ajankohta sovitaan hyvissä ajoin ja se sopeutetaan viikon muiden menojen mukaan. Puheenjohtajana toimimme vuoroviikoin toisen toimiessa kirjurina. WiPan aiheena on kuluneen viikon tulostavoitteiden analysointi ja alkavan viikon tavoitteiden asettaminen. WiPa lähtee perheen sisältä laajentuen yhteiskunnallisten ja kansainvälisten asioiden huomioimiseen ja seurantaan. Yleinen poliittinen ja taloudellinen tilanne käydään lyhyesti läpi, olemme vuoroviikoin ajankohtaisten asioiden vetäjinä puheenjohtajan hoitaessa valmistelut.

WiPa koostuu kynttilän sytyttämisen jälkeen seuraavista aihekokonaisuuksista:

  • kodin askareet, sisällä
  • kodin askareet, ulkona
  • viikon ruuat ja hankinnat
  • kuljetukset ja muu logistiikka
  • ansiotyöt, työlistojen yhteensovittaminen
  • opinnot
  • harrastukset
  • taloudellinen tilanne, budjetti ja tase
  • matkailu, säästösuunnitelman seuranta, ali-/ylijäämä
  • yhteiskunnallinen tilanne, poliittinen ja taloudellinen
  • kansainvälinen tilanne
  • nostot, ajankohtaiset asiat
  • viikon opit ja kopit
  • seuraavan paltsun ajankohta
  • kynttilän puhaltaminen yhdessä sammuksiin

On ollut helppoa seurata tavoitteiden saavuttamista ja tarvittaessa siirtää tekemättömiä asioita uudelle viikolle. HIL on hold item list ja ”Hilliin” on siirretty asioita, jotka ovat siirtyneet syystä tai toisesta useamman kerran. HIL:liin ”joutuminen” ei tarkoita sitä, että asia on turha. Voi olla jopa päinvastoin. HIL:lin asiat toteutetaan resurssien ja aikataulun kohdatessa, mutta roskakoriin siirretyt asiat eivät ole Hillin arvoisia. Toki tiettyjä asioita joudutaan kokonaan hylkäämään, ajat muuttuvat ja on syytä toimia tilanteen mukaan.

Olemme havainneet ajan olevan nykyään riittoisampaa. Emme ole tahattomasti tyhjäkäynnillä ja myöhästely on loppunut lähes kokonaan. Aamuisin on mukavaa herätä hyvin nukutun yön jälkeen, herätyksen soittoääni on aina miellyttävä ja puhelimen näytöllä lukee: ”Tästä tulee hyvä päivä!”

Syöminen muuttui hyvin harkituksi ja terveelliseksi, kun koko muukin elämä meni remonttiin. Kaloreita ei tarvitse laskea, kun syö luonnonmukaista lähiruokaa oikeaan aikaan hotkimatta. Ennen santsilautasta odotan aina vähintään 9 minuuttia, jolloin kylläisyyden tunne ehtii leviämään aivoihini ja lisäkierros jää pääsääntöisesti ottamatta.

Liikunnan osalta olemme priorisoineet hyvät ja huonot liikuntamuodot. Tyypillinen huono liikuntaharrastus on lenkkeily erityisesti asfalttipitoisella alustalla. Tasainen jumputtava liike ei tee hyvää nivelille eikä välilevyille. Syke on liian tasaisella alueella, vaihteluväliä lisäävät lähinnä mäet. Hiekkapintaiset kevyenliikenteenväylät ovat myös kehnoja lievän sutimisen vuoksi. Helppo ratkaisu on siirtää lenkkeilyharrastus metsiin, joissa vaihtoehtona kilpailuhenkisille on suunnistus. Kierrämmekin iltarasteja pitkälle syksyyn, paikkoja löytyy useita ja lähes joka viikonpäivälle.

Talven rakkain laji itselleni on hiihto. Tapanani on pakata eväät juomareppuun, jossa minulla on puolentoista litran juomasäiliö. Varaan hiihtolenkkiin automatkoineen viisi tuntia aikaa ja yleensä Sports Tracker näyttää lenkin jälkeen noin 34 kilometriä. Lenkkiin sisällytän yhden evästauon, juomisen takia ei tarvitse pysähtyä, kun repusta saan juoda letkusta milloin vain. Kolme kertaa viikossa kuuntelen hiihtäessäni äänikirjaa tai podcasteja, neljännen kerran kuuntelen oman sieluni ääniä ja annan luovuudelle aikaa.

First things first muistuttaa, että ”Management works in the system; Leadership works on the system.” On aika siirtyä “from time management to personal leadership.” Samassa luvussa varoitetaan erilaisista kuppikunnista. Juoruilu toimiston perällä on ajan haaskaamista sen pahimmassa muodossa. Kun siirtää oman fokuksensa oikeasti tärkeisiin asioihin ja jättää negatiivisten ajatusten pyörittelyn kokonaan pois, huomaa ajan riittävän mainiosti päivittäiseen tekemiseen. Mikäli aika loppuu tyypillisesti tehtävien välillä tai illan tunneista, on tarpeen vähentää tekemistä.

Kun vanhin poikani oli pieni, päätimme aamuisin päivän homman. Sääntönä oli, että homma per päivä riittää. Olipa se sitten lumiukko tai uuden Legon rakentaminen, saatoimme huokaista työn tehtyämme ja heittää ”yläfemmat”. Tähän siirryn taas jatkossa ja lopetan tyhjänpäiväisten asioiden parissa puuhastelun. Priorisoimalla ja oikeita asioita arvottamalla jatkan kohti omaa, tarkoin harkittua visiotani.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!