Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Five dysfunctions of a team

Kirjoitettu 15.02.19
Esseen kirjoittaja: Matti Honkasalo
Kirjapisteet: 2
Kirja: Five dysfunctions of a team
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Katsoin youtubesta Patrik Lencionen videon Five dysfunctions of a team. Videossa käsitellään viittä erilaista tiimin toimintahäiriötä.

1. Luottamuspula

Luottamuspula näkyy tiimissä silloin, kun jäsenet toimivat enemmän yksilöinä, eivätkä uskalla olla toisilleen avoimia. Alussa tiimimme toimi näennäisen hyvin yhteen. Oli projekteja ja ne hoidettiin kohtalaisen hyvin. Treeneissä kaikki taputtivat toisiaan olalle. Nyt olemme vaiheessa, jossa toisten tekemistä kytätään ja pinnalle nousee usein käsitys, ettei kukaan muu tiimissä tee yhtään mitään. On väläytelty ajatuksia gäp:n ottamisesta käyttöön yhteiskassan sijaan. Luottamuspula alkaa myös hiertää selkeästi tiettyjen henkilöiden välejä, mikä on omiaan luomaan huonoa yhteishenkeä. Luottamusta on pyritty kehittämään, mutta se ei ole toistaiseksi kehittynyt toivotulla tavalla. Tulevaisuuden haasteina on saada huonot henkilökemiat paranemaan, tehdä keskustelusta avoimempaa ja viettää enemmän aikaa yhdessä. Uskon että näillä toimenpiteillä luottamus tiimissäkin lisääntyy kuin itsestään.

2. Konfliktien pelko

Tiimiyrityksessä tulee väkisinkin tilanteita, kun kaikki ei aina mene suunnitellun mukaisesti. Varsinkin alussa jäsenet haluavat todistaa osaamistaan ottamalla paljon asioita ja vastuuta harteilleen. Kun luottamusta ei ole tarpeeksi, ei uskalleta myöskään käydä avointa ja rehellistä keskustelua. Mokia luonnollisesti sattuu, eikä aina kaikki mene asiakkaan kanssa pelkästään hyvin. Tässä vaiheessa olisi tärkeää osata myöntää virhe, mutta myöskin antaa avointa ja rehellistä palautetta. Konflikteja pelätään niin paljon, ettei rakentavaa palautetta välttämättä uskalleta antaa. Rehellinen palaute tulee kyllä myöhemmin selän takana jossain kahvipöytäkeskustelussa, mutta itse virheen tekijä ei saa siitä koskaan tärkeää oppia.

Sama pätee myös projekteihin. Lähtökohtaisesti kaikki ovat aina innoissaan uusista projekteista, koska ei uskalleta antaa siitä negatiivista palautetta. Täytyy olla näennäisesti mukana, vaikka idea tuntuisikin tyhmältä. Myöhemmin sitten pyöritellään päätä ja todetaan, etten viitsinyt silloin sanoa, kun en halunnut pahoittaa kenenkään mieltä.

3. Sitoutumisen puute

Todellinen sitoutuminen on välttämätöntä tiimiyrityksen toimivuuden kannalta. Jos sitoutumista ei ole, on vain joukko yksittäisiä tekijöitä, eikä voida puhua varsinaisesta tiimistä.

Näennäistä sitoutumista meillä riittää. Ihmiset ovat aina treenien jälkeen sitä mieltä, että nyt yhdessä tehdään ja menestytään. Kuitenkin viikonloppuihin on vaikea saada tekijöitä, ”lomien” aikaan kaikki haluaisivat olla muualla ja muutenkin hauskat toimistohommat vetävät aina pidemmän korren raskaasta puurtamisesta palkkatöissä. Todellisen sitoutumisen puute juontaa juurensa varmaan juuri samaan kuin konfliktien pelko. Luottamus ei ole riittävä, eikä uskalleta sanoa mitä todella ajatellaan. Sitoudutaan sellaisiin asioihin ja tavoitteisiin, jotka eivät edes sillä hetkellä tunnu oikeasti omilta. Pitäisi voida keskustella riittävän avoimesti ja rehellisesti, sekä ymmärtää myös koko tiimin kannalta paras ratkaisu.

4. Vastuun välttely

Vastuun välttely juontaa juurensa mielestäni taas aikaisemmin lueteltuihin ongelmiin. Kun ollaan enemmän yksilöitä ja vähemmän tiimi, ei myöskään koeta, että juuri minun pitäisi olla mistään tiimin asioista vastuussa. Vastuun vältellään, jotta päästäisiin itse vähän helpommalla. Vastuun kantaminen tarkoittaa myös sitä, että pitäisi uskaltaa ottaa vastaan ja antaa palautetta, sekä luottaa muihin tiimiläisiin. Kun luottamusta ei ole, ei ole mielekästä ottaa myöskään vastuuta.

Meidän tiimissä vastuuta on kannettu pääosin hyvin ja sinnikkäästi. Saimme jo alussa innokkaat johtohenkilöt, jotka yrittivät tosissaan kehittää tiimiä ensimmäiset puoli vuotta. Myös heidän seuraajansa Esa on osoittautunut todella omistautuneeksi tiimin hyvinvoinnille ja kehitykselle, ja johtaminen on ollut vastoinkäymisistä huolimatta yllättävänkin hyvää. Projektiryhmissä on ollut sekalaisempaa suorittamista. En ole kovin tyytyväinen omaan onnistumiseeni mm. pyöräkirppiksen osalta, koska tekeminen on ollut huonoa enkä ole onnistunut motivoimaan projektiryhmää vaadittavalle tasolle. Tästä on helppoa ja pakollista parantaa kevättä kohti.

5. Tuloksiin puuttumattomuus

Kun tiimin jäsenet ovat täysin sitoutuneita tiimiin, he myös priorisoivat tiimiä yksilön edelle. On aika päivän selvää, että tähän myös kiteytyy koko tiimityöskentelyn suurin hyöty. Tiimissä ei myöskään mitata sen yksilöiden erillisiä suorituksia, vaan koko tiimin elinkaaren suorituksia. Tiimi on yhtenäinen yksikkö, eikä kooste yksittäisten jäsenten suorituksia. Jos joku tiimin jäsenistä alkaa nostamaan omia suorituksiaan tiimin yläpuolelle, on tämä omiaan aiheuttamaan ongelmia jäsenten keskuudessa. Potentiassa on esiintynyt aika-ajoin itsensä nostamista muiden yläpuolelle. Lähes joka viikko kuulee puhuttavan siitä, kuinka joku jäsenistä tekee, mutta muut eivät. Mielestäni on yhtä vaarallista tehdä vähemmän tiimin eteen, kuin tehdä paljon ja uhriutua siitä. Kyllä jokainen varmasti tekee töitä ja tiedostaa nämä ongelmat, eikä kenenkään tarvitse tehdä itsestään erityisen tärkeää.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!