Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Flow

Kirjoitettu 08.12.18
Esseen kirjoittaja: Katariina Kiviniemi
Kirjapisteet: 3
Kirja: Flow
Kirjan kirjoittaja: Mihaly Csikszentmihalyi
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kun aloin tutkimaan Mihaly Csikszentmihalyin kirjoittamaa kirjaa Flow, huomasin hyvin nopeasti että hei, olen itseasiassa kuullutkin tästä teoriasta jo. Osallistuin marraskuussa Suomessa hyvin tunnetun ja arvostetun amerikkalaisen jalkapallon pelaaja- ja valmentaja Karri Kuuttilan luennolle, jossa käytiin läpi samaa kaaviota, mitä Mihaly Csikszentmihalyi käsittelee kirjassaan. Kuuttilan luennolla painotus oli hyvin vahvasti urheilijan henkisen jaksamisen näkökulmasta ja kaavio oli muotoiltu hieman erilailla, joten oli mielenkiintoista perehtyä kyseiseen teoriaan lisää myös toisesta näkökulmasta ja hieman erilaisella kaaviolla.

 

Kun mietitään sanaa FLOW, jokaiselle tulee varmasti jonkinlainen käsitys tai mielikuva siitä, mitä se tarkoittaa. Itselleni se tarkoittaa suorittamisen tilaa, jossa kaikki muu ympärillä tapahtuva unohtuu ajatusten uppoutuessa meneillä olevaan tekemiseen. Kaikki murheet ja huolet unohtuvat aivojen keskittyessä täysillä johonkin. Voidaankin sanoa että tekeminen on niin sujuvaa, että se suorastaan virtaa (flow) eteenpäin.

 

Flow_pieni-1

 

Tarkastellaanpas kaaviota. Alkuun se saattaa näyttää hieman sekavalta (varsinkin verrattuna Kuuttilan hieman yksinkertaistettuun versioon kyseistä kaaviosta), mutta hetken tutkiskelun jälkeen idea alkaa hahmottua. Kyseisessä kaaviossa kuvataan tekemisen kautta saavutettua tilaa ja tunnetta. Pystysuunnassa kuvataan tekemisen haastavuutta ja vaakasuunnassa tekijän osaamisen ja taitojen tasoa.

Vasemmasta alanurkasta löytyy apathy eli apatia. Kirjassa apatian tilalle käytetään esimerkkinä TV:n katsomista; se ei haasta tekijää tai vaadi minkäänlaisia taitojakaan. Tämä tila saattaa monille tuntua hetkellisesti ihan mukavalta, mutta loppupeleissä kun ihminen ei pääse haastamaan itseään, hän kyllästyy.

 

Vasemmassa yläkulmassa löytyy tilanne, jossa tekemisen haastavuustaso on kohonnut, mutta tekijän taidot ovat edelleen alhaiset. Tällöin syntyy anxiety eli ahdistus. Olemme varmasti kaikki olleet sellaisessa tilanteessa, kun haasteen taso on omaan osaamiseen aivan liian korkea. Ahdistus iskee ja tekisi mieli luovuttaa jo ennen yrittämistä, sillä enhän minä voi tästä mitenkään selviytyä. Itse olen todella arka tällaisille tilanteille, sillä ahdistun jo pelkästä ajatuksesta, jossa joudun tekemään jotain, mitä en todellakaan osaa tai pysty suorittamaan kunniakkaasti läpi. Tiimiakatemialla tämä kylmään veteen sukeltaminen on kuitenkin varsin yleistä ja toivottavaa siitä saatujen hyötyjen ja oppien vuoksi, mutta koko ajan jatkuvana ahdistus ei välttämättä ole kuitenkaan kehittymisen kannalta se parhain vaihtoehto.

 

Oikeasta alakulmasta löytyvä boredom eli tylsyys kuvaa tilannetta, jolloin tekijän taidot ovat aivan liian korkeat tehtävän haasteeseen verrattuna. Yksinkertaisesti sanottuna olet siis ”liian hyvä” tehtävään. Vaikka hetken aikaa varmasti saattaa tuntua mukavalta, kun homma on hallussa varsin helposti, ihmismieli kaipaa haastetta ja kyllästyy ennen pitkään. Kun mietin kyseistä tilaa, en koe sitä juurikaan missään, että olisin ”liian hyvä” johonkin. Kertaus on opintojen äiti ja tykkään toistaa jo helppojakin asioita, sillä aina voi parantaa jotain. Tylsistymisen tilan omassa elämässäni olen ehkä parhaiten huomannut kuitenkin aiemmilla työpaikoilla, jossa työ on jo niin tuttua että ne sujuvat ilman suurempaa ajatusta.

 

Viimeisenä pääsemme viimeiseen tilaan joka löytyy oikeasta yläkulmasta, eli vihdoin ja viimein itse flow. Flow tila tapahtuu siis silloin, kun tekijän osaamisen taso sekä tehtävän haastetaso kohtaavat. Flow tilassa usein myös tapahtuu suurin kehitys, kun haastetta on tarpeeksi muttei kuitenkaan niin paljon, ettei tekijä pystyisi suoriutumaan tästä ja ajautuisi ahdistukseen. Jo Kuuttilan luennolla aloin jo miettimään millaisissa tilanteissa olen itse päässyt flow tilaan. Ensimmäisenä (yllättäen) tuli mieleen urheilu ja erityisesti pelit, jotka ovat olleet tiukkoja. Silloin on joutunut todella keskittymään, jotta pystyy antamaan parhaansa samalla tietäen, että tämä on täysin voitettavissa. Nämä tilanteet ovat olleet itselleni kaikista palkitsevimpia, vaikka aina ei välttämättä itse voittoa olisikaan tullut. Vaikka pelit usein ovatkin varsin rankkoja ja uuvuttavia, aika on kulunut nopeasti kun ajatus on ollut vain ja ainoastaan pelitilanteessa ja seuraavissa kuvioissa. Akatemian puolella olen myös päässyt kokemaan flow-tilan useammissa tilanteissa, mutta parhaiten tulee ehkä mieleen viime kesä Kivisalmen Kievarilla ja kaikista kiireisimmät päivät. Vaikka itse työ olisikin varsin hyvin hallussa, esimiehen asema ja megalomaaninen kiire ovat tuoneet hommaan huomattavasti lisää haastetta, jolloin ollaan uppouduttu täysin tekemiseen ja ajantaju sulaa huomaamatta. Kun mietin näitä kahta hyvin erilaista omaa flow tilaani, niissä on kuitenkin myös jotain yhteistä, nimittäin nopeatempoisuus. Jos haaste on sellainen, että minulla ei ole mitään kiirettä suorittaa sitä, ajatukseni harhailevat helposti enkä välttämättä saavuta flow tilaa yhtä helposti. Tämän vuoksi ravintola-ala on luultavasti ollut minulle aina varsin mieluinen vaihtoehto.

 

Olisi mukava pystyä löytämään flow-tila yhä useammasta paikasta, myös sellaisista, jotka eivät ole niin kiireisiä ja nopeatempoisia. Yksi tapa lähteä tavoittelemaan flow’ta on nostaa vaatimustasoa jo minulle helpoissa asioissa tai vaihtoehtoisesti lähteä nostamaan taitotasoani asioissa, joissa en ole vielä niin hyvä. Keinoja siis löytyy, nyt pitäisi enää vain toteuttaa!

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!