Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Flow organisaatiossa

Kirjoitettu 04.12.19
Esseen kirjoittaja: Johanna Torkkel
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvä bisnes – johtaminen, flow ja tarkoituksen luominen
Kirjan kirjoittaja: Mihaly Csikszentmihalyi
Kategoriat: 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Mihaly Csikszentmihalyin kirja Hyvä bisnes – johtaminen, flow ja tarkoituksen luominen (2007) on tarkoitettu parantamaan työelämää aivan jokaisen tasolla talonmiehestä osastopäällikköön. Kirja myös esittelee, miten johtajat, esimiehet ja työntekijät vaikuttavat ihmiskunnan onnellisuuteen, nautittavan ja tarkoituksellisen elämän kehittämiseen sekä oikeudenmukaisen ja paremman yhteiskunnan rakentamiseen.

Onnellisuus on moniulotteinen käsite. Onnellisuuden tuntemiseen vaikuttavat perimä, läheiset ihmissuhteet, yhteisöön kuuluminen, luonne, työ sekä demokraattinen ja vakaa valtio. Onnellisuus määräytyy siis sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Raha ja omaisuus eivät tee onnelliseksi keskivertokansalaista, mutta köyhän se voi tehdä. Tämä johtuu siitä, että köyhä saa rahalla paljon enemmän kuin keskituloinen. Köyhä saa myös välttämättömiä asioita, kuten ruokaa ja vaatteita, joista hänen täytyy usein kamppailla. Keskituloinen saa välttämättömät hyödykkeet joka tapauksessa, jolloin hän voi käyttää rahaa viihdykkeisiin, kuten harrastuksiin ja kulttuuriin. Keskituloinen ei siis saa niin suurta iloa rahasta kuin köyhä. Tämä on hyvä huomioida tuotetta tai palvelua suunniteltaessa. Toiselle se voi olla hyvinkin arvokas hyödyke, kun taas toiselle se voi olla täysin hyödytön. Nautinnolla on myös varjopuolensa. Esimerkiksi vuorikiipeilyssä vaarat voivat häiritä nautinnon saamista, pelaamisesta voi tulla päänsärkyä tai ihmissuhteet saattavat kärsiä, jos joutuu harjoittelemaan paljon urheilua. Nämä eivät kuitenkaan haittaa kaikkia, vaan esimerkiksi vaarat saattavat jopa viehättää, jolloin niistä saa entisestään nautintoa.
Kirjassa käytiin paljon läpi flowta. Olen tehnyt aiheesta jo pari esseetä, joten en syvenny siihen kovin tarkasti. Flow, eli tekemiseen uppoutuminen, on silti tärkeää, jotta pystyy olemaan onnellinen. Flow tilan saa vain silloin, kun tykkää tehtävästään ja antaa sille kaikkensa. Se voi olla esimerkiksi harrastus, uuden tiedon hankinta itseään kiinnostavasta aiheesta tai mielenkiinnonkohteen tutkiminen. Tehtävästä tykkääminen ei silti pelkästään riitä. Esimerkiksi työelämässä on usein kiire ja pomo hengittää niskaan. Silloin ei pysty nauttimaan töistään, vaikka se olisi mielenkiinnonkohde.

Jokaiselle tehtävälle tarvitaan ensiksi päämäärä. Itse päämäärä ei ole tärkein, vaan matka sinne. Kumminkin päämäärän määrittely helpottaa asettamaan välitavoitteita, jotka motivoivat tekemään tehtävän loppuun. Seuraavaksi on tärkeää saada nopeasti palautetta työstään. Kun kollega, työnohjaaja tai itse toiminta antaa joko positiivista tai negatiivista palautetta, auttaa se pysymään syventyneenä tehtävässä. Silloin tulee tunne, että omalla tekemisellä on väliä ja näkee tai kuulee toimintansa seuraukset. On myös tärkeää, että haasteet ja taidot ovat tasapainossa. Jos omat taidot eivät riitä tehtävän tekemiseen, hermostuu ja stressaantuu. Jos tehtävä taas on liian helppo, ikävystyy. Jokaisen kohdalla tehtävien vaativuus on yksilöllistä, sillä jokaisen perimä ja taidot ovat erilaisia. Myös päivä vaikuttaa asiaan. Jos on kovin väsynyt tai surullinen, ei voi odottaa, että jaksaisi keskittyä samanlailla kuin pirteänä ja iloisena. Jokaisen tulisi huomata, että kaikkiin asioihin voi käyttää taitojaan yhä paremmin. Tämä koskee myös liukuhihnatyötä sekä astioiden pesua. Kun joka asiassa huomaa iloa, arjesta tulee mukavampaa ja antoisampaa. Myös synkissä tilanteissa pitäisi muistaa käyttää kykyjään, jotta mieli pysyy virkeänä. Syvä keskittyminen ja nykyhetkessä oleminen ylläpitää myös flow’ta. Kun uppoutuu tehtäväänsä, unohtaa muun maailman sekä huolet ja ongelmat eivät tule silloin mieleen. Silloin saa parhaat tulokset aikaan. Myös asiat tuntuvat sujuvan haluamallaan tavalla ja unohtaa oman nimensä ja asemansa sekä niihin liittyvät velvollisuudet. Myös ajantaju muuttuu joko nopeammaksi tai hitaammaksi. Joissain tilanteissa kumminkin saattaa tietää tarkalleen, paljonko kello on. Tästä esimerkkinä kokous, joka kulkee usein samaan tahtiin joka kerralla.

Työpaikalla flow on tärkeää. Kun työntekijät nauttivat työstään ja kasvavat haasteiden myötä, houkuttelee työpaikka osaavia työntekijöitä puoleensa, pitää nykyiset työntekijät itsellään ja työntekijöiden hyvinvointi paranee. Kun kaikilla on mukavaa töissä, tulee yksilöiden parhaat puolet esiin. Dynassa osalla tuntuu nykyään olevan flow-tila usein päällä. Kumminkin liian monet eivät tunnu nauttivan Tiimiakatemian hommista. Itsellänikin on vielä hakusessa flow, mutta kokoajan mennään sitä kohti hitaasti, mutta varmasti.
Mitä tässä tilanteessa voisi sitten tehdä saavuttaakseen flow’n ja nauttiakseen töistä? Flow’n tunteminen määräytyy itse työstä, työkulttuurista ja asenteesta. En ole vielä löytänyt, mikä työ itseäni kiinnostaisi. Se on yksi syy, miksi en pysty kokemaan flow’ta töissä. Keväällä minun pitäisi kokeilla suunnittelemaani pop-upia. Tällä viikolla minulla on tapaaminen entisen akatemialaisen kanssa, joka pitää edelleenkin pop-upia Jyväskylässä. Häneltä saan varmasti hyviä neuvoja pop-up -kokeiluuni. Työajan olen saanut säädettyä niin, että en tee liikaa töitä. Stressini on sen ansiosta osittain helpottunut. Teen töitä klo 8-16 välillä, joka myös pakottaa tekemään hommia ahkerasti. Välillä olen tosin joutunut pitämään työaikana vapaata, jotta en väsy ihan kokonaan. Työolot ovat osittain hyvät ja osittain huonot akatemialla. Hyvää ovat ilmapiiri, virityksellinen ympäristö (muun muassa viherkasvit ja säkkituolit) sekä avoimuus (helppo mennä juttelemaan muille avokonttorissa ja kaikki pyritään pitämään läpinäkyvänä). Huonoa taas ovat sisäilma, hälinä ja eriävät mielipiteet, pitääkö olla konttorilla, vai voiko tehdä kotona hommia.

Työkulttuuri on hyvin monimutkainen akatemialla. Osa on ymmärtänyt, että akatemialla on mahdollista oppia juuri sitä, mitä haluaa ja tekee tulevaisuutta varten kovasti töitä. Toiset taas (kuten minä) ovat vain tutkinnon ja itsensä löytämisen takia tulleet akatemialle. Silloin tulee hassuteltua helposti ja työt sekä oppiminen jäävät vähälle. Jos tietäisin, mikä minua kiinnostaa, tekisin totta kai paljon hommia sen eteen. Toivottavasti pop-up -keskustelu johtaa joihinkin tuloksiin ja pääsen tekemään sitä innolla. Uskon, että siitä löydän paljon opittavaa ja mielenkiintoa ja miksen jopa tulevan työnikin!

Asenne Tiimiakatemialla on myös hyvin erilaista. Asennehan riippuu yksilön luonteesta sekä muiden käytöksestä. Jotkut tekevät tosissaan hommia ja paljon, toiset taas käyvät vain bilettämässä kaikissa akatemian tapahtumissa. Jos akatemialla haluaa oppia, täytyy olla oma-aloitteinen ja päämäärätietoinen. Siellä on äärettömät mahdollisuudet tehdä erilaisia hommia ja niistä täytyykin tunnistaa mielenkiintoisimmat. Yhteisöstä saa myös apua, jolloin vaikeissa tilanteissa ei tarvitse lopettaa hommaa kesken, vaan voi kehittyä yhä paremmaksi. Siksi ei kannatakaan tehdä pelkästään lypsylehmäprojekteja. Ne ovat lisäksi sellaisia, joita kuka tahansa voi tehdä, joten tradenomin tutkintoon ja töihin niistä ei ole mitään hyötyä. Jokaisella kumminkin olisi hyvä olla yksi lypsylehmä, josta saa säännöllisesti rahaa. Silloin voi keskittyä projekteihin, joista ei saa ainakaan heti rahaa, mutta niihin saa kulumaan rahaa. Itselläni on ollut lypsylehmänä nyt syksyllä JYP-lipunmyynti. Sieltä ei ole kumminkaan tullut vielä mitään ja aika vähän on ollutkin hommia. Minun pitäisi keväälle keksiä jokin toinen vastaava, jotta saisin kassaan rahaa. Ei ole paljoa vaadittu, jos kerran viikossa joutuu tekemään muutaman tunnin perus duunarihommia.

Kiteytyksenä vielä, että kestävä organisaatio rakentuu siitä, kun työntekijät ovat motivoituneita ja pysyvät tehtävissään. Siksi työoloista pitää tehdä houkuttelevat, työn pitää olla merkityksellistä ja arvokasta sekä työntekijöitä pitää palkita hyvästä työstään ja asenteestaan. Silloin työntekijät menevät myönteiseen suuntaan. Kirjassa oli paljon samaa asiaa, kuin muissa flow’ta käsittelevissä kirjoissa. Myös kirjan sisällä oli paljon toistoa, joten kirjasta ei ihan hirveästi irronnut uusia asioita. Välillä jotkin asiat olivat myös hyvin ympäripyöreitä, joten ohittelin monia kohtia surutta. Jotakin uutta silti tuli opittua. Muissa flow-kirjoissa on asia ilmaistu yksilön kannalta, mutta tässä pääpaino oli yrityksessä. Uutta tietoa tuli siitä, miten flow’ta pystyy ja pitää hyödyntää liike-elämässä.

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!