Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Freakonomics

Kirjoitettu 30.07.17
Esseen kirjoittaja: Anton Vaulasvirta
Kirjapisteet: 2
Kirja: Freakonomics
Kirjan kirjoittaja: Steven D. Levitt, Stephen J. Dubner
Kategoriat: 1.5. Oppimisen klassikot, 1.6. Oppimisen käsikirjat, 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Freakonomicsin ensimmäistä kertaa muutama vuosi takaperin, jolloin se oli ensimmäisiä kirjoja, joka todella ”kolahti” minulle. Teos osoittaa, että taloustiede voi ratkaista tärkeitä ja kiinnostaviakin ongelmia tieteellisestä uskottavuudesta tinkimättä. Sisältö itsessään on mukaansatempaavaa luettavaa, ja se osaa käydä läpi monipuolisiakin ajatuksia mielenkiintoisten esimerkkien kautta.

 

Miksi ihmiset huijaavat? Minkä takia hän valitsi vaihtoehdon A vaihtoehdon B sijasta?

Ihmiset tarvitsevat kannustimia. Kannustimet ovat taloustieteen peruspilareita. Kannustinajattelu avaa uudenlaisia näkökulmia ja vastaa oikeastaan kysymykseen kuin kysymykseen: lähes jokainen päätös tehdään kannustimien kautta. Yksinkertaisesti kannustin on tapa yllyttää ihmisiä tekemään enemmän hyviä tai vähemmän huonoja asioita. Nämä voidaan jakaa kolmeen osioon:

 

Taloudelliset

Palkinnot & rangaistukset, jotka ohjaavat meitä tekemään tiettyjä päätöksiä.

Sosiaaliset

Muiden ihmisten suhtautuminen myönteisesti tai kielteisesti jonkin tietyn toiminnan toteuttaminen on erittäin voimakas motivaattori tekemään päätöksiä, oli kyse sitten omasta idolista tai isästä.

Moraaliset

Joko sisäinen tai yhteiskunnan normeista kumpuava ”kompassi”, joka ohjaa tekemään moraalisesti oikean päätöksen.

 

Yleisiin totuuksiin tulisi suhtautua varauksella. Yleisesti hyväksytyt totuudet ei automaattisesti tarkoita sen olevan oikea totuus. Niiden kyseenalaistaminen ja kysymysten esittäminen voi saada aikaiseksi täysin uusia, parempia, tehokkaampia ratkaisuja ja vastauksia ongelmiin – etenkin tiimin sisällä. Tiimin treenien ideana on jakaa tietoa, tuoda uutta informaatiota tarjolle ja oppia toisilta keskustelemalla. Kysy & kyseenalaista tietoa – opit enemmän!

Tästä inspiroituneena ja tuumasta toimeen-henkilönä alan myös tiimissämme viljelemään enemmän Oskari R.:ltä oppimaani ajatusmallia: KKK eli Kysy, Kerro, Kiitä. Tieto ja informaatio kulkee, kun kerrot mitä sinulle kuuluu. Mitä tällä hetkellä tapahtuu elämässäni? Mikä voisi olla paremmin? Mitä voin tehdä asialle? Älä myöskään unohda olla kiinnostunut muista ihmisistä ja mitä heidän elämissään tapahtuu. Keskustelemalla aidosti löydät ihmisistä paljon uusia asioita, joita et olisi voinut arvatakkaan. Näin informaatio liikkuu ja luottamus kasvaa. Kolmantena kohtana älä unohda olla kiitollinen palautteesta, joka sinulle kohdistetaan. Sen on tarkoitus kehittää – joten muista kuunnella!

 

Meritokratia – Mihin se johtaa?

Muutama korkean tason yksilö tienaa valtaosan tuotosta ja hierarkiassa alempana on satoja alemman tason työntekijöitä, jotka tukevat korkeampia ja tekevät murto-osan tuotoista. Se on kaikille vanha tuttu pyramidi, miten useimmat yritykset toimivat. Kova työ antaa mahdollisuuden nousta portaassa ja menestyä. Tämä ajattelutapa sitoo alhaisen tason työntekijöitä oletuksella, että he pystyvät nousemaan ylös ja saavuttamaan ne toivotut tehtävät palkkiona kovasta työstä. Tällöinhän työntekijöillä on omat kannustimensa työskennellä (monimuotoisempi työnkuva, suurempi palkka, vastuu) kyseisessä yrityksessä, mutta ne eivät kohtaa johtoportaan ihmisten omien kannustimien (yrityksen kannattavuus, oman aseman ylläpito) kanssa. Eiväthän kaikki voi työskennellä johtoportaassa.

On loogista, että työpaikoista, joihin löytyy paljon tekijöitä, maksavat keskimääräisesti pienempää palkkaa kuin työpaikat, jotka vaativat esimerkiksi erikoistunutta taitoa. Epämieluisat tai jopa vaaralliset työpaikat joutuvat maksamaan enemmän, jotta työntekijälle on riittävä kannustin pysyä työssä. Kysymys onkin, että millä työkalupakilla itse lähdet työelämään? Tee itsestäsi vaikeasti korvattava tai harvinainen työntekijä. Huomasin tämän toteuttaessamme keväistä Pitstop-projektiamme ja työllistimme ammattiopiston nuoria. Yksi kahdeksasta työntekijästä teki työn taidokkaasti, näytti oma-aloitteisuutta ja teki enemmän kuin pyydettiin. Tämän jälkeen oli helppo ottaa hänet mukaan myös muihin projekteihin tekemään hommia – vastuuta tuli siis lisää.

Kun kirjassa ei ole oikeastaan yhtään yhtenäistä teemaa, sen soveltaminen omaan tekemiseen on haastavaa: tärkein oppi kirjasta on kehittää omaa ajattelutapaa ja asioiden puntarointi ja tulkinta eri lähtökohdista ja näkökulmista taloustieteellisten välineiden mukaan. Mitä yhteistä on esimerkiksi sotilaalla ja Burger Kingin työntekijällä?

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!