Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Funky Business

Kirjoitettu 31.10.17
Esseen kirjoittaja: Antti Stolt
Kirjapisteet: 2
Kirja: Funky Business
Kirjan kirjoittaja: Kjell A. Nordström, Jonas Ridderstråle
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.2. Aivoteollisuuden innovaatiotyökalut, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Reflektio Kjell A. Nordströmin ja Jonas Ridderstrålen kirjasta Funky Business

Päätin aloittaa kirjapisteideni hankkimisen Kjell A. Nordströmin ja Jonas Ridderstrålen Funky Business-manifestista. Valitsin tämän kirjan herätelläkseni omaa koneistoani lukemisen suhteen ja kasatakseni ajatuksiani Tiimiakatemian, yrittäjyyden ja kaiken muun siihen liittyvän suhteen, mutta lähinnä siksi, että se yksinkertaisesti vaikutti mielenkiintoiselta sekä erilaiselta. Käsitykseni Tiimiakatemialla luettavista kirjoista oli jokseenkin jäykkä, joten olin positiivisesti yllättynyt törmätessäni tähän kirjaan. Viimeistään luettuani Kjell A:n mummonpotkukengistä ja nahkahousuista olinkin jo myyty.

Kuten jo alussa mainitsin, ajattelin aloittaa kirjojen lukemisen jäsentelemällä omia ajatuksiani. Timo Lehtosen toimittamassa Pinkkupostin arviointipas(s)i 2018-vihkosessa mainitaan, että kirjat tulee valita ”asiakasprojektiin liittyvän tarpeen mukaan.” Tässä tapauksessa asiakasprojektinani toimin minä itse. Koin myös, että lukeminen on helpompi aloittaa jokseenkin omaa ajatusmaailmaa vastaavastani teoksesta.

Kirjassa sivuttiin myös eksistentialismia, eli sitä kuinka me olemme tuomittuja vapauteen loputtomien valinnanvapauksien maailmassa. Poden itsekin tätä maailmantuskaa säännöllisesti joka sunnuntai ja varmaan siksi päädyin juuri Tiimiakatemialle. Eksistentialismissa keskeisiä tekijöitä ovat vapaus ja sen tuoma vastuu vähän kuten Tiimiakatemialla, kuitenkin vähemmän negatiivisessa mielessä.

Kirja tuki ja rohkaisi omaa ajatusmaailmaani vaikkakin se oli osittain jo hieman vanhentunut. Herran vuonna 2017 monet varmaan ymmärtävätkin, että suurimpia ponnisteluja ei välttämättä tehdä lihasvoimalla vaan pikemminkin ajatustyöllä. Avain menestymiseen löytyy korvien välistä. Vuonna 1999 kirjoitettu vallankumouksellinen manifesti muuttuvasta bisnesmaailmasta ei ehkä sinänsä tuonut minulle uutta tietoa tai uusia keinoja bisnesmaailmassa selviytymiseen, koska olemme jo jokseenkin eläneet kirjassa käsitellyn murrosvaiheen yli, mutta se vahvisti ja rohkaisi minua olemaan erilainen ja vaalimaan sitä. Keskinkertaisuus ja normaalius eivät johda mihinkään. Nämä eivät johda uusiin näkökulmiin, eikä uusiin ratkaisuihin. Ainutlaatuisuus johtaa. Mutta pelkkä ainutlaatuisuus ei riitä. Sitä pitää pystyä ylläpitämään ja kehittämään.

Kuten sanottu kirja kuitenkin tuki omia ajatuksiani, ja kirjassakin ilmenevä vallankumouksellisuus on sana, jota on heitelty paljon ja josta olemme puhuneet tiimimme vaateprojektissa. Eräissä treeneissä keskustellessamme miltä haluamme tiimiyrityksemme näyttävän ulospäin asiakkaille, eli mitä on tiimimme front stagella, esiin nousi muun muassa vallankumouksellisuus, ilmiömäisyys sekä räväkkyys. Juuri näitä ominaisuuksia haluan itse viedä eteenpäin ja tuoda esille tiimimme tekemisessä ja brändissä.

Jos maailma oli vuonna 1999 pieni paikka, se on nykyään vielä pienempi ja yksilökeskeisempi. Tässä vaiheessa ajanlaskuamme pyörä on keksitty jo tarpeeksi monta kertaa uudelleen. Tunnetaloudessa tarvitsemme jotain raikasta ja ravistelevaa. Sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin ei sinänsä ole pahasta, mutta miksi sopeutua, kun voisi itse luoda jotain mullistavaa? Sopeutuminen ei johda merkittäviin tuloksiin. Miksi sopeutua väsyneesti ja aivottomasti vallitseviin normeihin, kun voi itse toimia suunnannäyttäjänä? Tasapaksua ja turvallista varman päälle pelaamista on jo tarpeeksi. Normaalituotoksien tarjonta on mieletön ylitarjonta. Tänä päivänä tarvitaan vallankumouksellisuutta.

Erityisesti kirjassa minua puhutteli kohta, jossa puhuttiin siitä, kuinka yrityksen brändin ja asiakaslupauksen tulisi olla niin puhuttelevaa, että asiakkaat tatuoisivat yrityksen logon itseensä. Tähän on hyvä pyrkiä. Voisiko tätä edesauttaa rikkomalla kuvaa perinteisestä harmaan byrokraattisesta ja tylsästä yrityksestä ja keskittymällä luomaan kuvaa ilmiöstä ja vallankumouksesta, tai toisin sanoen Funky Busineksesta? Mitä jos yritys ei olisikaan asiakkaan silmissä yritys vaan yksinkertaisesti siisti juttu? Mitä itse olisit valmis ottamaan ihoosi?

Kirjassa puhuttiin myös yksilöllisestä kilpailukyvystä ja siitä, kuinka mitään erityisen hämmästyttävää ei tapahdu eristyksissä muista. Ylijäämäyhteiskunnassa oleellisinta on ihmiset ympärilläsi ja ne kenet tunnet. ”Yksilöllinen kilpailukyky = Se mitä tiedät x Ne jotka tunnet.” Meidän täytyy etsiä ympärillemme niitä tekijöitä ja osaajia, jotka osaavat sen mitä itse emme. Tiimiakatemialla meidät jaettiin ensikättelyssä tiimiroolitestien sekä työhistorian perusteella mahdollisimman monipuolisiin tiimeihin, mutta projektista riippuen, joudumme – ja tulemme joutumaan – silti aina silloin tällöin etsimään ulkopuolisia osaajia. Tiimiakatemialla korostuvat verkostoituminen ja suhteiden luominen.

Jos minun tulisi kiteyttää kolme keskeisintä kohtaa, jotka kirjasta jäivät minulle käteen ja joita minun ja sinun tulisi käyttää toiminnassamme ne olisivat seuraavat:

  1. Luo brändistä niin pureva ja vahva, että ihmiset tatuoivat sen itseensä.
  2. Ole erilainen. Pukeudu vaikka nahkahousuihin. Tai jos kaikki pukeutuvat nahkahousuihin heitä puku päälle. Mutta älä ole tylsää keskivertokamaa.
  3. Ole vitun hyvä.