Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Gamestorming

Kirjoitettu 31.08.20
Esseen kirjoittaja: Jenni Suomalainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Gamestorming
Kirjan kirjoittaja: Dave Gray, Sunni Brown, James Macanufo
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen, 7.5 Innovoinnin klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Gamestorming on kirjana kiinnostava aiheensa puolesta, mutta lukukokemuksena raskaan puoleinen, sillä on puuduttavaa lukea luetteloa erilaisten pelien säännöistä ja käyttötarkoituksista. Luulen, että joskus palaamalla kirjassa esiteltyihin peleihin niitä tarvitessani tulen saamaan niistä suuremman hyödyn, kuin nyt vain lukemalla niitä ilman ajatusta siitä, että mihin niitä tarvitsisin. Kirjassa esitellään kuitenkin innovointiin tarvittavia periaatteita ja asenteita, joista tulee varmasti olemaan hyötyä niin kv-toiminnassa, Mylliksen tulevaa vuotta suunniteltaessa ja tiimin treenejä ja synnytyksiä kehitettäessä.

Ensiksi voitaisiin lähteä liikkeelle siitä, että kuinka englanninkieliset sanat ”game” ja ”play” eroavat toisistaan. Peli eroaa leikistä siten, että peliin osallistuttaessa siinä sitoudutaan noudattamaan peliin kuuluvia sääntöjä ja rajauksia, peli ei kuitenkaan ole pakollinen toimenpide vaan sen toimimisen kannalta on olennaista osallistujien vapaaehtoisuus ja halu sitoutua siihen. Kun osallistujat ovat mukana pelihetkessä vapaaehtoisesti ja sitoutuvat yhteisiin raameihin saadaan luotua pelailulle turvallinen ympäristö. Turvallinen ympäristö on tärkeää heittäytymisen kannalta, jotta ollaan valmiina nolaamaan itsensä, ottamaan riskejä ja menemään epämukavuusvyöhykkeelle. Pelatessa on tärkeää tietää pelailun tarkoitus ja haluttu lopputulos, jotta motivaatio pelaamiseen säilyy.

Kirjassa käsiteltiin myös paljon tuttuja teemoja ja pelejä, joihin olen päässyt tutustumaan joko muiden kirjojen kautta, akatemialla muiden esittelemänä tai jopa kokeilun kautta erilaisissa synnytyksissä tai projekteissa.

Yksi näistä tutuista teemoista on salmiakki kuvio, jota seurataan innovointiprosesseissa, ensin avataan ideoita, tässä vaiheessa on tärkeää unohtaa päänsisäinen kritiikki ja luoda mahdollisimman paljon ajatuksia. Sitten siirrytään tutkimaan keksittyjä ajatuksia, yhdistellään niissä teemoja, etsitään toistuvuuksia, pyritään yhdistelemään ideoita jne. Kun ideoita on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta, siirrytään sulkemaan salmiakkia, tässä vaiheessa pyritään kohti konkretiaa ja päätöksiä, mitkä ideoista olivat potentiaalisimpia ja mitkä ovat seuraavat askeleet haluttuun suuntaan pääsemiseksi. On tärkeää pitää mielessä se, että ei kannata avata ja sulkea yhtä aikaa, vaan antaa kummallekin osalle innovointia sen vaatima aika ja energia.

Kuinka saada aikaan kipinöitä luovuudelle? Tehokkain ja yleisin keino sytyttää luovuutta on esittää hyviä kysymyksiä. Osuva kysymys saattaa avata ajattelun aivan uudelle tasolle ja saada ryhmän ajattelemaan asiaa eri näkökulmasta kuin aiemmin. On tärkeää kuitenkin kysymyksiä esitettäessä huomioida, että ne saavat toki olla tarkkoja, mutta kysymyksillä kannattaa pyrkiä pysymään neutraalina, eikä ohjata vastauksia suuntaan, jonka itse koet oikeaksi, sillä aina oma ajatuksesi ei ole se oikea. Kysymyksiä esitettäessä on tärkeää huomioida myös prosessin vaihe, joka on käsillä, jos ollaan päätöksenteko vaiheessa menossa ja tavoitteena on saada konkretiaa ja päätöksiä, kannattaa harkita avaavien ja luovuutta sytyttävien kysymysten esittämistä, sillä silloin saatetaan ajautua eri vaiheeseen salmiakkia, kuin on sillä hetkellä tavoite, jolloin ryhmässä saattaa ilmetä hämmennystä ja turhautumista siitä, että prosessi ei etene sovitulla tavalla.

Pelissä käytiin paljon läpi tuttuja työkaluja, kuten Business Model Canvas, Empathy Map, 3-12-3 Brainstorming, Brainwriting ja monia muitakin on tullut varmasti käytettyä erilaisissa variaatioissa ja versioissa. Olen itse huomannut pelit toimiviksi keinoiksi keskittyä käsillä olevaan asiaan, sillä pelatessa ainakin omat aivoni keskittyvät paremmin, kun eläydyn annetun pelin maailmaan. Usein haasteeksi kuitenkin osoittautuu se, että pelaamisen pitäisi olla vapaaehtoisuuteen perustuvaa, jotta sen toimiminen olisi varmempaa, mutta usein kun pelataan yritystoiminnan tai opintojen puolesta ollaan asemassa, jossa toiminta ei välttämättä ole vapaaehtoista. Tällöin saatetaan ajautua tilanteeseen, jossa yhden henkilön sitoutumattomuus ja heittäytymättömyys pelin sääntöihin myrkyttää myös muun pelin ilmapiirin ja luottamus porukasta katoaa, eikä päästä niin hyviin tuloksiin.  Siksi on tärkeää ennen pelin aloittamista jo pyrkiä luomaan sitouttava ja innostava ilmapiiri, jotta varmistetaan, että kaikki ovat mukana prosessissa tosissaan.

Olen pyrkinyt tuomaan pelailun elementtiä mukaan esimerkiksi vastatessani kv-treeneistä, myös jatkossa haluan tuoda pelillisyyttä mukaan kv-tiimin toimintaan, Myllikselle synnytysten muodossa ja tiimille ollessani vastuussa treeneistä tai synnytyksistä. Lisäksi jos pääsen taas valmentamaan Demola projektissa pyrin tuomaan pelillistämistä mukaan tiimin toiminnan tukemiseksi hankkeessa. Pelin ohjaaminen vaatii vielä itseltäni itsevarmuutta ja luottamusta prosessiin, mutta kokeilemalla kai pelienkin käyttämisestä tulee luontaisempi osa omaa johtajuutta.

Game over.

Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!