Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Halu ja motivaatio

Kirjoitettu 22.05.14
Esseen kirjoittaja: Timo Perttunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Halujohtaminen
Kirjan kirjoittaja: Timo Repo, Sampo Kettunen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

HALUJOHTAMINEN

Timo Rope

Sampo Kettunen

 

”Järkevä hallitsija kasvattaa kansaansa ja viisaan hallinto hyvässä järjestyksessä. Millainen on kansan hallitsija, sellaisia ovat virkamiehet. Millainen on kaupunginjohtaja, sellaisia sen asukkaat. Holtiton kuningas vie kansansa tuhoon. Kaupunkia eteenpäin vie sen johtajan viisaus.” (Sirakin kirja 10:1-3)

 

Alkuperäisen suunnitelmani mukaan minulla piti olla iso johtamishaaste Tiimiakatemian 3. vuotena. Se haaste olisi ollut toimia VTL:nä. Ikävä kyllä en tullut valituksi tähän tehtävään, joten se haaste ja tavoite jää nyt saavuttamatta

Omassa tiimissä en halua olla johtotehtävissä koska tuntuu että käytökseni on täysin erilaista eri ympäristössä.

Joten tulevan syksynä johtamishaasteekseni pyrin löytämään projektin jonka ympärille saan johdettavia muista tiimiyrityksistä. Silloin kun toimin ihmisten kanssa joita en niin hyvin tunne, silloin toimin parhaiten.

 

Halu ja johtaminen

 

Halujohtaminen muodostuu juuri näistä kahdesta sanasta, ”halu” ja ”johtaminen”. Halujohtaminen tarkoittaa sitä, että miten ihmiset saadaan toimimaan halutulla tavalla.

Tämän lisäksi halujohtaminen tarkoittaa sitä, että ihmiset saadaan toimimaan omasta halustaan, eli he ovat motivoituneita, sitoutuneita ja innostuneita tekemään töitä.

Hyvä johtajan pitää siis työtehtävien jaon lisäksi osata myös motivoida porukka tekemään töitä. Se ei riitä että johtaja motivoi työntekijöitään kerran viikossa viikkopalaverissa, vaan hyvän johtajan tulee osata motivoida johtajia myös poissa ollessaan jatkuvalla muiden skarppaamisella (esim. laittamalla ryhmäviestejä koko tiimille).

Näiden kahden asian lisäksi halujohtaminen tarkoittaa myös sitä, että missä määrin johtaja itse haluaa toimia ja kehittyä toiminnassaan. Haluaako johtaja tulla ihmisten kanssa hyvin toimeen ja saada sitä kautta parempia tuloksia, vai ei.

Halujohtaminen voidaan siis kiteyttää yhteen sanaan: MOTIVAATIO

.


Ennen oli pakko tehdä töitä. Entä nykyisin?

 

Niinhän sitä sanotaan että: ”Ennen oli kaikki paremmin…”, mutta oliko näin todellisuudessa.

Ennen tehtiin työtä koska oli pakko. Työllä hankittiin elanto. Työhön liittyi metsästys, kalastus, maanviljely jne. Työllä hankittiin ruoka ja ylimääräinen myytiin pois, jolla hankittiin esim. vaatetusta tai muuta vastaavaa.

 

Nykyisin varsinkaan Suomessa ei ole pakko tehdä töitä. Sossu ja Kela auttavat meitä hyvin pitkälle elämässä ja voimme laiskotella vaan sohvalla ja siltikin meillä on ruokaa ja katto pään päällä. Toisilla on taas rikkaat perheet ja heidän ei tarvitse kuin olla ja saadaan mitä halutaan.

Vaikkakin meillä jokaisella on mahdollisuus tällaiseen laiskotteluun, niin miksi emme siis vaan laiskottele? Vastaus on yksinkertainen HALUAMME jotakin enemmän.

 

Nykyajan ihmiselle työ tarkoittaa jotakin seuraavista asioista:

 

  • Rahan hankkiminen. Vaikka rahasta ei olisi edes puute, joillekin on erittäin tärkeää siltikin tienata mahdollisimman paljon. Toisilla taas ylimääräinen raha menee oman onnen ostamiseen, eli matkustamiseen, vaatteisiin, kalliiseen ruokaan jne.

  • Arvostuksen saaminen. Monelle tietyn aseman saaminen on SE JUTTU. Ihmiset tykkäävät kerskua ja monesti he pystyvät kerskumaan sillä että heillä on korkea ja arvostettu virka.

  • Kiinnostavan tekemisen hankkiminen. Yksi merkittävimmistä työn arvoista. Työ joka tarjoaa elämälle sisältöä, nähtävää ja haasteita, motivoi varmasti ihmistä tekemään sitä.

  • Mukavassa työyhteisössä toimiminen. Joskus vaikka tuntuu että työn on ihan per***stä, mutta työpaikalla olevat ihmiset ovat niin mukavia, joiden luokse haluaa aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ihminen on sosiaalisuutta kaipaava eläin. Toiset kaipaavat sitä enemmän, toiset vähemmän.

  • Yhteen sopivuus muihin elämän kiinnostuksen kohteisiin. Työ voidaan sovittaa myös muihin elämän intresseihin esimerkiksi, jos ihminen tykkää matkustamisesta ja etelän lämmöstä, niin hänestä voi hyvinkin tulla matkaopas.

 

Nykyään nuorilla onkin tärkeämpää se että, löytää mukavan työpaikan kuin se, että millä sen leipänsä tienaisi.

Jokaisen näiden viiden edellä mainitun asian takana on siis halu tehdä työtä, koska sillä voi palkita itseään. Meidän pitää vaan kysyä itseltämme – Miksi haluan tehdä töitä?

Tähän kysymykseen vastanneena ihminen löytää luultavasti myös helpommin urapolkunsa ja tulevan työpaikkansa.

 

Motivaatio

 

Kun haluamme selvittää syyn jonkun asian tekemiseen, meidän tulee kysyä samalla tavalla kuin pikkulapset kysyvät vanhemmiltaan – MIKSI?!

Kirjassa oli erinomainen esimerkki siitä, että miten kysymällä muutaman kerran kysymyksen MIKSI, voimme löytää oman sisäisen motivaation, jota emme välttämättä edes itse tiedostaneet.

 

Miksi-kysymyksen motiiviperustan rakentuminen:

 

  1. Ensimmäinen MIKSI-kysymys ( = ymmärryksen hakeminen).

Esimerkiksi kysymällä: ”Miksi minun tarvitsee syödä?” Vastaus: ”Jos ei syö, kuolee”.

  1. Toinen MIKSI-kysymys ( = selityksen hakeminen).

Esimerkiksi kysymällä: ”Miksi sitä kuolee, kun ei syö?” Vastaus: ”Ruoka antaa energiaa”.

  1. Kolmas MIKSI-kysymys ( = motiivin hakeminen).

Esimerkiksi kysymällä: ”Miksi energia on niin tärkeää?” Vastaus: ”Kun saat energiaa, jaksat leikkiä”.

Esimerkissä käytettiin siis pienen lapsen ajattelutapaa, mutta samalla tavalla se voi toimia aikuisen ihmisen kohdalla, kunhan vaan löytää oikean kysymyksen. Oikea kysymys saattaa esimerkiksi olla meillä Tiimiakatemialla ”Miksi olen Tiimiakatemialla?” Vastaus: _________________________

 

Työelämän motivaatio myös meillä oppilaitoksessa koostuu kolmesta osasta:

1. Lähtökohta —> 2. Toiminta —> 3. Toiminnan tavoite

 

Lähtökohdalla tarkoitetaan sitä tilannetta mistä työtä lähdetään tekemään. Siihen vaikuttavat monet asiat kuten, oma hyvinvointi, työkaverit, ilmapiiri, arvot, mielikuvat jne. Asennoituminen on siis tärkeää uuteen työhön lähtiessä, jos olet valmiiksi naama nyrpeänä niin silloin ei työntekokaan tule olemaan nautinnollista.

 

Toiminnassa ihmisen motivaatio ja toimintahalu koostuu vastaavasti seuraavista asioista: Ihmisen tulee itse päästä vaikuttamaan työhön ja toimintapahoihin. Työn täytyy olla edes jossain määrin palkitsevaa. Työympäristön tulee olla mukava, eli tilat ovat siistit ja ympärillä olevien ihmisten kanssa pitää tulla toimeen. Ihmisen tulee myös saada säännöllisesti palautetta muilta ja ennen kaikkea positiivista palautetta, jotta motivaatio työpaikalla ja toiminnassa säilyisi. Asiallisella mutta kriittisellä palautteella saadaan ihminen kuitenkin kehittymään nopeammin, mutta johtajalla pitää olla pelisilmää kenelle hän voi antaa jatkuvasti kritiikkiä ja kenelle taas ei.

 

Toiminnan tavoitteiden tulee taas olla selkeitä ja niiden pitää olla kaikkien tiedossa. Ihmiset haluavat tietää miksi työtä tehdään, jotta voidaan kokea että teemme jotain merkittävää. Tavoitteiden tulee olla haastavia, mutta niiden tulee olla kuitenkin sellaisia että niihin on mahdollista päästä, jotta usko ei lopu ennen itse työn aloittamista.

 

Toivottavasti näillä eväillä lähtee 3. vuosi eli syksy 2014 käyntiin. Mittavan pitää löytää Tiimiakatemialla heti syksyn alkuun hyvät tavoitteet syksylle ja talvelle, sekä toivottavasti saamme vietyä tämän kevään kunnialla loppuun, jolloin lähtökohta syksyllä olisi mahdollisimman positiivinen.

 

Timo Perttunen

Mittava Innovations

tipi@mittava.fi

 

 

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!