Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hauskaa oppimista

Kirjoitettu 06.03.19
Esseen kirjoittaja: Vili Partanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hauskan oppimisen vallankumous
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta oppiminen? Voisi kuvitella, että suurimalle osalle ihmistä tulisi mieleen luokkahuone, jossa lapset istuvat pulpeteissa ja luokan edessä opettaja jakaa tietoa lapsille. Oppiminen ei kuitenkaan rajoitu vain luokkahuoneen sisälle, eikä se ole vain oppilaan ja opettajan välistä kanssakäymistä. Oppimista tapahtuu aina kun täytyy löytää jokin uusi tapa tehdä asioita. Oppimista tapahtuu koko ajan. Mitä oppiminen edes on? Oppiminen on yksi elämän edellytyksistä ja vastineista. Opimme selviytymään ympäristössä, kun se muuttuu ympärillämme. Opimme hallitsemaan erilaisia tilanteita ja ehkä jopa opimme uusia taitoja, jotta voimme tehdä asioita mihin emme ole ennen pystyneet. Oppiminen on oman toiminnan muuttamista empiirisen havainnon jälkeen.

Mitä oppiminen on tänä päivänä? Kuten aikojen alussa, niin nykyäänkin oppiminen rinnastetaan pitkälti epäsuorasti selviytymiseen ja pakon tunteeseen. Jos et osaa matikkaa, et pääse töihin, et saa rahaa, etkä voi ostaa ruokaa, joten kuolet nälkään. Ehkä hieman kärjistävä esimerkki, mutta noin se asia on. Liian usein oppiminen havaitaan vain pakonomaisena opettelu, joka pitää meidät pystyssä. Se on väärin. Oppiminen on yksi suurimmista nautinnoista. Harva osaa ajatellakaan oppivansa samalla, kun tekee jotain mieleistä.

Oppiminen ei ole vakava asia

On todettu, että tehokas oppiminen koostuu kolmesta kulmakivestä. Ne ovat sisäinen motivaatio, flow ja kasvun asenne. Ensimmäisenä mainittua sisäistä motivaatiota pidän itse ehkä tärkeimpänä tekijänä. Se tarkoittaa aitoa kiinnostusta opittavaa aihetta kohtaan. Sisäisen motivaation vastakohta on ulkoinen tekijä, eli ulkopuolelta tuleva motivaatio, joka voi esimerkiksi olla rangaistuksen pelko tai oppimisesta saatava palkinto. Itse olen Tiimiakatemialla huomannut sisäisen motivaation vaikutuksen oppimiseeni. Kun olen tehnyt omasta mielestäni mielenkiintoisia asioita, oppinut paljon tehokkaammin. Minua motivoi myös se kun saan täysin itse valita suoritukseni. Omien sisäisten tavoitteidensa täyttäminen johtaa sisäiseen hyvinvointiin.

Ennen tämän kirjan lukemista, en tiennyt, että flow on stressitila. Flown saavuttaminen on myös tärkeää tehokkaassa oppimisessa. Se tarkoittaa yksinkertaisesti tylsistymisen ja turhautumisen välissä kulkevaa kultaista keskitietä. Kun tehtävä ei ole liian helppo, eikä liian haastava, se pitää vireystilan ja keskittymisen korkealla. Flow on positiivista stressiä. Olen itse huomannut että viimeaikoina oman flowtilan löytäminen on melko vaikeaa, tehtäväni viimeaikoina ovat olleet joko liian haastavia, tai liian helppoja, mikä on heikentänyt oppimista ja menoa jonkun verran. Oman oppimisen tehostamiseksi, minun tulisi valita niitä oikeasti kiinnostavia tehtäviä, mistä ei voi pitää näppejään erossa.

Kolmantena kulmakivenä oli kasvun asenne, joka minulta on omasta mielestäni löytynyt. Se tarkoittaa, ettei koe itseään muuttumattomaksi. Olen huomannut sen esimerkiksi monesti siinä, kun näen jonkun tekevän jotain minulle uutta asiaa, ja haluan itse koittaa, pystynkö samaan. Ja miksi en pystyisi? Jos vertaan itseäni kahden vuoden takaiseen minään, niin olen osaamiselta muuttunut melko huimasti. Vain siksi että uskon siihen, että jos joku muukin osaa niin miksi en minäkin.

Oppiminen pelaten ja leikkinen

Tehokas oppiminen on osa leikkimistä ja pelaamista. Se sisältää oppimisen vapaamuotoisuuden, mikään ulkopuolinen tekijä ei määritä sinulle tavoitteita, vaan saat tehdä niin kuin itse lystäät. Niin se minunkin oppiminen on alkanut. Esimerkiksi videotuotannon osalta, aina iltaisin availin tietokonetta ja leikin videopätkillä ja katsoin mitä voin niille tehdä. Kukaan ei käskenyt tai odottanut minulta mitään. Olin vain utelias ja tutkin, mitä kaikkea näillä ohjelmilla voi tehdäkään. Saman voisi soveltaa melkein mihin tahansa oppimiseen. Ulkopuolelta tuleva paine tappaa kaiken luovuuden ja aiheuttaa sisäistä pahoinvointia.

Leikkisä oppiminen myös vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Esimerkiksi lasten leikeissä, samaan hiileen puhaltaminen ja yhteisen sävelen oppiminen synnyttää yhteisöllisyyden tunnetta. Samaa voisi sanoa meistä tiimiakatemialla, me teoriassa leikimme päivät, meillä on turvallinen ja positiivinen ilmapiiri, jossa koittaa omia rajojamme. Vaikka ympäristö on mitä parhain oppimiseen, minusta tuntuu välillä, että leikki on lipsahtanut kauemmas tiimimme arjesta, ainakin viimeaikoina. Koitamme hirmu vähän enää mitään uutta ja noudatamme samoja vanhoja juttuja mitä ennenkin. Oppiminen ei ole vakavaa, sitä tehdään itselle, eikä kenellekään muulle.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!