Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hauskan oppimisen vallankumous

Kirjoitettu 06.08.19
Esseen kirjoittaja: Maaria Pelkonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hauskan oppimisen vallankumous
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Lauri Järvilehdon kirja hauskasta oppimisesta oli mielenkiintoinen ja mieleeni tuleekin muutamia kokemuksia omasta elämästä, jotka pystyn yhdistämään kirjan antiin.

Leikkiessään ihminen uppoutuu tekemiseensä, ja kun ihminen uppoutuu siihen, mitä tekee, hän oppii. Mielestäni opettajien täytyisi ottaa kyseinen lause opettamisen ohjenuoraksi. Oppiminen tulee huomaamatta kun siihen sisällyttää tarinoita, leikkejä, hauskoja muistisääntöjä tai asiayhteyksiä. Niin kuin tiimiakatemialla on vuosien varrella todettu, myös käytännössä tekeminen tuottaa huimia oppimistuloksia.

Opimme silloin, kun meidän täytyy löytää uusi tapa tehdä asioita. Oppimiseen tarvitsemme sisäistä motivaatiota, flown ja uskoa siihen, että jokainen voi kehittää älykkyyttään, persoonallisuutta, lahjakkuuttaan ja kykyjään. Huomasin itse suorittaessani liiketalouden perusopintoja, että välillä sisäisen motivaation puuttuessa, luennoilta ei jäänyt kovin paljoa käteen. Itseasiassa muistammekin vain noin viisi prosenttia luennoista, jos meillä ei ole omakohtaista kiinnostusta kyseiseen aiheeseen – hälytyskellot soimaan, olisiko aika muuttaa jotain nykyisestä opetusmetodista!?

Järvilehdon mukaan oppijan tulee pystyä toteuttamaan kolmea perustarvetta oppimisessa: autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Autonomialla tarkoitetaan, että oppijan tulee opiskella itseään, eikä ulkoisia auktoriteetteja varten. Kompetenssin tunne puolestaan tarkoittaa, että tehtävät eivät saa olla liian helppoja eikä liian haastavia, jotta mielenkiinto tekemiseen pysyy yllä. Yhteenkuuluvuuden tunteessa on kyse yhteisöön kuulumisesta, joka ainakin meillä toteutuu tiimin sisällä mutta myös koko tiimiakatemian yhteisössä. Järvilehto väittää, että parhaiten kyseiset tarpeet täyttyvät nettipelejä pelatessa. Jos näin on, en yhtään ihmettele, miksi etenkin lasten on niin vaikea irrottautua nettipelien maailmasta.

Suoritin lukiossa yhden englannin kurssin itsenäisesti ja huomasin saman kuin Rigby Scott ja professori Richard Ryan: kun koin vapauden tunnetta opiskellessa, olin sitoutuneempi opiskeluun ja  muistin kurssin asioita paremmin. Sain jopa kyseisestä kurssista paremman arvosanan kuin niistä, jotka suoritin opettajan valvovan silmän alla.

Kirjaa lukiessani ymmärsin myös, miksi ruotsin kieli on ollut mulle aina helppoa: olen suhtautunut siihen intohimoisesti, jolloin olen oppinut nopeasti ja kyennyt säilyttämään tietoa pitkään. Innostus onkin yksi merkittävimmistä asioista oppimisen kannalta. Olen myös monesti kokenut flowtilan ruotsia opiskellessani. Flowtilan saavuttaminen on helpointa, kun olemme riittävän virittäytyneitä vastaamaan haasteeseen, mutta emme käy ylikierroksilla emmekä ole stressaantuneita. Itselleni ei kyllä flowtilaa tule kovin usein, mutta onneksi kaikkea voi harjoitella.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!