Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hauskan oppimisen vallankumous

Kirjoitettu 05.12.19
Esseen kirjoittaja: Annika Palmari
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hauskan oppimisen vallankumous
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olen tänä syksynä lukenut paljon johtajuuteen liittyviä kirjoja, joten ajattelin että nyt olisi aika keskittyä taas vaihteeksi muiden johtamisesta itseni johtamiseen. Haluaisin jatkuvasti opetella uusia asioita, mutta hyvin usein tulee oppimisprosessissa vastaan seinä ja oppiminen jää kesken. Yleensä tähän on ollut syynä se, että aihe on ollut mielestäni liian tylsä, merkityksetön tai hitaasti etenevä. Sen vuoksi mieleeni muistuikin tämä kirja, jonka nimessä jo korostetaan jotain päinvastaista: hauskuutta. Hauskuus kuulostaa aina mukavalta, joten halusin totta kai kuulla, miten helposti puuduttavaksi kääntyvästä oppimisesta voisi saada jopa hauskaa.

 

Kirjassa viitataan siihen, kuinka usein oppimiseen yhdistetään innostumisen  ja kutsumuksen  sijaan pitkäveteiset, uhrautumista vaativat toimet. Tämä sai minut miettimään, missä tilanteissa oppiminen on tapahtunut huomaamatta tai se on tuntunut hauskalta. Ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi harrastukset, joissa olen oppinut uusia taitoja. Esimerkiksi olen erittäin kiinnostunut valokuvauksesta, joten tämän taidon kehittäminen tuntuu aina hauskalta ja pyrin jatkuvasti löytämään uutta tietoa aiheesta. Tämän vuoksi tämän taidon kehittyminen on ollut nopeaa ja vaivatonta. Kirjassakin kerrottiin paljon flow-tilasta, joka aiheuttaa tällaista oppimista. Kysymys kuuluukin, miten flow-tilan saisi päälle myös muissa, hieman vaikeammin opittavissa aiheissa.

 

Kirjan mukaan flow-tilan saavuttamiseksi tarvitaan seuraavat neljä tekijää: täysi keskittyminen, konkreettinen palaute, selkeä tavoite sekä tehtävän vaatimuksia vastaavat taidot. Esimerkiksi keskittyminen on itselleni valtava haaste, sillä omaan ADHD-keskittymishäiriön. Tämän vuoksi keskittyminen on helppoa ainoastaan, jos tehtävä on erittäin mielenkiintoinen. Siksi olenkin oppinut, kuinka tärkeää on itselleni saada nämä muut osa-alueet toteutettua, jotta flow-tila olisi saavutettavissa. Esimerkiksi selkeät tavoitteet ovat olleet isossa roolissa omassa oppimisessani. Kun tietää selvästi, mitä tavoittelee tai haluaa saavuttaa, on helpompi olla motivoitunut kehittymään. Motivaatio taas vauhdittaa flow-tilaa entisestään. Esimerkiksi meidän tiimissämme on usein nähtävissä, mitä selkeiden tavoitteiden puute saa aikaan: tiimin jäsenet eivät ole motivoituneita tai edes kiinnostuneita tehtävästään, jos se on epäselvä. Ehkä liian usein syytämme innokkuuden puutetta tekemisessämme yksilöiden kiinnostuksen puutteeksi, vaikka todellisuudessa syynä voi olla epäselvät tavoitteet. Olemmekin keskustelleet tänä syksynä tästä aiheesta paljon, ja olemme ottaneet tavaksi varmistaa treeneissä käytyjen keskustelujen jälkeen, että kaikki ovat varmasti ymmärtäneet mistä on puhuttu ja mitä on päätetty.

 

Flow-tilan saavuttamisen neljäs tekijä, tehtävää vastaavat taidot, oli itselleni yllättävä ja ajatuksia herättävä aihe. Olen aina kuvitellut, että haasteet luovat motivaatiota. Kirja kuitenkin osoittaa, että haasteiden tulee olla sopivalla tasolla jotta ne tukisivat motivaatiota oppimiseen. Jos tehtävä vaatii taitoja, joita ei inhimmillisellä tavalla voi oppia tarvittavassa ajassa, voi tehtävän suorittaminen tuntua päinvastoin lannistavalta. Tämän vuoksi teorian jakaminen ja tiimin jäsenten kehittyminen on tärkeää. Kun pidämme huolta, että kaikki tiimin jäsenet saavat tarvittavan tuen uusissa tehtävissään tai mahdollisuuden kouluttautua, on meillä paremmat eväät kehittyä kohti aina vain suurempia haasteita. Esimerkiksi omassa tiimissämme on usea henkilö aloittanut ensimmäistä kertaa johtotehtävissä projekteissamme. Tällaisessa uudessa tilanteessa meidän muiden tiimin jäsenten tulisi entistä kovemmin pyrkiä tuomaan haalimaamme teoriatietoa ja kokemusta sekä osaamistamme toisten tietoon, jotta tällaisten haasteiden edessä olevat henkilöt saisivat mahdollisuuden käyttää tätä valmista tiimin tietoa kehittymisessään.

 

Tästä kirjasta sain uutta intoa kirjojen lukemiseen, vaikka aihe olikin yleensä oppimisesta. Kun tajusin, kuinka paljon itse pystyn vaikuttamaan asenteellani lukemiseni tuloksiin, on kirjoilla ja esseillä nähnyt enemmän arvoa. Olen myös päättänyt olla kiinnostuneempi myös toisten kirjapisteistä ja osaamisen kehittymisestä, sillä pystyisin myös itsekin hyödyntämään toisten tietotaitoa.

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!