Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hauskan oppimisen vallankumous

Kirjoitettu 27.08.18
Esseen kirjoittaja: Elina Tolppi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hauskan oppimisen vallankumous
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Lauri Järvilehdon Hauskan oppimisen vallankumous kertoo, miten opetuskulttuuria tulisi muuttaa, jotta oppimisesta tulisi hauskaa ja mielekästä. Nykypäivän koulujärjestelmä syntyi jo 1800- luvulla teollistumisen aikaan. Tuolloin haluttiin, että kouluista valmistuu lukutaitoisia sekä tehdastyöhön sopivia työläisiä. Vanha opetustyyli ei kuitenkaan enää toimi tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Oppimisesta ja koulusta tulee ensimmäisenä mieleen pitkälti vain negatiivisia mielleyhtymiä. Oppimista pidetään tylsänä, vaikeana, yksilösuorittamisena, ohjattuna ja sääntöihin pohjautuvana. Järvilehdon mukaan oppimisen tulee kuitenkin olla ennen kaikkea hauskaa, sillä hauskuus ja leikki tekevät oppimisesta tehokasta.

”Oppimisessa ei ole kyse siitä, missä olemme, kun aloitamme. Kyse on siitä, mihin päädymme, kun alamme harjoitella.”

On lohduttavaa, että ihmisen lähtökohdilla ei ole mitään väliä oppimisen kannalta, sillä jokainen meistä voi oppia ja kasvaa. Taitoja ja kykyjä voidaan parantaa harjoittelemalla. Tärkeintä onkin oppimaan oppiminen.  Jos mietin, miten itse opin parhaiten niin voisin sanoa, että yksi tehokkaimmista keinoista on yhdessä oppiminen. Minulla ei ikinä ole ollut ongelmia ns. perinteisen oppimisen kanssa, mutta se oli pitkälti toistoja ja ulkoa opettelua. Kun tieto oli oksennettu koepaperille, unohtui se saman tien. Jos mietitään esimerkiksi lukion kirjoituksia, psykologia oli ainoa aine, josta olin vilpittömästi innostunut. Halusin oppia psykologiaa, sillä pidin sitä mielenkiintoisena, mutta kuitenkin tarpeeksi haastavana. Parasta oli, että psykologiaa opetin kaveriporukassa myös muille. Näin lukeminen oli paljon hauskempaa ja asiat painuivat oikeasti mieleen. Tärkeintä oli sisäinen motivaatio ja sillä onkin oppimisessa erityisen suuri merkitys. Sisäisen motivaatio kulminoituu autonomian eli vapauden kokemukseen, kompetenssiin eli osaamisen kokemukseen ja yhteenkuuluvuuden kokemukseen.

Voisin sanoa, että Tiimiakatemialla nämä kolme osa-aluetta täyttyvät huomaamatta. Jokainen meistä kuuluu sekä tiimiin, että koko yhteisöön ja näin ollen yhteenkuuluvuuden osa-alue täyttyy. Meillä on täysin vapaat kädet lähes kaiken suhteen, jolloin puolestaan autonomian kokemus täyttyy. Akatemialla meillä on myös mahdollisuus tehdä tarpeeksi haastavia asioita, jolloin ne ovat kiinnostavia. Ylittämällä haasteita, tulemme paremmaksi siinä, mitä teemme. Autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden kokemukset luovat positiivisen kehän. Akatemialla meilä on loistavat lähtökohdat oppimiseen. On vain meistä itsestämme kiinni, miten käytämme tämän loistavan oppimisen ympäristön hyödyksi.

Oppimisen kannalta Flow-tila on ihanteellinen. Flow eli niin sanottu virtauskokemus on tila, jossa ihminen uppoutuu 100% tekemiseensä niin, että kaikki, mitä ympärillä tapahtuu jää huomiotta. Flow-tilan ominaisia piirteitä ovat ajan tajun menetys, tekemiseen uppoutuminen ja tunne siitä, että asiat sujuvat. Flow-tilaan pääsy vaatii täydellisestä keskittymistä, tarpeeksi haastavaa tekemistä ja selkeitä tavoitteita. Tärkeintä kuitenkin on, että vaativuustaso ja taidot ovat tasapainossa. Mikäli tekeminen ei haasta tarpeeksi, koetaan se tylsänä. Liian haastava tekeminen puolestaan aiheuttaa stressiä ja turhautumista. Kun oikea tasapaino löytyy, ihminen uppoutuu tekemiseensä ja löytää Flow-tilan. Flow-tilaa kannattaa todellakin tavoitella, sillä siinä ihminen oppii huomaamattaan ja nauttii tekemisestään.

Opettajalla on erityisen suuri rooli, sillä flow tarttuu. Kun opettaja on itse innoissaan, siitä mitä hän opettaa, opettaminen on huomattavasti tehokkaampaa. On tärkeää, että opettaja tykkää siitä, mitä tekee ja, että se näkyy ulospäin. On myös tärkeää, että oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa opiskeluun. Vapauden lisääminen tekee opiskelusta mielekkäämpää. Opettaja voi esimerkiksi antaa vapauksia luokkatilan sisustuksen suhteen. Tarkoitan tällä sitä, että pöytien ei tarvitse olla siistissä rivissä tai seinien tyhjiä ja harmaita. Kirjan mukaan inspiroiva ympäristö tukeekin luovaa ajattelua ja uusien ideoiden syntymistä. Kun oppilaat kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa, on opiskelu toimivampaa ja huomattavasti mielekkäämpää.

Opettajan tehtävä on innostua, innostaa ja poistaa oppimisen esteet. Kyseinen lause sopii myös tiimin johtohenkilöille kuin nenä päähän. Yksi liiderin tärkeimmistä tehtävistä on näyttää esimerkkiä. Kun johtoryhmä innostuu ja innostaa muita, koko tiimiin saadaan päälle hyvä draivi. Liiderin tehtävänä on myös toimia ”palvelijana” eli luoda sellainen ympäristö, jossa tiimiläiset pääsevät tekemään parhaansa. Waiston johtoryhmän tulisi saada siirrettyä innostus koko tiimiin.

Mitä haluat opettaa lapsillesi?

Tästä oppimisen näkökulmasta kirjassa pidin erityisesti. Vastaus kysymykseen voi olla esimerkiksi ”yhteistyötaitoja, muiden kunnioittamista, empatiaa, rehellisyyttä”. Tavallisessa koulussa näitä elämän tärkeitä taitoja ei vielä tänäpäivänä opeteta.

Yksi Tiimiakatemian parhaista puolista on, että saamme itse valita kirjat, joista kahmimme teoriaa. Parasta on, että kategorioiden joukosta löytyy henkisen kasvun kirjat. Kuinka tärkeää onkaan tuntea itsensä ja opetella toimimaan muiden kanssa. Nykypäivän työmaailmassa ihmissuhdetaidot ovat kriittisen tärkeitä ja mielestäni myös niin sanottuihin normaaleihin kouluihin pitäisi lisätä henkisen kasvun puolta. Monille meille opetetaan henkisen kasvun taitoja kotona, mutta kaikki eivät saa näitä oppeja kotoa. Voisin kuvitella, että lisäämällä henkisen kasvun opetusta kouluihin, esimerkiksi syrjäytymistä ja voitaisiin ehkäistä. Olisi tärkeää, että kaikilla meillä olisi ”tasavertaiset” eväät elämään.

Omalla kohdallani henkisen kasvun kirjat ovat tuoneet monipuolisuutta ja kaivattua tasapainoa kaikkeen muuhun opiskeluun. Ilman Tiimiakatemiaa tuskin olisin löytänyt tätä kirjakategoriaa ja niiden myötä innostunut esimerkiksi johtamisesta. Kaiken kaikkiaan kirjassa oli paljon hyviä pointteja ja toivoisin, että erityisesti opettajan asemassa tai siihen asemaan haluavat lukisivat tämän kirjan. Olisi korkea aika siirtyä opetuskulttuurissa nykyaikaisempaan malliin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!