Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Havahtuminen

Kirjoitettu 13.12.13
Esseen kirjoittaja: Anu Kuivaniemi
Kirjapisteet: 3
Kirja: Havahtuminen
Kirjan kirjoittaja: Anthony De Mello
Kategoriat: 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Kielteiset tunteet ja negatiivisuus

Mikä on kielteisten tunteiden ja negatiivisuuden ero? Negatiivisuus on näkökanta asiaan. Voi ajatella negatiivissävytteisesti elämästä ja asioista, ja voi olla negatiivinen. Se on tapa suhtautua. Negatiivisuuden vastakohta on positiivisuus ja positiivinen näkökanta. Kielteiset tunteet taas ovat nimenomaan henkilön mielen sisäisiä tunteita: miten kokee asiat, miltä ne itsestä tuntuvat. Tunteet ovat satuttavia, ahdistavia, pahoja, ilkeitä, vihamielisiä tai luotaantyöntäviä. Kielteiset tunteet ja negatiivisuus ruokkivat toisiaan, mutta ovatko ne aina yhdessä esiintyvä ilmiö? Ei välttämättä. Voi olla positiivinen, mutta sisimmässä kantaa kielteisiä tunteita. Esimerkiksi yltiöpositiivisuus voi olla peite, jonka tarkoitus on piilottaa todellisen tunteet alleen. Negatiivisuus ei niinkään voi toimia peitteenä, koska se näkyy ja kuuluu. Tunteet eivät niin selkeästi näy, ja ne ovat helpommin peiteltävissä kuin elämänasenne tai tapa suhtautua.

Negatiivisuus voi olla myös tapa näyttää kielteisiä tunteita. Sisällä on paha olla, joten se pursuaa suusta ja käytöksestä ulos. Voiko olla muuten vaan negatiivinen? Jos ei ole pahemmin kielteisiä tunteita, mutta käyttäytyy vain negatiivisesti. Voiko negatiivisuus olla jostain muusta johtuvaa kuin omista tunteista?

Keskustelimme negatiivisen tiimiläisen kanssa asiasta, ja hän sanoi aluksi, että on onnellinen mutta käyttäytyy silti negatiivisesti. Esimerkki: Tiimiläinen puuhasteli omia juttujaan ja oli onnellinen. Halusin jutella jostain muusta asiasta, ja hän vastasi kielteisesti ja oli negatiivinen. Ei halunnut jutella kanssani aiheesta ollenkaan. Tiimiläisen mukaan hän oli negatiivinen siksi että pääsee jatkamaan onnellista puuhaansa. Tunteet olivat onnellisia mutta käytös negatiivista. Kysyin, oletko todella onnellinen? En haluaisi uskoa, että ihminen voi ylipäätään olla onnellinen ja negatiivinen yhtä aikaa. Sisällä täytyy olla kielteisiä tunteita asiaa kohtaan jos ulosanti ja suhtautuminen siihen on negatiivista.

 

Itsensä tunteminen

Kaikissa johtamiskirjoissa ja johtamiseen liittyvissä keskusteluissa korostetaan itsensä johtamisen tärkeyttä ja sitä kautta itsetuntemusta. Tässäkin kirjassa puhutaan vahvasti itsetuntemuksesta ja siihen liittyvistä asioista. Sananparsi ”täytyy mennä kauas että näkee lähelle” toteutuu tässä aiheessa hyvin.

Kirjan esimerkissä tarinan henkilö oli kyennyt astumaan itsensä ulkopuolelle ja tutkiskelemaan tunteitaan eri näkökulmasta. Hän pääsi kosketuksiin tunteidensa kanssa. Olen itsekin välillä päässyt tähän transsitilaan. Se on silmiä ja mieltä avaavaa, ja ennen kaikkea helpottava tunne. Kerran huomasin, että oma suhtautuminen johonkin ihmiseen oli vähän hupsu, turhanpäiväinen ja liioiteltu. Oloni oli kevyempi, en stressaantunut niin paljon kun aiheesta keskusteltiin, enkä miettinyt ja vatvonut sitä päässäni.

Tuo tila on tavoittelemisen arvoinen, mutta vaikean takana. Talouspäällikkyys jää nyt vuoden vaihtuessa pois, ja sen myötä toivon, että kykenen tavoittelemaan tuota tilaa paremmin. Nyt kielteiset tunteet ottavat palon tilaa ja valtaavat, ja haluan päästä siitä eroon. Aion keväällä keskittyä enemmän omaan toimintaani, ja siihen vaikuttaviin asioihin, ja jättää vähemmälle huomiolle pienempiä stressiä aiheuttavia asioita tiimissä. Täytyy pystyä löysäämään ja rentoutumaan, ”ja antaa virran viedä”, kuten ensimmäisenä akatemia-syksynä opimme. Täytyy tosissaan yrittää keskittyä siihen, ja pyrkiä olemaan sivustakatsojana useammin. Talouspäällikkyys on ollut minulle velvollisuus, jonka vuoksi täytyy ottaa vastuuta. Olen yrittänyt korjailla epäkohtia tiimissä, ja kantanut niistä ainakin stressiä viime aikoina. Odotan rivitiimiläisenä oloa, ja on jännittävää nähdä miten uudet johtoryhmäläiset, ja muut henkilöt, ottavat enemmän vastuuta.

 

Syyttely ja muuttumisen tarve


Aina kun teillä on kielteisiä tunteita jotakin ihmistä kohtaan, elätte harhassa. Jokin teissä on vakavasti vialla. Ette näe todellisuutta. Sisimmässänne on jonkin muututtava. Mutta mitä me tavallisesti teemme silloin, kun meillä on kielteisiä tunteita? ”Se on hänen vikansa, se on hänen syynsä. Hänen täytyy muuttua.” Ei niin! Te olette se, jonka on muututtava! (s.46)
 

De Mello saarnaa kielteisistä tunteista ankaralla kädellä. Onko todella niin, että tunteiden aiheuttajalla ei ole mitään merkitystä, ja että vika on aina tunteiden tuntijalla? En pysty täysin olemaan samaa mieltä De Mellon kanssa, mutta hänellä on hyvä ajatus tässä siitä huolimatta.

Syyttämisen tunne on kamala. En haluaisi että ajattelisin koskaan De Mellon kuvaamalla tavalla. Hyvästä Paras -kirjassakin puhuttiin tästä, mutta johtajuuden näkökulmasta. Olen onnistunut muuttamaan mielenmalliani jo jonkun verran, mutta työtä on vielä paljon, etenkin muissa kuin johtajuusasioissa. Ärsyynnyn herkästi muiden toimintaan, joka on oman toimintani vastaista, ja kieltämättä syyttely on yksi yleinen tapa käsitellä kielteisiä tunteita. On jotenkin helpompi olla asian kanssa, jos siitä voi syyttää jotakuta tai jotakin.

Se on totta, että jos ärsyttää ja suututtaa, se on oma vika. Omat tunteensa voi kovan työn tuloksena valita. Se vaatii itsetuntemusta, oman käyttäytymisen tuntemista, omien reaktioiden tunnistamista ja hallitsemista ja sosiaalisia taitoja. Jos tunnistaa tilanteet, jolloin alkaa suututtaa, voi uuden mielenmallinsa avulla olla suuttumatta ennen kuin suuttumus edes tapahtuu. Olen paristakin kirjasta lukenut omien reaktioiden hallitsemisesta, ja se on täysin mahdollista. Se vaatii vain työtä ja aikaisemmin mainittua etäisyyttä itseensä.

Tässä mielessä joulunaika tulee nyt viimeistään sopivaan kohtaan, olisi voinut tulla jo pari viikkoa aikaisemminkin. Tarvitsen vähän etäisyyttä nollatakseni kuluneen syksyn, ja aloittaakseni rumban uudestaan tammikuussa. Tätä varten olen varannut muutaman kirjan, jota aion lueskella, sekä vapaa-aikaa. Menestys ja onnellinen elämä Brian Tracylta, sekä kirja, joka kertoo hitaammasta elämästä, Slow, ovat tulossa lukuun. Nappasin hyllyltä myös toisen De Mellon kirjan, mutta taidan selata sitä ensin vähän varauksella, koska Havahtuminen ei vastannut odotuksiani. De Mellon tyyli on turhan negatiivinen ja vasten kasvoja lyövä. Odotin pohtivampaa ja iloisempaa otetta.

Että voi muuttua, täytyy käsitellä tunteensa ja löytää niiden alkulähteet. En silti allekirjoita sitä, etteikö tunteiden aiheuttajalla olisi missään tapauksessa mitään vastuuta. Mielestäni monessa asiassa on olemassa oikea ja väärä, ja ne määrittävät miten ja kenen tulisi muuttaa toimintaansa. Tietysti De Mello varmaan tarkoittaa, että kielteiset tunteensa voi hyväksyä, ja ne muuttuvat kielteisestä neutraaleiksi, kunhan itse muuttuu ja muuttaa näkökantaansa elämään.

 

Kielteisten tunteiden vaikutus toimintaan


Ilman kielteisiä tunteita toimisitte tehokkaammin, paljon tehokkaammin. (s.47)
 

Tämä on varmasti totta. Jos pystyy tiimissäkin konfliktin edessä jättämään tunteensa pois ympyrästä, näkee asiat asioina, näkee ne selkeämmin ja tulos on väistämättä parempi.

 

Nimittäin silloin, kun kielteiset tunteet nousevat esiin, teistä tulee sokeita. Havaintojen kohteena oleva ”minä” astuu mukaan kuvaan, kaikki vääristyy ja yhden ongelman sijasta olemme saaneet ratkaistavaksemme kaksi. (s. 47)
 

”Havaintojen kohteena olevalla minällä” De Mello tarkoittaa ihmisille ulospäin näkyvää persoonaa ja ”minää”, ja käsitän, että todellinen ”minä” on ihmisen syvin sielu ja olemus. ”Havaintojen kohteena oleva minä” on tapa ilmaista sitä, että ihmiset näkevät ja kokevat toiset ihmiset omalla laillaan, oman kokemusmaailmansa kautta, jolloin toisen ”minä” on aina jollain tavoin pahasti vääristynyt. Kukaan ei voi nähdä toisen syvintä olemusta, koska se vaatii itseltäänkin suurta itsetuntemusta ja tutkiskelua.

Konfliktien edessä emme ole osanneet irrottaa tunteitamme pelistä, ja luulen, että juuri tästä syystä ne ovat jääneen ratkaisematta. On ollut helpompi käydä niitä läpi luotettavien ja turvallisten ihmisten kanssa, mutta tiimin kesken on ollut helpompi lakaista ne siksi aikaa maton alle piiloon. Emme myöskään halua puhua tunteistamme treeneissä, joten muodostuu oravanpyörä. Emme puhu tunteista, emmekä saa niitä pelistä pois. Toisen on poistuttava yhtälöstä, jotta siitä tulee tosi.

 

Millä nimellä sitten voisi kutsua sellaista intoa, joka motivoi ja aktivoi meitä tekemään jotakin todella pahoille asioille? Mitä tahansa se onkin, se ei ole reaktiota: se on aktiota, toimintaa. (s.47)
 

Re-aktio kuulostaa minusta toisin sanottuna ”ennen toimintaa”. Ensintulee tunteet, sitten toiminta. Tunteet voidaan joko käsitellä tai laittaa sivuun, ja vasta sitten voi käsitellä aiheen, mistä konflikti syntyi. Mikä saisi meidät käsittelemään ongelmamme alta pois? Olen miettinyt tätä paljon. Minulla ei ole siihen valmista vastausta, mutta voisimme kokeilla pelikenttää uudelleen niin, että se olisi alkuun käytäntö joka treeneissä. Aina käsiteltäisiin joku tai jotkut aiheet alta pois. Pelikenttä on alustana helposti lähestyttävä ja leikkimäinen, joten se helpottaa tunteiden sysäämisessä sivuun. Pelikenttään kuuluu lisäksi apuvälineitä, joiden avulla voi ilmaista tunteitaan sanomatta niitä, jolloin ne eivät saa liian suurta osaa keskustelussa. Tunteitaan saa ja pitää näyttää, mutta ne eivät saa sumentaa itse ongelmaa. Tähän ratkaisuna on vain niiden käsittely joko konfliktin osapuolten välillä tai toisessa yhteydessä. Miksi minä tunnen näin? Mikä aiheuttaa reaktioni? Miten saan käännettyä sen pois päältä? Sitten voi miettiä, että miten ongelma ratkaistaan. Ongelman ratkettua kielteisiä tunteitakaan ei pitäisi enää tulla samasta aiheesta, joten konflikti on kokonaisuudessaan käsitelty.

 

Pois kielteisyyden kierteestä

  1. Pidä vapaata riittävästi, mietiskele ja keskustele tunteistasi
  2. Tutkiskele omia reaktioitasi eri tilanteissa, tunnista kielteisyyden merkit
  3. Muuta toimintaasi kielteisten tunteiden vallatessa, päätä toimia toisin
  4. Etsi positiivinenkin puoli vastoinkäymisistä, se löytyy kyllä
  5. Naura itsellesi ja muista, että olet oman itsesi herra, jos niin haluat

 

 

Anu Kuivaniemi

Osuuskunta Mittava Innovations

anu(a)mittava.fi

045 1374745

 

Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!