Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Havahtuminen – Anthony De Mello

Kirjoitettu 13.02.19
Esseen kirjoittaja: Jussi Nieminen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Havahtuminen
Kirjan kirjoittaja: Anthony De Mello
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Havahtuminen – Anthony De Mello

Tähän kirjavalintaan päädyin tiimikaverini Teemun puheiden vuoksi. Teemu kertoi, että tämä kirja on niin diippi, ettei sitä voi lukea nopeasti tai ettei siihen jaksaisi keskittyä pitkäksi aikaa. Teemu myös mainitsi kirjassa olevan niin ”diippiä settiä” joka teki lukemisen hitaaksi, mutta myös ajatuksia herättäväksi. Tästä sain siis kipinän aloittaa tämä kirja.

Kirjan kirjoittaja Anthonyhan oli jesuiitta, joka oli keskittynyt psykoterapiaan ja pitämään puheita ihmisille. Hän piti itseään ”havahtuneena” ja auttoi ihmisiä, löytämään sen mitä hän kuvitteli itse löytäneen. Kirjassa oli paljon erilaisia pohdintaa vaativia kappaleita ja elämää ajateltiin erilaisesta kulmasta, kun normaalisti. Näin voisi kuvitella ainakin. Esimerkiksi Anthony neljä askelta viisauteen kuuluu:
1. Pääse kosketuksiin kielteisten tunteidesi kanssa, sillä ihmiset eivät tiedä olleensa masentuneita ennenkuin tuntevat iloa.
2. Kielteiset tunteet ovat teissä, ei todellisuudessa.
3. Älkää koskaan samaistuko tunteeseen, äläkä määritä itseäsi tunteesta käsin.
4. Sinun ei tarvitse kuulua mihinkään eikä tehdä mitään onnesi saamiseksi, sillä kun itse muutut, kaikki muuttuu.

Parhaimmillaan tälläisten asioiden pohtiminen voi parantaa omaa elämänlaatua. Esimerkiksi kirjasta poimittu kohta ”Ellen saa mitä haluan, kieltäydyn olemasta onnellinen” kuvaa hyvin nykymaailmaa. Itse monesti huomaan ikäänkuin selittäväni itselleni, jotakin asiaa, että sitten kun sen saan olen paremmalla tuulella, tehokkaampi, elämäni olisi helpompaa tms. Vaikka tosiasia on, ettei mikään tavara tai hankinta tuo onnellisuutta.

Poimin lukemisen ohessani vihkooni mielestäni hyviä ja tärkeimpiä pointteja kirjasta, joista osan kirjaan myös tähän:
Ihminen keskittyy kaiken aikaa siihen mitä pitäisi olla, eikä siihen mitä on.
Tätä on varmasti kaikille meille toitotettu koko elämän ajan, lapsena puhutaan, että sitten kun olet tarpeeksi iso. Koulumaailmassa painotetaan hyvien numeroiden takaavan hyvän työpaikan. Työssä kerrotaan millaisena menestyisit. Mielestäni olisi tervetullutta myös välillä kehoittaa pysähtymään ja arvostaa niitä asioita joita jo on. Kyllä jokainen itse ymmärtää mitkä ovat niitä asioita, jotka auttavat elämässä eteenpäin.

Hankkiutukaa eroon epäonnistumisen pelostanne, lakatkaa jännittämästä menestyksenne tähden, niin muututtte omaksi itseksenneksi.
Tuntuu, että monilla ihmisillä, myös itselläni tekemiseen vaikuttaa monesti pelko siitä, että joku näkee kuinka epäonnistut ja että heidän käsitys teistä muuttuisi huonompaan suuntaan. Monesti myös jännittää se, että mitä muut ajattelevat kun teet jotakin normista poikkeavaa. Onko tarvettä pelätä tai jännittää? Tietenkin terve järki mukana, mutta kuka meistä haluaisi olla pelkkää harmaata muista poikkeamatonta harmaata massaa.

Uskon, että kirjan lukemisesta sain hyötyä siihen, miten suhtaudun muiden ajatuksiin omasta itsestäni ja tekemisistäni. Tärkeää on rohkeus ottaa riskejä ja koppia elämän heittämistä palloista, eikä jäädä muiden tuomitsemisen pelosta paikalleen, odottamaan, että jonakin päivänä olisi tarpeeksi urhea. Loppuun kirjasta vielä fraasi, jossa kehotetaan luottamaan itseensä ja valintoihinsa täysin.

Tuhoa omatunto.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!