Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Homo Deus – Huomisen lyhyt historia

Kirjoitettu 06.02.20
Esseen kirjoittaja: Moona Lymi
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin noin vuosi sitten Yuval Noah Hararin kirjan Sapiens. Se oli mielestäni todella hyvin ja mielenkiintoisesti kirjoitettu tietokirja. Harari käsitteli kirjassa asioita myös omien ajatustensa kautta. Koska pidin Sapiensista todella paljon, oli minulla suuret odotukset aloittaessani Homo Deuksen. Enkä pettynyt ollenkaan.

 

Kirjassa Homo Deus, Huomisen Lyhyt Historia, Harari käsittelee tulevaisuutta. Kirjassa käsitellään tekoälyä, geenitekniikkaa, nykypäivän jumaluuksia, ruoan tulevaisuutta, mieltä, sielua ja montaa muuta nykypäivän ihmistä mietityttävää asiaa. Koska kirjassa käsitellään montaa hyvin mielenkiintoista asiaa, on esseen kirjoittaminen ja suunnittelu hyvin vaikeaa. Valitsin kuitenkin kirjasta kaksi itselleni hyvin mielenkiintoista ajatusta, joita pohdin enemmän tässä esseessä. Voin kuitenkin sanoa Homo Deuksen olevan yksi mielenkiintoisimmista kirjoita, jonka olen ikinä lukenut.

 

Mikä tekee ihmisestä jumalan?

Yksi mielestäni kiinnostavimmista aiheista kirjassa on kysymys siitä, mikä tekee ihmiselle oikeuden olla kaiken yläpuolella? Ihmisinä emme mielellämme ajattele asiaa, sillä emme voi sanoa käyttäytyneemme hyvien jumalien lailla. Olemme muuttaneet maapallon ekosysteemiä hyvin radikaalilla tavalla. Meidän takiamme on kuollut sukupuuttoon useita eläinlajeja ja monet lajit ovat muuttuneet esi-isistään melkein tunnistamattomaksi, sillä ihmiset ovat muokanneet niitä hyödyllisemmäksi käyttöömme. Ihmiset voivat aiheuttaa kärsimystä kotieläimille, sillä ne voivat silti lisääntyä ja tuottaa ihmisille lihaa ja maitoa.

 

Useat uskonnot kuten buddhalaisuus ja hindulaisuus perustelevat ihmisen ylemmyyttä elävien olentojen luonnollisen hierarkian avulla. Rajoissa kuitenkin pitää pysyä. Puhuttiin agraalisopimuksesta, jonka mukaan kosmiset voimat antoivat ihmiselle muiden eläimien herruuden.

 

Kyse voisi olla myös sielusta. Onko ihmisellä sielu ja muilla eläimillä ei? Tiedämme eläinten tuntevan fyysistä ja henkistä kipua, niin kuin mekin. Voisiko siis kyse olla sielusta? Onko jotain sellaista, joka ihmisellä tapahtuu mielessä, mutta ei aivoissa? Emme kuitenkaan pysty selittämään mieltä tai sitä, mikä sen tehtävä on. Mikään toinen eläin ei pysty samaan kuin me, mutta ei siksi, ettei niillä ole sielu tai mieltä, vaan koska niillä ei ole tarvittavaa mielikuvitusta, Harari kirjoittaa.

 

Ihmisellä on aina ollut tarve kehittyä. Kilpailla ja keksiä jotain uutta. Koska olemme huomanneet itse pystyvämme tuottamaan itsellemme helpompi tapoja elää ja ruokkia kansa, olemme ottaneet siitä kaiken irti ajattelematta sen seurauksia. Olemme nyt kohdanneet sen pisteen missä meidän täytyy ruveta miettimään mitä ihmettä olemme tehneet. Meidän on pakko yrittää pois kaiken aikaisesta mukavuuden halusta ja alkaa tehdä valintoja koko maapallon puolesta. Ei vain suomalaisten, länsimaalaisten, ihmisrodun vaan koko maapallon puolesta.

 

Millainen on meidän tiimin hierarkia?

Meidän tiimissä on hienoa se, että olemme lähtökohtaisesti kaikki samalla tasolla. Erilaista osaamista ja erilaista kokemusta on paljon, mutta se ei nosta ketään toisen yläpuolelle. Oli aluksi vaikeaa ajatella olevansa saman arvoinen osa tiimiä kuin muut, jotka ovat jo valmiiksi tehneet töitä alalla. Osalla on tietoa ja kokemusta jo huomattava määrä, kun taas osa on tullut Tiimiakatemiaan kokeilemaan jotain aivan tutusta poikkeavaa. Olemme saaneet tiimissämme ihmissuhteet hyvin toimimaan ja tiimiliideri alkaa ottaa mielestäni hyvin asemaa. Vaikka tiimistämme löytyykin useampi erilaisia tehtäviä ja erikoistumisia, on kaikkien tiimiläisten panos meille yhtä tärkeä.  Se että toiset ovat välillä motivoituneempia kuin toiset ja toisilla on välillä käynnissä enemmän projekteja, kun toisilla, ei tee kenestäkään toista parempaa tiimiyrittäjää. Olemme kaikki tulleet tänne kehittymään ihmisinä ja oppimaan tiimityöskentelyä. Se on kaikilla sama ja se tekee meistä kaikista saman arvoisia. Tämä on tärkeää muistaa myös tulevaisuudessa, jotta tiimimme pysyy kasassa ja jotta saamme tiimimme toimimaan halutulla tavalla.

 

 

Tulevaisuus – Dataismi

Toinen hyvin mielenkiintoinen ajatus on datauskonto eli dataismi. Sen mukaan koko maailmankaikkeus koostuu datavirroista. Dataismin mukaan olennon tai ilmiön arvo koostuu sen datankäsittelyyn antaman panoksen perusteella. Näin voimme ajatella koko ihmiskunnan olevan iso datankäsittelyjärjestelmä. Historia voidaan siis ajatella prosessina. Ihmiskunnasta koostuvaa datankäsittelyjärjestelmää on paranneltu koko ajan tehokkaammaksi. Tämä on tapahtunut neljän perusmenetelmän avulla:

 

Lisäämällä käsittelijöiden määrää. Tällä tarkoitetaan sitä, että mitä isompi ihmismäärä, sitä isompi tiedonkäsittelyteho.

Lisäämällä prosessorien monimuotoisuutta. Koska ihmiset ovat erilaisia ja käsittelevät dataa eri tavalla, voi monesta erilaisesta ihmisestä koostuva järjestelmä olla monipuolisempi.

Lisäämällä käsittelijöiden välisten yhteyksien lukumäärää. Käsittelijöiden pitää olla hyvin yhteydessä toisiinsa, jotta käsittelijöiden lukumäärän lisääminen on järkevää.

Lisäämällä olemassa olevien käsittelijöiden liikkumisvapautta. Datan täytyy päästä virtaamaan vapaasti käsittelijöiden välillä, muuten käsittelijöiden liittämisestä toisiinsa ei ole mitään hyötyä.

 

Dataismi on ajatuksena samaan aikaan hullu ja hyvinkin todennäköinen. Siinä yhdistyy ihmisten halu kehittyä ja halu hyödyntää kaikista kaikki ominaisuudet.

 

Millainen datankäsittelyjärjestelmä tiimimme on?

Meillä on tiimissä 15 erilaista ihmistä. Kaikilla on omat kokemukset ja meillä on kaikilla hallussa oma määrä tietoa. Se millä tavalla datankäsittelyjärjestelmää on paranneltu historiassa, pätee hyvin myös tiimin sisäiseen datan käsittelyyn ja sen virtaukseen.

 

Lisäämällä käsittelijöiden määrää. Mitä enemmän tiimiläisiä on, sitä suurempi määrä meillä on ihmisiä käsittelemässä ja hankkimassa tietoa projektejamme varten.

Lisäämällä prosessorien monimuotoisuutta. Meidän tiimin tietoverkosto on laaja, koska meillä on paljon erilaisia ihmisiä. Eri ihmiset ovat kiinnostuneita eri asioista ja siksi vaalivat tietoa eri osa-alueilta.

Lisäämällä käsittelijöiden välisten yhteyksien lukumäärää. Meillä on omat tiedonjako menetelmämme ja paikkamme, joidenka avulla yhteinen tietomme on kaikkiin yhteydessä.

Lisäämällä olemassa olevien käsittelijöiden liikkumisvapautta. Tieto pääsee virtaamaan hyvin tiimiläisten välillä. Kaikki ovat yhteydessä yhteisin tiedonjakovälineisiin. Olemme myös avoimia toisillemme ja annamme tiedon esteittä kulkea tiimimme sisällä.

 

Homo Deus on hyvin mielenkiintoinen teos. Se herättää minulle paljon erilaisia ajatuksia yhteiskunnasta ja itsestäni. Asiat mitä kirja käsittelee, ovat hyvin tärkeitä ihmisrodun tulevaisuuden kannalta. Kirja on mielestäni myös hyvin yleissivistävä. Jokaisen pitäisi olla tietoinen rotumme historiasta ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Miten voimme estää ihmisrodun tuhoamasta itse itseään, jos emme kaikki ole tietoisia ihmisrodun mahdollisista tulevaisuuden näkymistä.

 

Itse sain kirjasta hyvin paljon irti. Kirja vahvisti mielipidettäni siitä, että minulla on ihmisenä velvollisuuksia käyttäytyä niin, että otan huomioon myös maapallon muut elävät olennot. Olen tietoisempi ihmisen vaikutuksista yhteiskunnassa ja maailmassa. Kyseenalaistan enemmän asioita ja ymmärrän paremmin sen, kuinka tärkeää lukeminen on.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!