Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Homo Deus – Huomisen lyhyt historia

Kirjoitettu 13.12.20
Esseen kirjoittaja: Veikka Kurkinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Homo Deus
Kirjan kirjoittaja: Yuval Noah Harari
Kategoriat: 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Yuval Noah Hararin ensimmäinen kirja ”Sapiens” oli itselleni niin hieno lukukokemus, että päätin lukea myös mitä kyseinen herra ajattelee tulevaisuudesta. Tämä, kuten Sapien herätti enemmän ajatuksia, kuin juuri mikään aikaisemmin lukemani, mutta on melko vaikeaa reflektoitavaa. Päätin kuitenkin kirjoittaa isoimmista ”ahaa” -elämyksen aiheuttamista asioista.

 

 

Yksi mielenkiintoisimmista nostoista Hararilta oli, että lääketieteen tavoite on saavuttaa kuolemattomuus. Moni ei ajattelisi sitä näin, mutta lääketiedehän nimenomaisesti taistelee kuolemaa vastaan. Sairaudet ovat ihmisen vartalon toimintavirheitä, jotka aiheuttavat kuoleman. Kuolema johtuu esimerkiksi siitä, että sydän pysähtyy tai syntyy veritulppa. Kun potilas saa esimerkiksi sydänkohtauksen tai veritulpan, lääkärit etsivät oikeita ratkaisuja, joilla pelastaa ihmisen taudin aiheuttamalta kuolemalta.

 

On vaikeaa kuvitella missä vaiheessa lääkärit ja lääketiede yleisesti tämän taistelunsa lopettaisi kesken. Missä vaiheessa lääkärit päättävät, että tätä ongelmaa tai sairautta emme enää halua ratkaista vaan annamme potilaan kuolla? On olemassa jo ihmisiä, jotka uskovat, etteivät kuole koskaan, sillä lääketiede kehittyy niin uskomatonta vauhtia. Kuolemattomuushan voi tarkoittaa sitä, että joka kymmenes vuosi keksitään keino lykätä kuolemaa kymmenellä vuodella.

 

Lääketiede on tuottava bisnes, koska kuolemanpelko on hyvin tehokas ostokannustin. Jos ihminen pelkää kuolemaa, hän on valmis panostamaan terveyteensä lähestulkoon kaikella mitä hänellä on. Siksi lääkefirmat voivat pitää hintojansakin korkeina. Lääkefirmat ovat kyenneet joissain tapauksissa myös patentoimaan hoitokeinojaan ja lääkkeitään, jolloin he voivat yksin nostaa hintojaan, jonka vuoksi joko ihmisen/valtion on oltava valmiita maksamaan enemmän tai pahimmassa tapauksessa kuolemaan.

 

Pelkotilat ylipäätään ovat hyvin voimakkaita. Niihin voitaisiin pyrkiä vastaamaan enemmänkin. Jos pelkoja voitaisiin ratkaista, olisivat ihmiset varmasti valmiita maksamaan. Tätä toki tehdäänkin jo, esimerkiksi Toyota on automerkki, joka on ihmisten mieliin leimautunut juuri turvallisena perheautona ja se onkin tehnyt Toyotasta suositun juuri lapsiperheissä, perheiden pelätessä liikenteessä loukkaantumista. Turvallisuus on siksi hyvä myyntiargumentti, koska se vastaa pelkotilaan.

 

Pelottelulla voisi olla helppoa myös markkinoida, mutta sen eettisyys taas on vähän siinä ja tässä. Epäeettistä on selkeästi lähteä rahastamaan toisen epäonnella tai sairaudella, mutta sitten taas auto-onnettomuuksien mahdollisuuden esiin nostaminen ei mielestäni tunnu epäeettiseltä.

 

Toinen Hararin nostama seikka mikä herätti paljon ajatuksia, on numeeristen arvojen merkityksen nousu. Numeeriset arvosanathan ovat kohtuullisen uusi asia ja ne merkkaavat varsinkin kouluissa hyvin paljon. Numeerisilla arvioilla asioiden yksinkertaistaminen on melko vertailukelpoista ja simppeliä, mutta arvosanojen perusteella vertaileminen aiheuttaa opiskeluun dilemman. Onko tärkeämpää oppia ja kehittyä – vai saada hyvä arvosana?

 

Tietyillä keinoilla voi edesauttaa hyvän arvosanan saamista, ilman oppimisen todellista kehittymistä, esimerkiksi asioiden mieleen painamisella pänttäämällä viimeisenä iltana. Tämä taktiikka voi aikaansaada pienemmällä vaivalla paremman numeron ja jos sinua arvioidaan vain saamiesi numeroiden perusteella, se voi olla parempi tapa kohti menestystä.

 

Tällaista oikoteillä onneen toimintaa on yhtä lailla myös työelämässä. Keskitytkö pelkkiin tuloksiin vai myös prosessiin tulosten takana. Keskittymällä vain tuloksen tässä hetkessä maksimoinnin saat todennäköisesti kohotettua tuloksia, mutta panostamalla tuloksia tuottavaan prosessiin voit saada tulokset vakaammalle pohjalle ja pitkäjänteisen kasvun potentiaalin suuremmaksi. Kumpi merkkaa enemmän, raha vai kehitys?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!