Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

How to use others’ feedback to learn and grow

Kirjoitettu 23.05.17
Esseen kirjoittaja: Elina Paukkio
Kirjapisteet: 1
Kirja: TED Talk: How to use others’ feedback to learn and grow
Kirjan kirjoittaja: Sheila Heen
Kategoriat: 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut

How to use others’ feedback to learn and grow, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Tulevaisuuden johtajien viimeisimmästä kontaktikerrasta inspiroituneena päätin tehdä viimeisen puuttuvan kirjapisteen TED Talkista, joka kertoisi palautteen antamisesta. ”Huikea idea”, ajattelin.

No, toteutus ei tuntunut aivan niin ruusuiselta, kuin olin sen mielessäni kuvitellut. Yhtään TED Talkia, joka olisi liittynyt millään lailla palautteisiin, ja jossa olisi ollut suomenkieliset tekstitykset, ei löytynyt. Katsoin sitten toisen, introverteistä kertovan tekstitetyn puheen, mutta se ei vahvan visioni vuoksi tyydyttänyt tarvetta kuulla lisää palautteen annosta.

Siispä tuumasta toimeen! Etsin uuden puheen hakusanalla feedback, ja niinpä vain pian osui kohdalle Sheila Heenin puhe otsikolla How to use others’ feedback to learn and grow. 20 minuutin puhe venyi noin puolitoistatuntiseksi kymmenien pysäytysten vuoksi, jotta sain suomennettua tarinaa edes suurin piirtein ymmärrettäväksi. Englannin kielen taitoni kun ei ole päätä huimaava… Lopulta sain kerättyä mielestäni totuudenmukaiset muistiinpanot, ja mikäli olen jotain ymmärtänyt perustavanlaatuisesti väärin, otan mielelläni oikaisuja vastaan viisaammilta!

Sheila Heen on kiertänyt ympäri maailmaa auttaen ja opettaen hyvin erilaisia yrityksiä ja organisaatioita hoitamaan vaikeita keskusteluja. Jokaisen uuden yrityksen kohdalla hän keräsi ensimmäiseksi listan keskusteluista, jotka kussakin yrityksessä koettiin vaikeiksi ja palautteen anto toistui aiheissa joka kerta. Nyt meillä on siis ainakin yksi asia, joka yhdistää (ainakin Heenin kokemuksen mukaan) kaikkia maailman yrityksiä! Ensimmäiset kymmenen vuotta kouluttajat kouluttivat, kuinka palautetta voi antaa paremmin, useammin ja selvemmin. Koulutuksen kohteena oli siis palautteen antajat. Vaikka koulutukset auttoivat toki hieman, eivät ne tuntuneet poistavan ongelmaa. Näin siksi, että myös kuulijalla, palautteen vastaanottajalla on mitä tärkein rooli onnistuneessa palautteen antamisessa!

Kuinka paljon paremmiksi voisimmekaan kehittyä, jos emme odottaisi palautteen saamista vain niiltä, jotka ovat sen antamisessa hyviä tai jos oppisimme pitämään palautteen vastaanottoa taitona, jota haluaisimme kehittää yhtä paljon, kun muita esimerkiksi työssämme tarvittavia taitoja? Jos palautteen vastaanottamisen taitoa opittaisiin arvostamaan, voisiko esimerkiksi LinkedInissä yhtenä taitona mainita ”palautteen vastaanottaminen”? Voi olla, että nopeasti, niin sanotulta ”huonolta palautteenantajalta” saadusta palautteesta 90% ei ole totta. Entä jos kuitenkin jokaisella tällaisella kerralla, kun 90% palautteesta heitämme pureskelematta roskakoriin, ottaisimme talteen opit siitä 10%:sta, jossa piileekin totuuden siemen?

Näemme itsemme, ja uskomme myös olevamme sellaisia, kuin itse itsemme näemme. On hyvä muistaa, niin kuin Alpo Suhonen Huipulla tuulee -seminaarissa meille opetti, että ”Ihminen on vain itselleen minä, kaikille muille hän on sinä.” Se, millaisena siis itse näemme itsemme ei ole ainoa oikea totuus. Kaikki muut ympärillämme olevat ihmiset pitävät meitä itseämme ”sinuna” ja siksi ei ole yhdentekevää millaisia siinä roolissa olemme. Olkaamme siis avoimia ja vastaanottavaisia kaikenlaiselle palautteelle!

Syy siihen, miksi palautteen vastaanottaminen on niin vaikeaa, johtuu luontaisesta ristiriidasta. Meillä on kaikilla halu kehittyä paremmaksi ja mutta samalla tarve olla hyväksytty ja arvostettu juuri sellaisena kuin olemme. Palautteen vastaanottajana koemme, ettemme olekaan hyväksyttyjä ja meissä olisi ikään kuin jotain vikaa. Meillä on myös paha tapa reagoida saatuun palautteeseen liian nopeasti. Meillä on välittömästi mielipide siitä, onko palaute oikea vai väärä ja joka tyrmäämme tai nielemme sen tämän ensimmäisen reaktion perusteella.

Jokaisella meistä on oma onnellisuuden tai tyytyväisyyden taso, jossa olemme tottuneet elämään. Oma turvallinen taso voi poiketa hyvin paljon jonkun muun kokemasta omasta tasosta. Kaikesta innostuvien optimistien taso (kuvitellulla asteikolla) on huomattavasti korkeammalla, kuin esimerkiksi pessimistillä, joka on tottunut juomaan puolityhjiä viinilaseja ja nauttimaan kesäpäivästä puolipilvisessä säässä. Kun saamme palautetta, heilauttaa keinu meitä tuolta turvalliselta tasolta. Se kuinka lopulta vastaanotamme palautteen, riippuu siitä, kuinka kauas palaute meidät tuolta normaalilta tasolta heilauttaa, ja kuinka kauan meillä kestää palautua tason hetkellisestä muutoksesta. Toisilla voi olla tapana ottaa palaute liian rajuna vastaan. He heittäytyvät ”uhreiksi” ja kokevat olevansa epäonnistuneita ja huonoja kaikessa, vaikka rakentava palaute olisi kohdistunut hyvinkin pieneen asiaan. Keinu heilauttaa kauaksi omalta tasolta ja toipuminen siitä voi kestää. Toiset taas eivät ota palautetta kuuleviin korviinsa, vaan se päätyy toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Keinu ei heilahda suuntaan, eikä toiseen. Samalla kuitenkin saaja kieltäytyy kehittämästä itseään.

Joskus saatu ja ajatuksella vastaanotettu palautekin vain unohtuu. Vaikka usein, ainakin meidän tiimissä, pelätään antaa palautetta, joka ”menee liikaa tunteisiin”, tunteisiin menevä palaute säilyy muistissa parhaiten. Muisti on yhteydessä tunteisiin ja jos tunnereaktiota asiaa kohtaan ei synny, se unohtuu ennemmin tai myöhemmin. Välillä palautteen saaminen tuntuu toki hyvältäkin, mutta välillä se riipii sydäntä syvältä. Toisaalta harmittava, toisaalta taas kovin lohduttava tieto on se, että juuri niistä kipeimmistä tilanteista opimme usein tärkeimmät ja suurimmat oppimme.

Jos haluat saada palautetta, kysy ”Mikä tekemäni (tai tekemättä jättämäni) asia on tielläni, jotta voisin…” ja jatkaa lausetta tarpeen mukaan esimerkiksi ”…kehittyä paremmaksi myyjäksi?” tai ”…olla parempi johtaja?” Näytä palautteen antajalle selvästi se, että haluat kehittyä paremmaksi.

Palautteen tulisi olla innostavaa ja siitä tulisi olla kiitollinen. Tiimissämme olemmekin opetelleet vastaamaan palautteeseen aina aloittamalla sanoilla: ”Kiitos palautteesta.” Heenin puhe sai todella miettimään, miten itse reagoin erilaisissa palautetilanteissa. Tärkeintä siinä kehittymisen kannalta onkin juuri se, että tunnistaa ja tunnustaa nykytilanteen. Voin myöntää, että minuun vaikuttaa liian paljon se, kuka palautteen minulle antaa. En pidä sitä täysin turhana, mutta kuten ”90% väärää, 10% oikeaa”-jako kertoo, pitäisi jokaisesta, keneltä tahansa saadusta palautteesta ottaa vähintään kymmeneksen verran oppia. Palautteen antajalla on kuitenkin varmasti palautteen takana jokin syy sen antamiselle.

Vaikka minulla on pyrkimyksenä toimia mahdollisimman esimerkillisesti, tulee jatkuvasti tilanteita, joissa olisin voinut toimia paremmin. Toivoisinkin saavani jatkossa entistä enemmän palautetta, jotta voisin kehittyä sen saajana. Vastapalveluksena myös minun tulisi antaa rakentavaa palautetta enemmän muille.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!