Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä bisnes – Johtaminen, flow ja tarkoituksen luominen

Kirjoitettu 29.10.18
Esseen kirjoittaja: Elina Pikkarainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvä bisnes- Johtaminen, flow ja tarkoituksen luominen
Kirjan kirjoittaja: Mihaly Csikszentmihalyi
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Noin vuodenpäivät olen aika ajoin yrittänyt avata Mihaly Csikszentmihalyin kirjaa Hyvä Bisnes – Johtaminen, flow ja tarkoituksen luominen. Vihdoin sain kirjan lukemisen sujumaan ja se tarjosikin mielenkiintoista sisältöä. Kirja sai minut pohtimaan, voisinko esimerkiksi tiimiliiderinä luoda Mahtiasta tiimin, jossa kaikki saisivat enemmän flow kokemuksia ja tuntisivat olonsa merkityksellisimmiksi ja onnellisemmiksi. Olisihan se todella hienoa, jos Mahtiasta voisi tulla onnellisuutta edistävä organisaatio. Kirja siis pureutuu siihen, kuinka flown avulla ihmisistä tulee onnellisempia ja kuinka tärkeää olisi myös, että työntekijät saavuttavat flow-tilan työpaikoilla.

 

Mitä flow on?

 

Kirja määrittelee flown seuraavasti: Käsillä oleva tehtävä on mutkikkuudessaan niin kiinnostava, että se tempaa ihmisen kokonaan mukaansa. Ihminen ikään kuin sulautuu ympäristöön.

Lisäksi flown kokemiseen liittyvät seuraavat kahdeksan kohtaa:

 

  1. Päämäärät ovat selvät, täytyy vain muistaa, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka, sillä askeleet kohti päämäärää synnyttävät todellisen nautinnon
  2. Palaute on nopeaa, riippuen ihmisestä ulkoinen palaute voi olla tärkeää, toisilla on taas vahvat sisäiset standardit, että ulkopuolisen palaute ei ole tarpeellista.
  3. Tasapaino haasteiden ja taitojen välillä. ”Flow tapahtuu silloin kun sekä haasteet että taidot ovat korkealla tasolla ja vastaavat toisiaan.”
  4. Keskittyminen on niin syvää, että jos kohdistamme huomion johonkin tiettyyn tehtävään, emme kykene huomaamaan mitään, mikä on tämän kapean ärsykealueen ulkopuolella.
  5. Nykyhetki on tärkein, sillä tehtävä vaatii kaiken huomion. Flown aikana ei koeta huolta muista asioista.
  6. Tilanteen tai tehtävän hallinta ei tuota vaikeuksia.
  7. Ajantaju muuttuu.
  8. Ego ei ole läsnä, eli ihminen unohtaa itsensä.

 

Kirjan mukaan flow-kokemukset vaikuttavat ihmisten onnellisuuteen ja liikeyritys, jonka työntekijät ovat tyytyväisempiä tai onnellisempia on tuottavampi. Miksi emme siis pyrkisi Mahtiassa tähän. Voisiko tavoitteeksi asettaa, että haluamme olla omaa onnellisuuttamme edistävä tiimiyritys? Mielestäni tämä olisi mainio tavoite, sillä kukapa ei haluaisi olla onnellinen elämässään. Kirjassa todettiin, että työ voi olla yksi elämän innostavimmista ja täyttymyksellisimmistä asioista. Ja se, kehittyykö siitä sellaista, on kiinni esimerkiksi yhteisöstä missä työskennellään. Koen, että tiimiakatemialla ollessamme koetamme jatkuvasti kehittää itseämme ammatillisesti, mutta sen lisäksi koetamme parhaamme mukaan kehittää myös tiimiämme. Ainakin itse haluan kovasti löytää mielekästä tekemistä, jonka saamista opeista hyötyisin tulevaisuudessa. Uskon, että koko Mahtialla on intoa kehittää sekä itseään että muitakin tiiminjäseniä. Koska tiimiläisten päämääränä ei ole menestyminen vaan oppiminen, olisi helpompaa lähteä luomaan onnellista tiimiä.

 

Johtajilla voi kirjan mukaan olla päämääränä sekä menestys, että inhimillisyys. Pelkkä menestys päämääränä ei ole loppujen lopuksi tuottavaa, vaan menestyksen lisäksi täytyy tavoitella muutakin. Haluaisin, että Mahtialaiset löytäisivät jokaista itseään kiinnostavaa ja innostavaa tekemistä, jota he palavasti haluaisivat tulla päivittäin toimistolle tekemään.

 

Tiimiliiderinä minun tulisi yrittää mahdollistaa jokaiselle innostavia ja haastavia projekteja, joissa jokainen tiimiläinen pystyisi saavuttamaan korkeimman mahdollisen potentiaalinsa. Koen, ettei ole tehtäväni tuoda kaikille projekteja, joita he haluaisivat tehdä, sillä olemme kuitenkin oppimassa myös itseohjautuvuutta. Toisaalta koen, että on tehtäväni kaivaa kaikista tiimiläisistä esiin ne asiat, mitä he haluavat tehdä ja oppia ja ohjata heitä menemään siihen suuntaan. Esimerkiksi ne, jotka haluavat oppia myyntiä, voisivat myydä asiakkaille projekteja, joihin tiimin sisältä löytyy toteuttajia. Olemme pohtineet tätä jonkin verran tiimin kanssa lähiviikkoina ja uskonkin, että olemme jo melko lähellä sitä, että tiimiläiset saavat itseään kiinnostavia ja haastavia projekteja työn alle.

Näen myös sen, että jokainen tiimiläinen on sitoutuneempi tekemään töitä, kunhan mielekästä ja kehittävää tekemistä löytyy jokaiselle. Siitä alkaa myös Mahtian nousukiito.

 

”Jos työstään ei nauti, ei siinä voi tuntea olevansa kovin hyvä.” Myöskään tällaista työtä, ei kukaan loppuun asti jaksa tehdä. Olemme mielestäni jo siinä vaiheessa opintoja, että emme opi mitään uutta projekteista, jotka ovat esimerkiksi flyereiden jakamista. Ei ole väärin välillä tehdä helppoa rahaa, mutta mielestäni olisi hienoa, jos kaikki tekemisemme pystyisi jollain tavalla kehittämään tiimiläisiä. Tehtävänäni on kannustaa tiimiläisiä rohkeammin tekemään projekteja, joista he oppivat jotain. Tuntuu että olemme taas hieman tuudittautuneet siihen, että teemme vain helpolla rahalla gapit täyteen, emmekä niinkään käytä tuntejamme tekemiseen, joka kehittäisi meitä ammatillisesti ja loisi meille myös flow-kokemuksia ja täten lisäisi onnellisuuttamme.

 

Itsensä toteuttaminen luo onnellisuutta ja korkein onnellisuuden taso on Csikszentmihalyin sanojen mukaan se, kun ihminen pystyy toteuttamaan kaikkia mahdollisia kykyjään. Minun tulee siis ymmärtää, mikä tekee tiimiläiset onnellisiksi ja soveltaa niitä asioita käytäntöön. Tällöin saan myös ihmiset tekemään oikeita työtehtäviä.

Onnellisuus on seurausta siitä, että teemme parhaamme. Täyttymyksen tunne kykyjen käyttämisessä motivoi ja johtaa kehitykseen. Työn tulisi haasteiden lisäksi tarjota myös jatkuvaa uuden oppimista.

 

Olisi hienoa, jos pystyisin edistämään Mahtian ympäristöä sellaiseksi, jossa työntekijät nauttisivat työstään ja kasvaisivat haasteiden myötä. Kirjan mukaan johtaja, joka määrittelee parhaaksi tekemäksensä asiaksi sen, että laajentaa yksilöiden mahdollisuuksia on tuotteliaampi ja luotettavampi. Olisi ylipäätään hienoa, jos pystyisimme tiimin jokaisen jäsenen ympärille luomaan 100% luottamuksen, jolloin jokainen meistä olisi myös yhtä sitoutunut ja pystyisimme työskentelemään saumattomasti. Kirjan mukaan johtajalla on kolme vaihtoehtoa sitouttaa työntekijöitä, ne ovat:

  1. Tehdä vallitsevista työoloista niin houkuttelevat kuin mahdollista.
  2. Tehdä työstä mahdollisimman merkityksellistä ja arvokasta.
  3. Valita ja palkita ihmisiä, jotka saavat työstään tyydytystä.

 

Tiimissämme ehkä kaikkia näitä on hieman laiminlyöty. Meillä ei esimerkiksi ole juuri minkään sorttista palkitsemiskulttuuria, mikä saattaisi joitakin ihmisiä kannustaa tekemään työtään tehokkaammin. Myös yleinen muiden kannustaminen ja onnistumisien juhliminen pistäisi saada koko tiimin yhteiseksi tehtäväksi. Kirjassa todettiin myös, että johtajan tulisi palkita työntekijöiden suorituksen lisäksi heidän asenne. Kohdassa yksi olevat työ olot ovat meillä aika lailla muovaantuneet kokeiluiden ja toiveiden mukaan. Käytössä on esimerkiksi joustavat työajat. Sanoisin, että suurimmat panokset tällä hetkellä johtajana tulen laittamaan kohtiin kaksi ja kolme. Sitouttaminen ja täydellisen luottamuksen rakentaminen ovat kuitenkin asioita, jotka koen todella tärkeiksi sen kannalta, että tiimi toimisi kuten pitää. Ylipäätään uskon, että johtajana yksi tärkeimmistä tehtävistäni on luoda tiimin sisälle hyvä ilmapiiri, jossa kaikki haluavat antaa parhaansa. Tällöin tiimiläiset myös alkaisivat tekemään töitä yhdessä. Yhdessä tekeminen on tällä hetkellä suuri puheen aihe tiimissämme ja yhteistä tekemistä kaivataan. Esimerkiksi 24H tarjoaa meille mahdollisuudet tehdä asioita yhdessä, silti olemme tehneet tehtäviä hyvin yksilöpainotteisesti. Uskon, että lähiviikkoina aiheen ollessa treeniagendalla vahvasti läsnä, se auttaa meitä myös laittamaan yhdessä panosta tapahtuman järjestämiseen. Projekti olisi hyvinkin voinut alusta asti olla yhteinen koko tiimille ja vetää meitä yhteen, mutta siitä on kokonaan puuttunut johtajuus, minkä vuoksi kaikki tiimiläiset eivät tällä hetkellä välttämättä koe olevansa sitoutuneita projektiryhmään. Johtajuudella ja sitoutumisella on siis valtava merkitys projektin onnistumisessa sekä ylipäätään koko yritystoiminnassa.

 

Välillä mietin myös omaa sitoutumistani tiimiin, kun muiden jäsenten sitoutumattomuus alkaa turhauttaa ja myönnän, että itsellänikin on tässä paljon vielä parannettavaa. En aina motivoi itseä toimia esimerkillisesti, kun tietää, että joka tapauksessa vastassa on sitoutumattomuutta. Tärkeää on syksyn aikana parantaa omaa käytöstä ja ottaa muut paremmin tiimissä huomioon. Kun toimin oikein, luon koko tiimille mahdollisuuden sitoutua laajempiin päämääriin. Kirjassa todettiin, että johdon tulee pidättyä ahneudesta, laadun laiminlyömisestä, välinpitämättömyydestä sekä työntekijöiden että asiakkaiden suhteen. Organisaatiota ei tule johtaa huolimattomasti. Tässä on asioita, joihin minun tulee henkilökohtaisesti kiinnittää huomiota päivittäin, jotta toimin oikein johtajana. Voisi olla myös paikallaan kysyä tiimiltä, mitä voin tehdä paremmin, sillä en itse aina edes huomaa omia epäkohtia. Usein myös mietin tapahtuneita tilanteita jälkikäteen ja huomaan, että olisin voinut toimia viisaamminkin. Csikszentmihalyi kirjoittaa, että tulee auttaa muita, olla epäitsekäs ja antaa muille, mutta niissä rajoissa, että voi itsekin kehittyä. En esimerkiksi johtajuuden takia missään nimessä haluaisi hylätä muita projekteja mitä minulla on menossa, joskin ajoittain tuntuu, etten kerkeä niihin täysin paneutumaan.

 

Tärkein oppini tämän kirjan myötä oli se, että johtajana pystyn vaikuttamaan siihen, että kaikki Mahtialaiset pystyvät löytämään avullani tulevaisuudessa mielekästä tekemistä, mikä motivoi heitä oppimaan ja toimimaan itseohjautuvammin. Todella tärkeää on se, että he saavat tekemistään tehtävistä flow-kokemuksia ja tuntevat itsensä onnellisemmiksi. Haluan myös itse kokea flowta jokapäiväisessä arjessa, joten myös itselläni on kehitettävää jonkin verran, jotta voimme luoda Mahtiassa kaikin puolin hyvää bisnestä.