Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä pomo vai hankala akka – naisen opas johtajuuteen

Kirjoitettu 01.02.15
Esseen kirjoittaja: Janina Lindroos
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvä pomo vai hankala akka - naisen opas johtajuuteen
Kirjan kirjoittaja: Caitlin Friedman & Kimberly Yorio
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Minut valittiin ennen joulua yrityksemme Osuuskunta Mittava Innovationsin tiimiliideriksi. Mielessäni risteili monia asioita: minua pelotti, koska en ollut koskaan aiemmin johtanut. Olin ylpeä, että tiimi osoitti valinnallaan luottavan minuun. Olin innoissani tulevasta haasteesta. Ja ennen kaikkea sisälläni sykki (ja sykkii edelleen) älytön halu oppia.

Millainen on hyvä johtaja?

Kirjassa Hyvä pomo vai hankala akka kuvaillaan lähinnä hierarkisen ja ”vanhanaikaisen” yrityksen naisjohtajaa, eikä sen kuvaukset sovi mielikuvaani lättäorganisaation johtajasta. Lisäksi kirjassa esitetään stereotyyppisiä näkökulmia miesten ja naisten eroista ilman sen suurempia tutkimustuloksia. Tuloksena oli, että minua ärsytti. Yritin kuitenkin poimia kirjasta hyviä oppeja omaan työhöni.

Kirjan mukaan hyvän (nais)johtajan piirteitä ovat ainakin seuraavat: kokonaisuuksien hallinta ja isomman kuvan hahmottaminen, selkeä kommunikointi, motivointi ja palkitseminen, delegointi, kulttuurin luominen, reiluus ja rehellisyys.

Allekirjoitan nuo kaikki. Ne käyvät myös aikalailla yksiin tiimiläisten luomien odotusten kanssa. Kävimme tiimin kanssa odotuskolmiota tulevalle vuodelle, jossa käsittelimme tiimiä, minua itseäni ja jorya. Siitä lisää osviittaa siitä, millainen on hyvä johtaja meidän tiimiyrityksessämme:

–          esimerkillä johtaminen on tämän hetken kuumin sana. Meidän tiimissä se tarkoittaa sitä, että olemme johtoryhmässä oma-aloitteisia, teemme kaikkemme yhteisten tavotteiden eteen ja ”lietsomme” tavotteita, tavallaan pidämme niitä pinnalla.

–          innostaminen ja innostuminen. Teemme itse projekteja, joista innostumme.

–          hyvän tiimihengen ylläpito. Tällä hetkellä tiimiyrityksessämme on hyvä pössis ja olemme ottaneet ison harppauksen ammattimaisuuteen. Tiimi toivoo, että me johtoryhmänä pidämme omalta osaltamme kiinni tästä.

–          puolueettomuus. Itse ymmärsin, että tätä kaivataan etenkin konfliktitilanteissa. Käsitellään asiat asioina ja ihmiset ihmisinä ja työpaikalla ne erotetaan toisistaan.

–          pelisilmää tilanteisiin. Ei olla pelkkien asialistojen vankeja, vaan pystytään joustamaan ja käsittelemään kulloinkin tärkeää aihetta.

–          kurinalaisuus ja asioiden loppuunvienti

–          täpitys, kehityskeskustelut ja palautekeskustelut, solujen johtaminen

–          pidetään huolta että yritys pysyy kovassa vauhdissa

Itse lisäisin vielä läpinäkyvyyden ja avoimuuden.

Kuinka täytän odotukset ja olen hyvä johtaja?

Dee Hockin mukaan johtaminen jakautuu seuraavanlaisesti:

55 % kaikesta johtamisesta on itsensä johtamista

20 %  on johtajien johtamista

20 %  on vertaisten johtamista

5 %  on alaisten johtamista

Yhdistettynä kirjan opit ja Dee Hockin teorian, koin valaistumisen. Suurin osan ajasta minun pitäisi johtaa pelkästään itseäni. Sitä kautta johdan esimerkillä. Innostun ja innostan, teen itseäni innostavia projekteja ja sitä kautta tienaan yrityksellemme oppeja ja rahaa, jotka jaan tiimini kanssa. Pidän yllä omalta osaltani hyvää tiimihenkeä, kun olen olen täysillä mukana tiimin yhteisissä asioissa ja sitoudun tiimin toimintaan. Kun meillä on yhteisiä tavotteita, sitoudun 100-prosenttisesti ja teen itse kaikkeni tavotteiden eteen. Minulta löytyy pelisilmää tilanteisiin ja pidän omalta osaltani tiimiyritystä kovassa vauhdissa projektien kautta.

En voi heristää sormea tiimikaverille ja sanoa, että johdappas nyt itseäsi, jos itselläni ei ole minkäänlaista näyttöä.

Jos ajatellaan, että tiimiyrityksessä kenelläkään ei ole alaisia, niin 20 % pitäisi käyttää vertaisten, eli tiimikavereiden johtamiseen. Siihen liittyy suunnitelmien ja strategioiden luominen. Tähän liittyy solutapaamisten ja aiheiden aikataulutus, tiimin yhteisten aikataulujen luonti, tiedotus, organisointi ja loppuunvienti (esim. kehityskeskustelut ja palautekeskustelut).

Kuitenkin 30 % enemmän minun täytyy käyttää itseni johtamiseen. Sitä on ollut aikaisemmin vaikea käsittää, mitä se tarkoittaa. Ei minun tai johtoryhmän tarvitse runnoa ajatuksiamme läpi, tai luoda itse alusta alkaen pelisääntöjä ja tavoitteita. Se on koko tiimin tehtävä, eikä hyvää johtajuutta mitata siinä kuinka monta omaa ehdotustaan saa hyväksytyksi.

Odotuksiani ensimmäisen kerran kuullessani säikähdin hieman, koska ajattelin heti että minunhan täytyy olla jonkinlainen yli-ihminen selviytyäkseni noista. Mutta kun sovelsin sen Dee Hockin teoriaan, tajusin sen olevan aivan yksinkertaista, eikä siitä kannata ottaa sen suurempia stressejä. Mahtavaa!

Konkreettiset top 3 steppiä itseni johtamiseen ja vertaisteni johtamiseen

Itseni johtaminen:
1. Teen jatkuvasti projekteja, jotka vievät tiimiä eteenpäin opillisesti ja rahallisesti
2. Sitoudun yhteisiin tavotteisiin, oli ne sitten rahallisia, opintoihin liittyviä tai myyntiviikkoihin liittyviä
3. Toimin läpinäkyvästi: tuntikirjaukseni ovat yleisesti katsottavissa drivessä ja samoin johtamispäiväkirjani

Vertaisteni johtaminen:
1. Suunnittelen aikataulutuksen tiimiyrityksen viimeiselle vuodelle ja organisoin yhteisiä ”hetkiä”
2. Johdan ja käytän solua suunnitellusti, jämptisti ja aikataulutetusti
3. Autan tiimiläisiä heidän haasteissaan

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!