Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä raha, paha raha

Kirjoitettu 15.08.16
Esseen kirjoittaja: Tuomo Kuisma
Kirjapisteet: 2
Kirja: Rikas isä, köyhä isä
Kirjan kirjoittaja: Robert T. Kiyosaki & Sharon L. Lechter
Kategoriat: 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.4. Uusia tuulia ja haasteita yrittämiseen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Robert Kiyosakin ja Sharon Lechterin kirjoittama Rikas isä, köyhä isä oli todella ajatuksia herättävä teos. Kokonaisuutena tunnelma kirjasta oli varsin hämmentävä, sillä huomasin lukiessani tuntevani välillä suurta kiinnostusta ja innostusta, välillä taas kirja turhautti todella tai ajoi minut lähinnä vihaiseksi. Vaikka kirjan tavoite onkin jalo ja ajatuksena suorastaan mahtava, tuntui välillä, että maailmaa katseltiin todella kirkkaiden kapitalistilasien läpi, josta haistoi vahvan rahan katkun. Joka tapauksessa, kokemuksena kirja oli positiivinen ja herätti kiinnostukseni esimerkiksi sijoitusmaailmaa kohti.

 

Koko kirjan ajan Kiyosaki kumoaa vanhaa väitettä siitä, että hyvä koulutus takaa hyvän ja varman työpaikan. Totta kai koulutuksella on suuri merkitys nyky-yhteiskunnassakin ja sillä määritellään paljolti tulevaisuuden suunta, mutta varmoja työpaikkoja tuntuu olevan entistä vähemmän. Tästä todisteena toimii varmasti vuosien saatossa luetut useat YT-uutiset. Meidän ikäpolvellemme ajatus on varmasti tutumpi kuin esimerkiksi vanhemmillemme, mutta ajatus tiukasta kouluttautumisesta on silti vahvasti läsnä. On myös totta, kun Kiyosaki mainitsee koulutusjärjestelmän opettavan paljon turhia taitoja, joita ei todellisuudessa tarvita.

Pääongelmaksi kirjassa tuntuu muodostuvan se, että ihmiset tekevät pääasiassa töitä rahaa varten, eikä raha tee työtä heitä varten. Tavallisesti tämä kuulostaa varsin oudolta yksityisen ihmisen korvaan, mutta akatemia on auttanut ymmärtämään paremmin tätä ajatusta. Kuvio ei silti ole niin selvä, mitä kirja sen antaa olettaa. Kuitenkin ajatus alkoi muuttaa ajatusta omasta rahankäytöstäni. Kuten varmasti monet, sijoitan saadut rahani vuokraan, ruokaan, vaatteisiin, lääkkeisiin, hupiin ja muihin elämisen kuluihin. Ylimääräinen menee kaikenlaiseen huvitukseen ja harrastuksiin, usein melkoisiin turhuuksiin. Se, minkä muutoksen kirja teki, oli se, että voisin sijoittaa rahaani joko tulevan yritykseni tarpeisiin tai opetella sijoittamaan niitä siten, että aikavälillä X se tuottaisi voittoa. Sijoittaminen on aiheista minulle varmasti yksi hankalampia, sillä en ole ikinä kokenut suurta vetovoimaa rahan käsittelyä tai sen eri muotoja kohtaan. Kirja kuitenkin herätti halun oppia lisää. En usko, että minusta tulee sen suurempaa rahanpyörittelyn mestaria, mutta perusjutut olisi hyvä olla kunnossa ennen todellista yritystoiminnan aloittamista. Lyhyesti sanottuna, tärkeintä on ymmärtää varojen ja velkojen ero ja se, miten ne vaikuttavat erilaisissa aikaväleissä.

Taloudellinen älykkyys nousee useita kertoja kirjassa esille, ja Kiyosaki kertookin sen olevan suurin syy hänen menestykselleen. Luettuani illalla jotain lukuisista taloudellisen älykkyyden kohdista aloin hermostua. Hermostuminen ei johtunut kirjasta vaan siitä faktasta, että oma taloudellinen älykkyyteni on todella huonolla tasolla. Osaan toki kaikenlaiset perusjutut ja tiedän suurin piirtein miten pienen yrityksen talous pyörii, mutta silti tietämykseni ei yksinkertaisesti ole riittävä. Tässä vaiheessa iski katumus siitä, etten ollut hyödyntänyt akatemiaa tarpeeksi talousopin kannalta. Toisaalta, eipä vielä ole liian myöhäistä oppia. Ja tietysti, monesti minulle luontevin tapa oppia on käytännön ja lukuisten virheiden kautta.

Näistä lukuisista ajatuksista heräsi pienimuotoinen kiinnostus talouden opiskelun pariin. En tarkoita koulun penkillä istumista vaan omatoimista opiskelua vapaa-ajalla kirjoista ja netistä. Huomasin polkupyörien kanssa, että voin tarvittaessa oppia varsin nopeasti, jos olen asiasta todella kiinnostunut. Toivoisin, että saisin puisevalta tuntuvan talouden suhteen samanlaisen kipinän sytytettyä, jonka mukana tietotaito kasvaisi pikkuhiljaa. Akatemian trendilaji sijoittaminen on toinen aihe, mihin olisi edes pääpiirteittäin mukava perehtyä.

Kirjasta jäi käteen myös muutama kirjavinkki, joista lähteä liikkeelle sijoittamisen ja talouden kanssa. Melko lailla viimeiseksi jätetty kymmenen kohdan lista siitä, miten edetä kohti taloudellista riippumattomuutta osui mukavalla tavalla omaan hermoon. Vaikka en jokaista kohtaa halua/pysty allekirjoittamaan, on vinkeissä hyviä tiedonjyviä.

 

Kirjaa suosittelen ehdottomasti lukemaan akatemian alkuvaiheessa, sillä se herättää paljon hyviä ajatuksia ja on helppo lukea. Mutta kuten yleensäkin, suosittelen myös suodattamaan tiettyjä jenkkikapitalismi-juttuja järkevällä silmällä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!