Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä ryhmä, toimiva tiimi

Kirjoitettu 12.12.13
Esseen kirjoittaja: Olli Väätäinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Hyvä ryhmä, toimiva tiimi
Kirjan kirjoittaja: Minna Rasila
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

 

Ryhmään kuuluminen on ihmisen perustarpeita. Jokainen meistä kuuluu johonkin ryhmään, jossa kokee olonsa hyväksytyksi. Tällainen työryhmä voi olla koululuokka, tiimiyritys, oma perhe, työporukka tai jalkapallojoukkue. Jokainen ryhmän jäsen on tärkeä, ja vaikuttaa ryhmän kehitykseen. Jokaisella ryhmän jäsenellä on oma roolinsa. Lisäksi ryhmällä tulee olla tarkoitus, miksi se on olemassa.

 

 

Hyvän tiimiyrityksen edellytykset

 

Tiimiyrittäjien väliset suhteet tulee olla kunnossa, jotta työnilo säilyy tiimissä, kun taas käänteisesti työnilo katoaa kokonaan. Hyvän ja toimivan tiimin tunnusmerkkejä:

 

  1. Tiimin olemassa ololle on selkeä tarkoitus. Meidän kohdalla tietysti valmistua päteviksi yrittäjiksi ja saada tradenomin paperit. Tavoitteet ja tehtävät on hyväksytty ja laadittu yhdessä ryhmän jäsenten kanssa.

 

  1. Tiimillä on oma ja itsenäinen asema organisaatiossa. Me olemme itsenäinen tiimiyritys, joka on Tiimiakatemia niminen yksikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulun organisaatiossa.

 

  1. Tiimin jäsenet ovat yhteisesti vastuussa tiimin työn tuloksista sekä sen kehittämisestä. Jäsenet kuuluvat tiimiin ja hoitavat oman osansa.

 

  1. Tiimin johtajuus on määritelty, toimiva ja kaikkien tiedossa. Sitä varten yritykselle on valittu johtoryhmä, mutta jokainen on oman itsensä johtaja yrityksessä.

 

  1. Tiimin jäsenet ovat keskenään tasavertaisia. Tiimissämme jokaisella on yksi ääni, eli jokaisella on oikeus vaikuttaa.

 

  1. Tiimin jäsenet sietävät, ymmärtävät ja kunnioittavat toistensa erilaisuutta. Tehtävät jaetaan osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan.

 

 

     

Tiimimme kehittymisvaiheet

 

Muistan ensimmäiset viikot akatemialla. Jo toisella viikolla meistä kasattiin tiimi. Joukko täysin vieraita ihmisiä yhdistettiin. Tämä on ryhmän muodostumisvaihe. Meillä ei ollut selkeää kuvaa koko tiimiakatemiasta, eikä meillä ollut alussa johtajaakaan. Ryhmäläisten roolit olivat epäselvät ja tilanne jännittynyt. Aloimme tutustumaan toisiimme, vahvuuksiin ja erityisosaamisiin.

 

Sitä seurasi kuohunta- eli konfliktivaihe, jossa tiimin jäsenet rupesivat hakemaan omaa paikkaa ja roolia. Nopeasti muodostui klikkeja, eli pieniä porukoita samanmielisten ihmisten ympärille. Nämä klikit ovat haitaksi ryhmän toiminnalle, joista meidän tulisi pyrkiä kokonaan eroon.

 

Olemme tällä hetkellä normiutumisen, harmonian ja vakiintumisenvaiheessa. Koemme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tavoitteemme, roolimme ja tomintatapamme alkavat selkeytymään. Olemme alkaneet luomaan tiimillemme me-henkeä, yhteisiä rutiineja ja arjen askareita.

 

Viimeinen vaihe, joka meidän tavoite on saavuttaa, on yhteistoiminnan, toteuttamisen ja tavoitteellisen työskentelyn vaihe. Tässä vaiheessa ilmapiiri on vapaa ja salliva. Tiimissä ratkaistaan ongelmia ja opitaan niistä. Tiimi tekee tuloksellista työtä ja jäsenten tyytyväisyys kohoaa.

 

Tasavertainen osallistuminen ja vuorovaikutus

 

Tiimin toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että jokainen jäsen kokee olevansa tärkeä osa tiimiä. Tasavertaisuus ei kuitenkaan tarkoita samanlaisuutta. Jokaisen ei tarvitse käyttää yhtä montaa puheenvuoroa eikä tuottaa yhtä paljoa ideoita. Riittää kun jokainen saa ilmaista oman mielipiteensä ja tulla näin kuulluksi milloin hän haluaa. Tasavertaisuus pitää sisällään myös vastuun. Jokaisen tiimin jäsenen tulee tuoda oma mielipiteensä esille, jos sillä on vaikutusta tiimin toimintaan sekä osallistua tiimin päätöksen tekoon. Tiimimme tulisi löytää sellainen työkalu, jonka avulla jokaisen ääni saadaan kuulluksi.

 

Myös palautteen antaminen kuuluu tärkeänä osana tasavertaisen tiimin toimintaan. On positiivistya palautetta ja korjaavaa palautetta. Jälkinmäistä annettaessa tulee muistaa, että palaute kohdistuu tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavaan toimintaan, eikä ihmisen persoonaan.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!