Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä työilmapiiri

Kirjoitettu 12.12.17
Esseen kirjoittaja: Petri Vainio-Pekka
Kirjapisteet: 2
Kirja: The Best Place to Work
Kirjan kirjoittaja: Ron Friedman
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ajattelin lukea kirjan hyvästä työilmapiiristä ihan mielenkiinnosta, että mitä siitä sanotaan. Kirjassa oli ihan hyviä pointteja siitä, miten siihen päästään ja millainen sen pitäisi olla. Hyvä työilmapiiri vaikuttaa kaikkien tekemiseen sekä sitoutumiseen. Ilmapiiri on tärkeä osa työhyvinvointia, eikä siihen kannata suhtautua liian hennoin ottein. Hyvä ilmapiiri työpaikalla johtaa kaikkien motivaatioon sekä tehokkaaseen työskentelyyn.

 

Pidä huolta, että työntekijät käyttävät työaikansa mahdollisimman hyvin

 

Tämä lause kiteyttää koko seuraavan kappaleen. Työnantajan kannattaa keskittyä siihen, että työntekijät tekevät heille annetut työt mahdollisimman tehokkaasti. Se, että työaika, joka työntekijöille annetaan hyödynnetään mahdollisimman hyvin, on kaikille parasta. Yritys pyörii tällä tavoin kaikista parhaiten, eikä työnantajan tarvitse maksaa ylityö korvauksia niin paljon.

 

Yksi merkittävä muutos työajan käyttämiseen tehokkaasti on työaikojen mukana tullut muutos. Nykyisin on entistä suositumpaa, että työajat ovat melko vapaita, kunhan päivän aikana tehtävälistalla olleet asiat vain tehdään. Se, että nykyisin ei tarvitse enää mennä 8 ja päästä 4 on mielestäni todella tervetullut muutos. Tämä sopii itselleni todella hyvin. Se, että joku päivä menee myöhempään ja on pitempi työpäivä ei haittaa, koska joskus taas voin perjantaina tehdä vain muutaman tunnin töitä. Samoin se, että saan itse päättää työpäiväni kulun. Mihin aikaan sovin näyttöjä ja mikä päivä sopii minulle todella hyvin. Tämä samalla on opettanut minulle paljon itseni johtamisesta ja näin tuntuu, että minulla on ollut paljon enemmän vapaa-aikaa, kun olen oppinut hallitsemaan ajankäyttöäni paremmin.

 

Kirjassa kehotettiin myös, että kesken työpäivän otetut torkut saattavat nostaa tehokkuutta radikaalisti. Jotenkin en itse tätä näe kovin hyvänä vaihtoehtona. Toki minulle ei päiväunet muutenkaan sovi kovin hyvin. Itselläni tulee todella nopeasti entistä väsyneempi olo, jos otan päiväunet. Kirjassa kuitenkin puhuttiin juuri maksimissaan 20 minuutin unista. Jotkut yritykset ovat myös auttaneet työntekijöitään pääsemään irti töistä vapaa-ajalla. Näistä yksi on Volkswagen, joka on tehnyt automatiikkaa hyödyntäen niin, että sähköpostia ei tule enää työajan päätyttyä. Näin ollen työntekijät pääsevät varmasti irti työmoodista ja pääsevät rauhassa lataamaan akkujaan.

 

Luovuus kunniaan

 

Kirjassa kerrottiin siitä, että harmillisen monessa työpaikassa odotetaan työntekijöiltä liikaa uusia ideoita. Kuitenkaan työpaikka itsessään ei ole kovin luova. Tällöin työntekijät joutuvat suuren paineen turvin keksimään uusia ideoita, jolloin ne eivät ole niin tuottoisia. Kirjan mukaan työpaikasta pitäisi tehdä mahdollisimman luova ja hyödyntää leikkimielisyyttä. Paras keino luovuuden lisäämiseen kirjan mukaan on hyvä työilmapiiri ja tiimihenki. Tässä kehotettiinkin tekemään yhdessä jotain urheilullista. Esimerkiksi perustamaan joukkue johonkin lajiin työporukan kesken. Monessa yrityksessä tämä onkin jo käytössä, varsinkin isommissa. Monella on esimerkiksi kerta viikkoon työpaikan sählyvuoro, jossa työntekijät ja pomot pelaavat samoilla säännöillä ilman erityisiä velvoitteita.

 

Toinen ristiriitainen mielipide kirjan kanssa minulla on siitä, että tuotaisiin pelikonsoleita tai lautapelejä toimistolle. Toki olisihan tämä varmasti hauskaa, mutta kuinka sen saisi kanavoitua niin, että ihmiset hakisivat tästä sen rennon fiiliksen ja jatkaisivat sitten kovemmalla motivaatiolla töitään. Monessa pelissä on kuitenkin joku aina voittaja. Minun mielestäni tämä ei ole siis kovin hyvä tapa, koska jotkut ihmiset ovat todella kilpailuhenkisiä, jolloin häviö saattaa pilata koko päivän. Moni jää miettimään häviötä ja rypemään tästä aiheutuvasta surusta tai masennuksesta. En näe tosiaankaan tätä ideaa kovin hyvänä, koska olen itsekin aika kilpailuhenkinen ihminen.

 

Luottamus

 

Kuten monessa muussakin luottamus on tärkeä osa työpaikkaa. Luottamuksen tulee vallita työpaikalla niin, että jokainen uskaltaa sanoa, jos joku asia ei tunnu menevän oikein. Työpaikalla tulisi vallita sellainen luottamus, että kenenkään ei tarvitse pelätä, että sanomisen jälkeen ovi heilahtaa ja potkut tulee.

 

Johtajan tulee kuunnella ja vuoro vaikuttaa kaikkien välillä. Johtaja ei saa myöskään olla tuomitseva. Hänen tulee ottaa kaikki huomioon ja kuunnella oikeasti, mitä heillä on sanottavanaan. Jos hän ei tähän pysty, kannattaa kirjan mukaan palkata tähän joku. Tämän takia monessa työpaikassa on henkilöstöpäällikkö, joka toimii yhteyshenkilönä yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä. Hän myös vastaa siitä, että työpaikalla on hyvä ilmapiiri, sekä yhteisistä tapahtumista. Joskus ajattelin itse, että haluaisin olla henkilöstöpäällikkö, koska tulen todella hyvin toimeen ihmisten kanssa. Kuitenkin, nyt ajat ovat viemässä minua vähän erisuuntaan. Mutta toisaalta, jos joskus olen yrittäjä, niin ei minun välttämättä tarvitse palkata erikseen henkilöstöpäällikköä, jos itse pystyn nämä työt tekemään samalla. Mutta tämä selviää vasta tulevaisuudessa, kuinka tulee käymään.

 

Rekry

 

Tämä mysteeri, jonka haluan oppia, on nyt ollut todella monessa lukemassani kirjassa esillä. Kuinka rekrutä oikeasti oikea ihminen hänelle tarkoitettuun työtehtävään. Se, että oikea ihminen on oikeissa töissä, on eduksi kaikille. Tällöin työntekijä nauttii siitä, että saa tehdä töitä yrityksessä ja näin ollen usein toimii tehokkaammin. Rekrystä tekee haastavaa se, että ihminen voi tehdä hyvänkin vaikutuksen työhaastattelussa, mutta sitten kun hänet on palkatta kuoriutuu hänestä aivan uusi puoli.

 

Nykyisin onneksi työnhaussa ei niinkään arvosteta välttämättä enää kokemusta. Maailma on muuttumassa siihen suuntaan, että jos on hyvä tyyppi, niin jostain saa aina töitä. Toki on paljon työttömiä hyviä tyyppejä, mutta yleensä tämä vaatii kompromissia itsensä kanssa, että on valmis esimerkiksi aluksi joustamaan palkastaan. Kirjassa oli hauska fakta, että ne jotka ovat pitkiä ja kellä on matala ääni, saavat useasti työpaikan. Haastattelija yleensä tiedostamattaan ajattelee nämä piirteet hyvän elämän tapojen tavoitteiksi. Haastattelun kysymykset tulee miettiä myös tarkoin. Näitä voi rohkeasti miettiä yli rajojen, eikä kaikkien myyntityöntekijöiden välttämättä tarvitse suuren paineen alla myydä sinulle sitä kynää, mikä usein on yhtenä kysymyksenä.

 

Rekryssä kannattaa huomioida myös niitä, jotka ovat jo työntekijöitäsi. Jos etsii uutta työntekijää, niin on hyvä kysyä sen hetkisiltä työntekijöiltä, että onko heidän lähipiirissään tai tuttava piirissä ketään, kuka voisi soveltua kyseiseen tehtävään. Samanlaiset ihmiset kuitenkin usein hakeutuvat samaan seuraan. Tai ei välttämättä samanlaiset, mutta samat arvomaailmat omaavat.

 

Rekryä olisi todella kiva päästä kokeilemaan ja miettimään siihen kysymykset valmiiksi. Minulla on yksi kaveri, joka kouluttautuu henkilöstöpäälliköksi, niin hänen työnsä kuullostaa todella mielenkiintoiselta. Onneksi voin häneltä sitten kysyä apua, kun itse joudun tilanteeseen, että joku täytyy palkata. Ainakin toivottavasti joskus ajaudun tähän tilanteeseen!

 

Petri Vainio-Pekka

Keski-Suomen Oma Koti

 

 

 

 

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!