Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvästä paras

Kirjoitettu 17.05.20
Esseen kirjoittaja: Henrikki Kulmala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvästä paras
Kirjan kirjoittaja: Jim Collins
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.6. Strategiakirjat, 4.7. Johtamisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Hyvästä paras

 

 

Jim Collinsin kirja ”Hyvästä paras” on viiden vuoden tiukan tutkimuksen ja tuhansia työtunteja vieneen projektin tulos, jossa syvennytään yritysmaailman saloihin selko kielisesti siten, että sitä on helppo tavantallaajankin helppo ymmärtää. Collins tutkii kirjassansa niitä syitä miksi, jotkut joskus edeltä arvaamattomatkin yritykset pärjäävät kilpakumppaneitaan paremmin markkinoilla. Collinsin tutkimus työ on hyvin perinpohjaista, mutta kuten hän itse sanoo kirjansa saate sanoissa, jokaisen on osattava suhteuttaa hänen tuotoksiaan omalla tavalla. Teos ei siis ole suoranainen ohjekirja hyvästä parhaaksi kehittymiselle vaan sen avulla Collins pyrkii avaamaan lukijalle niitä kriittisiä kohtia, jotka vaikuttavat joukosta erottumiseen.

Kirja osoittautui itselle hyvin ajankohtaiseksi luettavaksi. Olen aloittamassa opinnäytetyötäni isolle pörssiyhtiölle, jossa tutkin johdon toimia tällä hetkellä vallitsevan Covid-19 pandemian myötä.  Poimin kirjasta muutamia tuotoksia, joita saatan tarvita opinnäytetyöni aikana.  Avaan poimimiani käsitteitä tässä esseessä ja ajatuksia, joita ne herättivät kirjaa lukiessani.

 

Teoksen pää teemana on kirjan nimensä mukaisesti ”hyvästä parhaaksi kehittyminen”. Tälle prosessille Jim Collins on yhdessä tutkija ryhmänsä kanssa luonut kaavan nimeltä ” vauhtipyörä”. Vauhtipyörän avulla on pyritty kiteyttämään kerätty ja analysoitu tieto liittyen muutokseen hyvästä parhaaksi.

 

Vauhtipyörä pitää sisällänsä kolme kohtaa, joiden alla on listattu asioita, jotka toistuvat tutkimuksen aikana tarkastelluilla ”parhailla” yrityksillä. Collins korostaa kirjassansa, että tämän lopullisen mallin käsitteet eivät ole hänen ”mielipiteitään” vaan tutkimuksen tulos. Nämä kohdat ovat seikkoja, jotka esiintyvät järjestelmällisesti yrityksissä, joiden tulos kilpailijoihin nähden on ollut moninkertainen tarkastellun 15 vuoden aikana.

 

”Viidennen tason johtajuus”

Collins huomasi tutkimuksensa aikana, että oletus menestyvän yrityksen johtajasta näkyvänä ja parrasvaloista nauttivana supersankarina oli täysin väärin. Tosiasiassa näiden menestyvien yritysten johtajat näyttäytyivät vaatimattomina, hiljaisina, pidättyväisinä ja jopa ujoina. He johtavat ammattitaidollaan alaisiaan kantaen vastuun tilanteessa kuin tilanteessa. Mielestäni kuvaus viidennen tason johtajuudesta kuvastaa hyvin paljon nykyaikaista johtamista. Johtaja, joka kantaa vastuun alaistensa tekemisistä turhia syyttelemättä poistaa alaisilta turhan epäonnistumisen pelon tuskan. Tällainen tapa johtaa kasvattaa jo itsessänsä luottamusta esimiehen ja alaisen välillä.

 

”Ensin ihmiset… sitten asiat”

Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että parhaiksi kehittyvien yritysten johtajat eivät aloittaneetkaan muutosta perinteiseen tyyliin muovaamalla strategiaa ja visiota uuteen uskoon. Katse kiinnittyikin ensin henkilöstöön. ”Tärkeintä ei ole ihmiset oikeilla paikoilla vaan oikeat ihmiset oikeilla paikoilla”. Väärien ihmisten ohjaaminen ulos yrityksestä ja oikeiden ihmisten palkkaaminen osoittautui ratkaisuksi. Vasta sitten aloitetaan miettimään yrityksen uutta suuntaa.

Mielestäni myöskin tämä on hyvin moderni tapa nähdä asia. Jotta voidaan rakentaa työyhteisö, joka ei tarvitse ulkoista motivaattoria (esimerkiksi: raha, pakko) rakentuu vain, jos motivaatio työhön tulee sisältä. Tällaisen henkilöstön kasaaminen on varmasti tämän päivän yritysmaailmassa yksi suurimpia haasteita. Risto Siilasmaa puhuu Paranoidi optimisti kirjassaan ”yrittäjämäisestä johtajuudesta” ja yrittäjämäisestä asenteesta työn tekemiseen. Mielestäni tämä sivuuttaa hyvin paljon samoja asioita kuin Collins kuvaillessaan oikeanlaisen henkilöstön tärkeyttä kehittymiselle hyvästä parhaaksi.

Siilikonsepti

Tässä konseptissa kaikki kolme niihin listattua asiaa tulee olla balanssissa, jotta kehittyminen parhaaksi on mahdollista tapahtua. Esimerkiksi: ”Jos yrityksenne ansaitsee paljon rahaa toiminnallaan, jossa ette voi yltää parhaaksi, kehitätte menestyvän yrityksen, mutta ette parasta.”. Collins avaa teoriaansa henkilötason esimerkin kautta. Kaavassa olevat kolme kohtaa voidaan muuntaa ihmisen henkilökohtaista uraa kuvaamaan, jotta siilikonseptin merkitys aukeaa paremmin. Kohdat muuttuvat seuraavasti:

  1. Tee työtä, johon sinulla on luontaisia lahjoja ja jossa koet voivasi kehittyä maailmanparhaaksi. ”Olen syntynyt tekemään tätä työtä”

 

  1. Tee työtä, josta saat hyvän korvauksen ”Minulle maksetaan tästä! Untako minä näen?”

 

 

  1. Tee työtä, josta olet todella innostunut. Rakasta työtäsi. ”Maltan tuskin odottaa aamua, jotta pääsisin taas työni pariin”

 

Henkilökohtaiselle tasolle tuon kaavan purkaminen sai ajattelemaan omaa ura kehitystä ja akatemian jälkeistä työelämää. Yrittäjän näkökulmasta vain taivas on rajan sen suhteen mitä haluaa tehdä. Toki palkkatöissäkin omia unelmiaan voi päästä tavoittelemaan, mutta itse näen mahdollisuuteni päästä tekemään juuri niitä asioita, joista tykkään töikseni yrittäjänä. Olen akatemia aikana omien projektieni myötä päässyt maistamaan palan tuota kakkua ja uskon, että niillä kokemuksilla tulee olemaan myös vahva painoarvo tulevaisuudessa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!