Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvästä paras

Kirjoitettu 20.10.13
Esseen kirjoittaja: Anu Kuivaniemi
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvästä Paras
Kirjan kirjoittaja: Jim Collins
Kategoriat: 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Unelmat

Haluan oppia parhaaksi johtajaksi. Haluan, että työntekijöilläni on mielekäs, mukava, hauska, virikkeellinen, luotettava työpaikka. Haluan, että minulla on sellainen työ myös. En halua stressata turhia, elää riskien pelossa, jännittää tulevaisuutta. Haluan osata johtaa tiimiä huipputuloksiin.

Unelmatiimi (ei vaan Mittava, vaan ylipäätään) olisi sellainen, missä tiimiläiset viihtyvät ja heillä on hauskaa. Motivaatio olisi korkealla, ja tekemisen ilo veisi kutakin eteenpäin. Halu kehittyä ja oppia on läsnä koko ajan. Ympäristö on avoin, eikä kukaan sekoita työtä ja persoonaa keskenään kun tehdään töitä. Vapaa-ajalla ollaan ystäviä.  Työtehtävät ovat vaihtelevia, ja yhteisö on joustava.

Unelmatoimisto/liike/mikävaan fyysinen toimipiste työskentelylle olisi viihtyisä, kodikas ja tunnelmallinen. Siisteys on tapa ja kaikelle on paikkansa, myös luovalle kaaokselle. Väriä ei ole säästelty, hyllyissä on kirjoja, ympärillä hyvää hälinää. Seinillä on taidetta ja valokuvia.

Jos pystyn kehittymään parhaaksi tai edes hyväksi johtajaksi, voin saada nämä asiat.

Tiimiakatemian aikana haluaisin että omasta tiimistämme kehittyisi huipputiimi. Ihannetilanteessa meillä olisi aina hyvä ilmapiiri, kukaan ei kettuilisi kellekään, ja osaisimme olla täysin avoimia. Meillä olisi hauskaa, ja kaikki auttaisivat toisiaan mielellään eri projekteissa. Yhteiset työt ja velvollisuudet jakaantuisivat tasaisesti, ja tylsempiinkin hommiin tartuttaisiin innolla. Tekisimme mielettömiä projekteja, jotka tuottaisivat myös kassavirtaa. Kehittyisimme aloillamme erinomaisiksi, ja osaamisen taso olisi kaikilla korkea. Meistä tulisi elinikäisiä ystäviä.

 

 

 

Ikkuna ja peili

Lainaan kirjan viisaita sanoja ikkunasta ja peilistä.

Viidennen tason johtajat katsovat ulos ikkunasta ja kiittävät menestyksestä itsensä ulkopuolella olevia tekijöitä, ja elleivät he keksi tiettyä ihmistä tai tapahtumaa, josta menestystä voi kiittää, he kiittävät hyvää onnea. Kun on kyse vastuun ottamisesta, he katsovat peiliin, eivätkä koskaan syytä huonoa onnea asioiden pieleen menemisestä. Verrokkijohtajat toimivat päinvastoin. He katsoivat ulos kun piti löytää syypää, ja peiliin kun piti löytää joku ketä kiittää.

Ikkuna ja peili eivät kuvaa aitoa todellisuutta. Ikkunan toisella puolella olijat osoittavat johtajaa ja sanoivat että hän oli avainasemassa. Ilman hänen johtamistaan ja osaamistaan meistä ei olisi tullut huippuyritystä. Viidennen tason johtaja katsoo ulos ja kiittää kaikkia siellä olijoita ja onnea. Viidennen tason johtaja ei koskaan myönnä, että molemmat puolet ovat oikeassa.”

 

En ajattele tällä tavalla. Haeskelen helposti syitä epäonnistumiselle ulkoapäin, ikkunasta. Osaan välillä myös katsoa peiliin, mutta se ei ole silti luontainen tapa. Alan kuitenkin pikkuhiljaa ymmärtämään, että kaikki kaatuu johtajuuteen. Kuvittelen sellaisen tilanteen, missä on joku epämääräinen porukka tekemässä jotain työtehtävää. Jos heillä on huippujohtaja, he saavuttavat päämääränsä. Johtaja pystyy motivoimaan väen, delegoimaan tehtävät oikeille ihmisille, ja keksimään keinot vastaantuleviin ongelmiin. Hän on superihminen. Jos taas tiimi on huippuluokkaa, mutta johtaja ei ole, tehtävä epäonnistuu todennäköisemmin. Joku tiimistä voi ottaa johtajuuden, mutta silloin johtaja on jo epäonnistunut. Johtajan tehtävä on ohjata tiimi oikeaan suuntaan, jotta tiimi voi selviytyä tehtävästä.

Haluan oppia enemmän viidennen tason johtajuustyyliä. Se vaatii kirjoja, kokeiluja ja kehittämistä. Kunnianhimo minulla jo on, ja uskon, että suuntaan sen jollain lailla oikein. Vielä kun pystyn muuttamaan ensiksi käytöstäni niin että en tuo esille pettymystäni niin kärkkäästi ja negatiivisesti, enkä avoimesti etsi syitä epäonnistumiselle muista kuin itsestäni. Sitten voin jatkaa kehitystä niin, että ajatustapanikin muuttuisi lopullisesti.

Mielestäni olen jo oikealla polulla näissä asioissa. NJL kapteenina sain hyvää palautetta siitä, että en valittanut olosuhteista, esimerkiksi tiukoista aikatauluista tai huonoista tehtävänannoista. Tein töitä sen eteen, ja vain välillä mieleeni juolahti syytös näitä asioita kohtaan. Suurimman osan ajasta ajattelin aidosti niin, että teemme työmme olosuhteissa missä hyvänsä, ja teemme parhaamme. Minun täytyi kapteenina löytää keinot päästä eteenpäin kussakin tilanteessa, eikä siinä voi muuta tehdä kuin katsoa peiliin jos jokin menee pieleen. Silloin johtaja teki huonon päätöksen, ei sen kummempaa.

 

Kurinalaisuuden kulttuuri


”Hyvästä parhaaksi kehittämisprosessi koostuu kehittämisvaiheesta ja läpimurtovaiheesta, ja prosessin kolme tärkeintä osa-aluetta ovat kurinalaiset ihmiset, kurinalainen ajattelu ja kurinalainen toiminta.”

 

Mitä tarkoittaa kurinalaisuus yrityksessä ja tiimissä?

Onko se sääntöjä?

Pelisäännöt ja tiimisopimus on Mittavassakin tehty. Laadimme yhdessä tiimisopimuksen, joka sisältää odotukset ja tavoitteet tiimille. Pelisäännöt olisi syytä päivittää, koska ne laadittiin pinkkusyksynä, ja moni asia on muuttunut sen jälkeen.

Onko se johtajuutta ja johdettavana olemista?

Johtamista harjoittelemme koko ajan, ja johdettavana oleminen on luonnollinen jatke tälle. Johtamisen oppii tekemällä, johdettavana olemisen oppii johtamalla.

Onko se tavoitteita?

Emme ole onnistuneet synnyttämään yhteistä suurta visiota tiimille. Hollanti oli välietappi viime vuonna, sittemmin ei ole ollut kunnollista visiota. Nyt on NBF tavoite, ja Antti suunnittelee reissua etelään. Luulen, että johtoryhmän vaihtumisen aikoihin voisimme saada aikaan yhteisen vision, jota kohti lähteä kulkemaan.

Onko se valmistautumista? Omistautumista? Motivaatiota?

 

Kurinalaisuus Mittavassa tarkoittaisi menestystä. Se tarkoittaisi sitä, että ottaisimme askeleen kohti huipputiimiä. Loisimme vahvaa pohjaa toimivalle tiimiyritykselle.

 

Kaikilla yrityksillä on kulttuuri, ja joillakin yrityksillä on kurinalaisuutta, mutta ani harvoilla yrityksillä on kurinalaisuuden kulttuuria.

Kun yrityksessä on kurinalaisia ihmisiä, hierarkiaa ei tarvita.

Kun yrityksessä ajatellaan kurinalaisesti, byrokratiaa ei tarvita.

Kun yrityksessä toimitaan kurinalaisesti, ylenmääräistä valvontaa ei tarvita.

Kun kurinalaisuuden kulttuuriin yhdistetään yrittäjyyden moraali, tulokseksi saadaan ylivertaisten suoritusten taikakaava.”

 

 

Miten voin itse luoda kurinalaisuuden kulttuuria tiimiin?

Selkeät odotukset projektiryhmäläisille ja massipäälliköille

  • Kun kaikilla on omat tehtävät selvillä, he pystyvät ne toteuttamaan. Kukaan ei ole meedio. Johtajan tehtävä on delegoida työt ja kertoa odotuksista ja vastuualueista.
  • Miten näkyy käytännössä? Jaan massipäälliköille vastuualueet täpityksessä. Kukin suunnittelee itse täpän toteutumisen käytännössä, ja johtaa sen toteutuksen. Lisäksi delegoin tehtäviä muille entistä selkeämmin, ja kehitän seurantatekniikoita.

 

Vähemmän huomiota alisuorituksiin

  • Kun keskittyy vetureihin, eikä perässä laahaajiin, tulokset paranevat. Kannustaminen ja kehuminen ovat parempia työvälineitä motivointiin.
  • Miten näkyy käytännössä? Jätän viisastelut pois. Se ei vie ketään eteenpäin, vaan ärsyttää vain itseä ja muita enemmän. Jos joku on toiminut väärin, hänelle voi kertoa siitä, ja jos hän tiesi sen jo, viisastelu ei vie asiaa yhtään eteenpäin. Viisastelu on huono opittu tapa, josta voi oppia pois.

 

Esimerkillä johtamista

  • Kirjapisteet, ristipölytykset, asiakaskäynnit, treenit, palaverit, laskutus ja kaikki muu arkipäivään kuuluva toiminta täytyy organisoida hyvin. Jos onnistuu kehittämään hyviä systeemejä, aikatauluja ja muita työkaluja asioiden hoitamiseen, niistä voi joku muukin ottaa mallia ja saada otetta omiinkin asioihinsa.
  • Miten näkyy käytännössä? Otan viikkosuunnitelman käyttöön uudelleen. Tee ensin itse, kehitä, ja sitten jaa muille. Loppuvuodesta luen itsensä johtamisen kirjoja, ja alkuvuonna oppimisen ja itsensä kehittämisen kirjoja. Joka puolella kerrotaan että he menestyvät paremmin, jotka kirjoittavat tavoitteensa paperille, kuin ne, jotka eivät sitä tee.

 

 

Anu Kuivaniemi

Osuuskunta Mittava Innovations

anu(a)mittava.fi

045 1374745

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!