Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvästä paras

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

HYVÄSTÄ PARAS

Ensin ihmiset, sitten asiat

Kirjan lause: Ensin ihmiset, sitten asiat, jäi mieleeni kummittelemaan syvästi. Onkin hyvin vaikeaa saada oikeat ihmiset oikeille paikoille projekteissa. Kyseisen kirjan kirjoittajan Jim Collinsin mukaan ei yhteistä visiota tai strategiaa, ennen kuin oikeat ihmiset ovat kasassa. Se onko ihminen ”oikea” riippuu enemmän luonteenpiirteistä ja synnynnäisistä taipumuksista kuin erikoisalan hallinnasta, taustoista ja taidoista.

Jos yrityksessä on oikeat ihmiset, heidän motivoimiseensa ja johtamiseensa liittyvä ongelma häviää miltei olemattomiin.

Mielestäni meidän rakkaassa osuuskunta Mittavassa kuluu liikaa energiaa ja aikaa nimenomaan tavoitteisiin, jotka eivät motivoi tai henkilökemiakitkoihin ja niiden selvittämiseen. Ylipäätänsä yleisen kommunikaation löytämiseen. Koska olemme kaikki oppimassa, emme voi täällä noin vain potkia ihmisiä ulos, emmekä haluakaan. Meillä on nyt nämä 14 henkilöä tässä tiimissä, mikä syntyi ylemmän tahdon, belbin-testin perusteella. Jos haluamme kehittyä huipputiimiksi, emme voi valitella kun toisen naama ei miellytä.

Mitä me sitten voimme tehdä?
No parantaa porukalla ilmapiiriä!
Ensin ihmiset, sitten asiat merkitsevät tiimiyrityksen kohdalla sitä, ettei yhteistä visiota tai tavoitteita, ennen kuin ilmapiiri on kunnossa. Tämä lyhyt ja yksinkertainen teoria jäikin mieleen jo syksyllä JTC-koulutusohjelmasta.

Tukien tätä teoriaa viime treenien alkuperäinen sisältö oli miettiä Unkarin matkaa, mutta se vaihtuikin pelikenttään. (Pelikenttä on Mittavan tapa puhdistaa ilmapiiriä. Eli henkilö kutsuu toisen dialogiringin keskelle keskustelemaan, mikä toisen työskentelyssä häiritsee/estää työskentelemästä 100%:sti.)
Tämä pelikentä auttoi taas tuomaan ongelmakohtia esille koko tiimissä puhdistaen samalla ilmapiiriä. Kaikkia ongelmia ei siinä ajassa tietenkään ratkaista, mutta parempaan päin! Ylipäätänsä yhtisen tavoitteen asettaminen, eli 1000€:n laskutus / henkilö ennen kontaktivapaan loppumista ajoi jo tiimi eteenpäin.

Keulitaan hieman. Eli kun ilmapiiri on korjattu (tai oikeat ihmiset oikeilla paikoilla) ja visio kunnossa, Collinsin mukaan johtajuus ei toteudu pelkän vision varassa. Ensin on saatava ihmiset kohtaamaan julma todellisuus ja ryhdyttävä sitten sen seurausten mukaisiin toimiin. Mielestäni Mittavan kohdalla emme voi asettaa tavoitteeksi mym + 10 000€, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Esimerkiksi lyhyen tavoitteen 1000€ laskutusta jokaisella. Ratkaisuehdotuksena: Aloitetaan lyhyistä tavoitteista, jotka pitävät motivoituneina ja katsotaan sykli kerrallaan. Tätähän me olemme jo starttaamassa. Seuraava sykli on pääsiäisenä. En kuitenkaan tarkoita, että unohdetaan kokonaan taustalla olevaa suurta tavoitetta, kun sitä kohti pikkuhiljaa mennään. Sykli kerrallaan.

Entä mitä oikeat ihmiset ovat sitten projektitasolla?
Projektitasolla olenkin tarkkaan alkanut miettiä, minkälaiseen projektiryhmään itse sovin tai keiden henkilöiden kanssa pystyn antamaan itsestäni enemmän irti tai päinvastoin. Jack Welchikin toi viime syksyn Nordic Business Forumissa teorian: 70/20/10. Eli karkeasti sanottuna 70% työntekijöistä on perustasoa, 20% huippua ja 10% surkeaa. Tästä 10%:sta on päästävä eroon. Mielestäni projektitasolla on hyvä itsekin tunnistaa, kuuluuko missäkin tapauksessa huippu 20%:n vai surkeaan 10%:n. Mielestäni syy ei aina ole edes ammattitaidon puute, vaan henkilökemioilla on suuri osa tässä.

Uskon, että tulevan kevään Saunalautan projektiryhmän roolijaot onnistuvat tänä vuonna hyvin. Nimittäin kaikki halusivat omille rooleilleen ja luottoa toisiin löytyy. Minä jatkan tänäkin vuonna projektipäällikkönä, Maiju tuoreena MT:läisenä luonnollisesti markkinointivastaavana, Teo myynnin johtamisesta kiinnostuneena Myyntijohtajana ja Heny vanhana excelmörkönä vastaa taloudesta.

”En tiedä, minne meidän pitäisi olla matkalla, mutta tämän tiedän: jos saamme oikeita ihmisiä oikeille paikoilla ja väärät ihmiset pois, keksimme kyllä keinon matkata jonnekkin suurempaan paikkaan.”

Siilikonsepti
Hyvistä parhaiksi kehittyneiden ja verokkiyritysten välillä oli kaks olennaista strategista eroa. Ensinäkin hyvistä parhaiksi kehittyneiden yritysten strategian pohjana oli kolmen tärkeän ulottuvuuden syvällinen ymmärtäminen. Annoimme näille ulottuvuuksille nimityksen kolme kehää. Toiseksi hyvistä parhaiksi kehittyneet yritykset pelkistivät ymmärryksensä yksinkertaiseksi, selkeäksi konseptiksi, joka ohjasi niiden kaikkea toimintaa. Tälle annoimme nimen ”siilikonsepti”.

Siilikonseptiin kuuluu yksinkertaisuudessaan kolme kohtaa. Kolme kysymystä. Niihin vain yksinkertaiset vastaukset ja sitten yritys toimimaan sen mukaan. Helppoa? Ei aivan. Collinsin tutkiessa hyvästä paras –yrityksiä, niillä meni keskimäärin 4 vuotta kiteyttääkseen siilikonsepti.
Vaikken tässä esseessäni saa vielä selkeitä vastauksia näihin kolmeen kysymykseen, mielestäni tätä voi miettiä oman tiimiyrityksen lisäksi omassa elämässä. Etenkin kun sitä omaa unelmaduunia vielä etsitään. Nämä kolme kysymystä:


MISTÄ OLEMME KIINNOSTUNEITA?

Hyvästä parhaiksi kehittyneiden yritysten johtajat eivät sanoneet: ”No niin, innostutaanpa nyt siitä, mitä teemme.” He omaksuivat järkevästi aivan päinvastaisen lähestymistavan: meidän tulee tehdä vain sitä, mistä voimme innostua.

On aivan eri motivaatio lähteä tekemään asioita, joista on oikeasti aidoimmillaan innostunut, kuin vain tekee projektia, joka ”voisi olla ihan kiva.” Tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Mielestäni täällä Tiimiakatemialla pitää kokeilla rohkeasti erilaisia juttuja. Kokeilemalla monipuolisesti kirkastuvat vieläkin paremmin asiat, mikä voisi olla se oma juttu tai mikä ei todellakaan ole. Tätä innostusjuttua ei pidä lähteä liian pitkälle miettimään, kun sen oman jutun löytämisessä menee vielä todennäköisesti useita vuosia. Eli tähänkin innostusaiheeseen: Ensin ihmiset, sitten yhteinen innostuksen aihe.

Kirjasta lainaten:
Sinäkään et ehkä jaksa innostua deodorantista. Samaten sinusta on ehkä vaikea kuvitella innostumista apteekeista, elintarvikemyymälöistä, savukkeista tai frankeerauskoneista. Ehkä ihmettelet, millainen on henkilö, joka haluaa palavasti tehdä pankista yhtä tehokkaan kuin McDonald’s tai pitää vaippaa karismaattisena. Loppujen lopuksi sillä ei ole väliä. Tärkeintä on olla aidosti ja syvästi innostunut siitä, mitä tekee.
Intohimovaatimus täyttyy, jos on innoissaan siitä, mitä yritys edustaa. Esimerkiksi Fannie Mae:n johtajat eivät ole innostuneita siitä, miten asuntolainoista teknisesti kehitetään pääomamarkkinoiden arvopapereita. Sen sijaan heitä innosti ajatus siitä, että he auttoivat kaikenlaisia ihmisiä taustaan, yhteiskuntaluokkaan katsomatta toteuttamaan amerikkalaista unelmaa oman kodin hankkimisesta.

MISSÄ VOIMME OLLA MAAILMAN PARHAITA?
Siilikonsepti ei tarkoita tavoitetta, strategiaa, aikomusta tai suunnitelmaa kehittyä parhaaksi. Se tarkoittaa, että yritys ymmärtää, missä se voi olla paras. Tämä on erittäin tärkeä ero.

Aluksi tuntui vaikealta lähteä miettimään, missä puoltoista vuotta vanha osuuskunta voisi olla maailman paras. Ehkä sen ei alkuun tarvitse olla maailman paras, alkuun vaikka Suomen paras tai Keski-Suomen paras? Helposti voimme olla parhaita hyvinkin yksinkertaisissa asioissa, kuten Suomen parhaat B2C asiakaspalvelijat. (Esimerkiksi kotakahvilalla?). Tai Keski-Suomen helpointa työvoimaa yritysasiakkaille. (Yhdellä soitolla jopa 10 henkilöä töihin nopealla varoitusajalla ja palkka laskutuksella.) Tai vaikkapa Jyväskylän parhaat muurinpohjaletut, Keski-Suomen paras virkistyspäivä Saunalautalla tai Suomen paras wanhan ajan elokuvateatteri. Ihan näinkin yksinkertaisista asioista voisin jatkaa listaa pidemmällekin.

Hyvästä parhaaksi kehittyminen edellyttää pääsemistä pätevyyden kirouksen yli. Se vaatii kurinalaisuuttaa sanoa: ”Vaikka olemmekin tässä hyviä – ja vaikka ansaitsemmekin rahaa ja kasvamme – emme välttämättä yllä parhaiden tasolle. ”

Hyvistä parhaiksi kehittyneet yritykset ymmärsivät, että jos tekee sitä, missä on hyvä, pääsee ainoastaan hyväksi. Parhaaksi taas yltää vain keskittymällä pelkästään siihen, mitä mahdollisesti kykenee tekemään paremmin kuin mikään muu organisaatio.

MIKÄ VAIKUTTAA TALOUDELLISEEN TULOKSEEN?
Jim Collinsin määrittämän siilikonseptin taloudellisen tuloksen mukaan, yritykset ovat määrittäneet yritystunnusluvun nimittäjän. Esimerkiksi se voi olla voitto yrityksen työntekijää, myymälää tai asiakaskäyntiä kohden.

Omassa osuuskunnassa yksi talouden seurantajärjestelmistä on jokaisen henkilökohtainen kuukausittain täytettävä tulo-meno taulukko. Siinä on periaatteessa selkeä mittari seuraamaan henkilökohtaisesti jokaisen tiimiyrittäjän taloudellista hyötyä osuuskunnassa.

Tutkimuksemme osoittaa, että yritys voi kehittyä erinomaiseksi, vaikkei se toimikaan huippualalla. Jokainen hyvästä parhaaksi kehittynyt yritys kehittyi alasta riippumatta rahasammoksi. Nämä yritykset onnistuivat siinä, koska ne ymmärsivät perinpohjaisesti liiketoimintansa taloudelliset lainalaisuudet.

viimeiset pohdinnat siilikonseptista
Sekä oman tiimiyrityksen, että oman ajattelun selkeyttämisen kannalta näihin kolmeen kysymyksen on vielä palattava. Vielä toistaiseksi näihin kolmeen kysymykseen ei tullut selkeää vastausta. Nyt teoria jääkin hetkeksi hautumaan ja uskon, että ajatukset kysymysten suhteen selkeytyvät kokemuksen myötä.
Lopuksi vielä vertailu vauhtipyörän ja noidankehän välillä. Teoria suoraan napattu kirjasta, mutta se on helppo soveltaa ajatuksen tasolla omaan tiimiyritykseen ja sen uudistuksiin tai pikemminkin uudistusyrityksiin. Sitä liian helposti eksytään noidankehään, ei vauhtipyörään.

Vauhtipyörä
> yritys etenee siilikonseptin mukaisesti >
> näkyviä tuloksia alkaa karttua>
> ihmiset innostuvat tuloksista>
> vauhtipyörä kiihtyy>
> takaisin alkuun ja sama jatkuu>

Noidankehä
> huonot tulokset >
> Ei valmistumista; ei vauhdin kiihtymistä>
> uusi suunta, hanke, johtaja, tapahtuma, muoti tai yritysosto>
> reaktio ilman ymmärrystä >
> takaisin alkuun ja sama jatkuu>

”Olipa lopputulos miten järisyttävä tahansa, hyvästä parhaaksi kehittyminen ei tapahtunut koskaan kertarysäyksenä. Ei ole yhtä ratkaisevaa toimenpidettä, ei yhtä jättimäistä hanketta, ei yhtä käänteentekevää innovaatiota, ei yhtä huikeaa onnenpotkua eikä H-hetkeä.”

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!