Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvät, pahat ja milleniaalit

Kirjoitettu 12.10.21
Esseen kirjoittaja: Jutta Järvinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvät, pahat ja milleniaalit
Kirjan kirjoittaja: Atte Mellanen, Karoliina Mellanen
Kategoriat: 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Hyvät, pahat ja milleniaalit

 

Milleniaalien sukupolvi koostuu 1981–1997 vuosina syntyneistä, ja heidät tunnetaan myös nimellä Y-sukupolvi. Milleniaalit ovat kokeneet digitalisaation murroksen ja nähneet sosiaalisen median synnyn jo varhaisella iällä. Suuret ikäluokat ovat tunnetusti päämäärätietoisia, työorientoituneita ja aikaansaavia. Harva vaihtaa alaansa kesken ja pomo on suurin auktoriteetti työpaikalla, jolle ei sanota vastaan. Milleniaalit vaativat työltään jotain aivan uutta, kuin mihin on Baby Boomersien aikana totuttu. Yleisimmät stereotypiat milleniaaleista työelämässä ovat mm. aikaansaamattomuus, epälojaalius työnantajaansa kohtaan, itsekeskeisyys, äkkipikaisuus, laiskuus. Aikamoinen lista, mutta onko nämä välttämättä totta vai onko perinteisessä työympäristössä aika muutokselle?

 

Milleniaalit kaipaavat työltään hyvin erilaisia asioita kuin aikaisemmat sukupolvet ovat. Työ ei ole enää vain työntekijän ja työnantajan välistä vaihtokauppaa, vaan työn halutaan olevan motivoivaa, luovaa ja palkitsevaa. Toisinkuin boomerit, milleniaalit saattavat vaihtaa työpaikkaa lukuisia kertoja elämänsä aikana, sekä kouluttautua moneen ammattiin. Monen mielestä tämä on äkkipikaisuutta, mutta mistä se voi johtua?

Kuten oma sukupolveni Z-sukupolvi (puhekielessä Gen Z), milleniaalitkin ovat syntyneet valmiiseen maailmaan, jossa kaiken saa nyt ja heti. Lempiohjelman jaksoa ei tarvitse odottaa viikkotolkulla, vaan uudet jaksot löytyvän klikkauksen päästä. Sosiaalista mediaa scrollatessa uuden informaation tulva on jatkuvaa, ja harvoin jaksaa pysähtyä ja keskittyä lukemaan pitkää tekstipätkää. Keskittyminen ei ole ainoa asia, joka on koetuksella. Sosiaalinen media on luonut monelle vääristyneen hyvänolon tunteen. Dopamiiniryöppy paria sataa tykkäystä kohden aiheuttaa koukuttavan olon. Tämä taas puolestaan voi aiheuttaa erkaantumisen oikeasta elämästä ja ihmissuhteista, ja usein voi ollakin osasyyllinen mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen. Harvoin sosiaalisessa mediassa näkyvät kiiltokuvat täydellisestä elämästä, autosta, talosta ja työstä ovat totta. Milleniaalit unelmoivat taloudellisesta riippumattomuudesta, sekä kaikista näistä edellä mainitsemistani asioista ja usein tähtäävätkin korkeammalle, kuin aikaisemmat sukupolvet. Tällä hetkellä milleniaalit alkavat olemaan suurin ikäryhmä työssäkäyvistä ihmisistä, vanhempien ikäluokkien eläköityessä. Nyt jos joskus on siis mietittävä:

Miten milleniaaleja, z-sukupolvea ja seuraavia sukupolvia tulee johtaa?

 

Itselleni tärkeimpinä asioina työpaikalla pidän kiittämistä ja palkitsemista. Yksinkertainen kiitos tehdystä työstä boostaa työmoraalia, ja saa aikaan paremman yhteishengen. On tärkeää tuntea, että työnantaja ja/tai työkollegat arvostavat panostasi ja tekemääsi työmäärää. Yritän omalla toiminnallani myös edistää kiittämisen kulttuuria tiimissämme. Myöskin palautteen saaminen ja antaminen on todella tärkeää! Harmikseni tuntuu vielä siltä, ettei palautetta anneta tarpeeksi usein. Olemme pitäneet tiimin palautetreenit jokaisen syksyn ja kevään päätteeksi, mutta niitä kyllä kaipaisi useammin, esimerkiksi jokaisen sprintin päätteeksi. Jotta jokainen voisi saavuttaa täyden potentiaalinsa tiimimme jäsenenä, palautetta pitäisi antaa tarvittaessa heti. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen rakentaa myös toista todella tärkeää hyvän työpaikan tunnusmerkkiä, luottamusta. Milleniaalit kaipaavat kannustavaa työilmapiiriä, jossa vallitsee yhteinen luottamus. Luotto siihen, että jokaisella yksilöllä on vastuu omasta tekemisestä ja apua saa sitä tarvittaessa. Mikäli nämä asiat toteutuvat työpaikalla, työntekijän on helpompi ottaa kantaa päätöksentekotilanteissa, ilman pelkoa siitä, ettei hän tule kuulluksi. Myöskään perinteinen pomon auktoriteetilla käskeminen ei ole enää nykypäivää, vaan sukupolvemme kaipaavat yksilöllistä ohjaavaa johtamista, läpinäkyvää viestintää ja vapautta luovuudelle.

 

On sanomattakin selvää, että tuntemamme perinteinen työelämä on muutoksessa. Jo viimeisen parin kymmenen vuoden aikana on syntynyt lukuisia uusia ammatteja, ja lisää on tulossa. Vanhan liiton johtajat eläköityvät ja tilalle nousevat Y-sukupolven johtajat, jotka muovaavat johtamistyylejä uudenlaisilla metodeillaan. Uskon että paras johtaja milleniaaleille on milleniaali itse.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!