Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvejohtajuus

Kirjoitettu 21.04.15
Esseen kirjoittaja: Pasi Suojala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvejohtajuus
Kirjan kirjoittaja: Alexandre Havard
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 4.7. Johtamisen klassikot, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.5. Henkisen kasvun klassikot

Hyvejohtajuus, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Hyvejohtajuus

Alexandre Havard

Monien nykypäivän johtajuuskirjojen lukemisen jälkeen hyvejohtajuus saa ajattelemaan. Kirjan suurin viesti minulle oli se, että voimme kaikki oppia johtamaan hyvin. Kyse on itsensäjohtamisesta ja kehittämisestä, johtajaksi ei synnytä vaan opitaan. Jotkut saavat syntymälahjana ominaisuuksia, kykyjä ja luonteenpiirteitä jotka tukevat johtajuutta, mutta eivät itsessään anna johtajan asemaa. Johtajan tehtävä on saada asioita tapahtumaan, saattaa tavoitteet maaliin ja saada ihmiset toimimaan parhaimmalla mahdollisella potentiaalilla. Joissakin yhteisöissä se onnistuu parhaiten huutamalla ja uhkailemalla. Kaikki tietävät, että se on väärin mutta silti niin on monien mielestä toimittava jotta asioita saadaan tehtyä. Olemmeko oikeuttaneet itsellemme nykypäivän työpaikoissa ja kouluissa sellaisen tyylin ja tavan, että kunhan asiat saadaan tehtyä tuottavalla tavalla voimme nukkua yömme hyvin.

Hyvejohtajuus kirja sai minut ajattelemaan, onko todella niin, että tuottavuus ja sitä kautta kasvava luonteen heikkous (Luonteen heikkoutta kuvataan kirjassa siten, että kun toimimme moraaliamme vastaan tietoisesti ja perustelemme sen itsellemme epäillyttävällä tavalla esim. tuottavuudella.) on se tapa jolla meidän tulisi rakentaa työpaikkoja, kouluja ja yhteiskuntaa?

Luonteen heikkous ajaa suurmiehet tekemään vääriä valintoja. Tilaisuus tekee varkaan jos on heikko luonne. Näin sanotaan hyvejohtajuus kirjassa. Niin kuin aluksi sanoin kirja sai ajattelemaan, se on niin erilainen johtajuuskirja. Hyvejohtajuus on ehkä enemmän ihmisenä kasvamisen kirja kuin johtamisenkirja, toki ihminen joka on kasvanut arvojen, luonteen ja tempperamentin osa-alueilla on parempi johtaja. Kirja pureutuu syvälle ihmisyyteen ja moraaliin. Mistä syntyy tarve luoda säännöt yhteisölle?

Miksi esimerkiksi Ideaosuuskunta INTO halusi heti alussa luoda toiminnalle yhteiset säännöt. Saimme aikaisiksi kaksi sääntöä;

  1. Pese kahvikuppisi (tai Joona heittää sen roskiin.)
  2. Jos myöhästyt maksat 5€ sakon.

Kirja selittää juuri tämän kaltaista toimintatapaa käyttäen siitä termiä sääntöetiikka. Koemme tarvetta luoda sääntöjä koska emme luota ihmisten hyveisiin, siihen, että osaamme kaikki arvostaa yhteisöämme niin paljon, että kahvikuppi pestään ja yhteisiin tapahtumiin tullaan ajoissa. Havard sanoo kirjassaan, että ”sääntöetiikalla on tapana tuottaa ahdasmielisiä ja mielikuvituksettomia ihmisiä, jotka eivät pohdi turhan syvällisiä.” – eli ihmisiä jotka ottavat lain vastaan niin kuin se on kirjoitettu, eivätkä pohdi miksi joku laki tai sääntö on olemassa?

Kirjan perusajatus hyveistä on syvällinen ajatus ihmisyydestä ja yksilön halusta kasvaa erinomaisuuteen. Johtajuus kirjan tästä tekee se, että kirja pakottaa ajattelemaan itsensä johtamista ja sitä kuin minä johtaisin ja ennenkaikkea miksi ja miten johtaisin.

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tässä kuvanne ole hyvä.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tässä kuvanne ole hyvä.

Hyveet, joita kutsutaan kardinaalihyveiksi ovat rakennuksen pohjalla. Siitä alkaa rakentaminen kohti johtajuutta.

Viisaus on hyve joka auttaa tekemään oikeita päätöksiä oikeissa tilanteissa.

Oikeudenmukaisuus antaa toisille ja itsellesi sen minkä jokainen on ansainnut ja tekee sen aina, oikeudenmukaisuus myös vastaavasti toruu kun on tarve.

Rohkeus on hyve joka antaa kykyä pysyä valitsemallaan tiellä, suomalainen sanoisi, että se on lähellä sisua. Ilman rohkeutta toteuttaa päätökset joita on viisauden avulla valinnut olisimme kuin tuuliviirejä, emmekä saisi asioita loppuun asti.

Itsehillintä, tunteet jotka niin helposti sekoittaa meitä on saatava hallintaan, äkkipikaisuus joka muuttaa isojenkin yritysten strategian hetkessä ei ole hyvä asia, siksi joka itsensä hillitsee on hyvä johtaja koska pystyy tekemään päätökset levosta käsin. Itsehillintä on myös tyytymistä siihen mitä meillä on mutta ei unotaen mahdollisuuksiamme. Se ei halua ostaa tai hankkia heti kalleinta toimistoa, tietokonetta tai puhelinta. Itsehillinnän vastakohta on kohtuuttomuus. Näille neljälle hyveelle rakennetaan itsensä johtaminen ja samalla koko johtajuuden perusta.

Seuraavaksi pilarit, joita ovat suurisieluisuus ja nöyryys. Ne ovat niin sanottuja suuruuden ja palvelemisen hyveitä. Ne tulevat rakennuksessa seuraavaksi, ne muodostavat suurimman osan johtajuudesta ja kyvystä johtaa.

Suurisieluisuus tarkoittaa sitä, että on luontainen halu tavoitella suuruutta ja uskoa mahdollisuuksiin. Johtajat ovat suurisieluisia ja yleensä he kaihtavat ihmisiä jotka eivät uskalla tai halua ajatella suuresti.

Nöyryys taas on johtajuuden tärkein hyve kirjan mukaan, nöyryys on palvelemista. Jokainen ihminen on maailmassa palvellakseen toisia. Johtaja joka on nöyrä ja palvelee alaisiaan on johtaja jota arvostetaan ja kunnioitetaan. Palveleminen ei ole heikkoutta, usein ajattelemme, että asemamme johtajana oikeuttaa siihen, että meitä palvellaan. Todellisuudessa suurin on se joka palvelee eikä tärkeile.

Viimeisenä rakennuksessa on katto joka on johtajuus. Se on rakentunut edellä mainittujen hyveiden varaan. Kun rakennus on rakennettu kestäväksi on johtajuus pysyvää ja kaunista. Johtaja joka on hyveellinen nauttii suurta luottamusta ja kunnioitusta. Hän haluaa jakaa oppimaansa myös muille, hän haluaa, että työntekijöiden luonne voisi kasvaa ja he voisivat edetä hyveissä.

Kun hyveiden päälle rakennetaa toimintatavat, ei jokaiseen asiaan tarvitse puuttua ja luoda sääntöjä. Ei ketään tarvitse määrätä pesemään kuppiansa, sillä jo pelkästään oikeudenmukaisuus ja itsensähillintä vaativat jokaista laittamaan kiireen sivuun ja pesemään oman kuppinsa, jos näin ei käy se kenellä nöyryyden hyve on kehittynyt voi palvellen yhteisöä laittaa kupit pesukoneeseen. Esitin esimerkin pienestä kahvikuppi asiasta, mutta jokainen varmaan osaa soveltaa sitä suurempaan kontekstiin ja joka päiväiseen toimintaan.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!