Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ideoita ja assosiaatioesteitä

Kirjoitettu 09.09.17
Esseen kirjoittaja: Jarna Lehtola
Kirjapisteet: 5
Kirja: Kuinka ideat syntyvät?, Medici -ilmiö
Kirjan kirjoittaja: Saku Tuominen & Jussi T. Koski, Frans Johansson
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.5 Innovoinnin klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ideoiden keksiminen on minulle haastavaa. Koen ahdistavaksi tilanteet, kun joku heittää treeneissä ”nyt sit ideoidaan tätä” –kortin. Tällainen ideoiden pakottaminen vetää mieleni lukkoon ja kaikki luovuuden rippeet katoavat. Usein ideointitilanteet menevätkin juuri näin, että lennosta pitäisi keksiä 100 uutta ideaa. Ja joka kerta minä en vaan keksi mitään. Tämä taasen on aiheuttanut tunteen ja harhaluulon itselleni, etten ole luova ja innovatiivinen. Olen kuitenkin todistanut nämä luulot vääriksi ja keksinyt itselleni toimivat tavat ideoiden synnyttämiseksi.

Kuinka ideat syntyvät?

Minulle ideat syntyvät odottamattomasti, sattumalta, vaikkapa kaupan kassalla tai autoa ajaessa. Alitajuntaisesti tai puolivahingossa ajattelen asiaa, joka vaatisi ratkaisua tai uutta ideaa. Ja kappas, sittenhän se luovuus lähteekin kukoistamaan. Puhelimeni on täynnä äänitallenteita ja muistioita, kun on ollut pakko saada ideat ylös ennen kuin unohdan ne. Aivoni ja mieleni käyvät siis jollain tapaa hitaalla. Jos kuulen toimeksiannon tai ratkaisua vaativan ongelman lounaalla, keksin todennäköisesti ideoita nukkumaan mennessä. Toki on ihan järkeenkäypää, että aivot vaativatkin pienen hetken tuottaakseen jotain uutta. Jos siis tiedämme, että jotain tarvitsee ideoida seuraavana päivänä tai myöhemmin, olen aina pyytänyt ennakkotietoja valmiiksi. Näin aivoni ja mieleni saavat aikaa makustella aihetta.

 

”Parhaat ideani olen saanut istuessani paskalla.” –Aki Kaurismäki

 

Kirjassakin mainittiin, että usein luovuus lähtee kukoistamaan, kun on jokin ongelma tai negatiivinen tilanne, kun tarvitaan ratkaisua. Harvemmin ideoita keksii ilman tarvetta. Minulla on halu tehdä asiat aina mahdollisimman helposti ja tehokkaasti. Tämä johtuu siitä, että olen pohjimmiltani laiska ja kärsimätön, inhoan turhaa vitkuttelua ja vaikeimman kautta tekemistä. Esimerkiksi kesällä Kivisalmen Kievarilla monet asiat ja tavat toimia turhauttivat, koska ne veivät aikaa. Kummasti syntyi uusia tapoja täyttää tiskikone niin, että sinne mahtuu mahdollisimman paljon astioita. Kahvinkeittoon keksimme tapoja ennakoida, jotta kiireessä ei tarvitse tuhlata aikaa purujen annosteluun. Omaa työtämme helpottaaksemme loimme tiskipisteen, johon asiakkaat saivat tuoda astiat pöytiin jättämisen sijaan. Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä, jotka helpottivat arkeamme. Näitäkään emme olisi keksineet, jos emme olisi pysähtyneet ajattelemaan asioita ja ongelmakohtia. Onkin siis todella tärkeää pysähtyä, ajatella hetki. Jos halutaan toimivia ratkaisuja, täytyy meidän ensin tietää ongelma. Ainainen vauhti päällä ongelmat jäävät kuitenkin usein huomaamatta tai saatamme keskittyä epäolennaiseen. Jatkossakin aion siis pysähtyä ja varata aikaa ajatteluun!

 

24H

Toki on tilanteita, joissa ei vaan ole aikaa odottaa vaan ideat pitäisi saada heti tiskiin. Tällaisen taidon harjoittaminen olisikin mielestäni tärkeää. Meillä on edessä 24 –synnytys, joka vaatii juurikin tällaista nopeaa toimintaa. Voisiko vaihtoehtona dialogiringissä ideoimiselle ottaa vaikkapa puolen tunnin tauon, jolloin jokainen saisi tehdä kuten haluaa, ideointiprosessia kuitenkaan unohtamatta. Itse lähtisin varmaankin ulos kävelemään ja mietiskelemään. Meidän onkin syytä jo ennen tapahtumaa selvittää meille toimivimmat tavat tai ainakin eri vaihtoehtoja saada aikaan tuloksia. Kaikkea ei voida eikä pidäkään tehdä valmiiksi mutta voimme ainakin varautua.

Jos kaikesta huolimatta ideoita pitäisi saada heti tiskiin, toimiva tapa olisi tehdä ideasuppilolla. Siis siten, että ideoidaan, sitten valitaan jatkoon menevät ideat ja taas kehitetään niitä. Tämä toimisi minulle, jos tarvitaan valmista nopeasti. Innostun ja saan uusia ideoita muiden keksinnöistä. Tällainen yhdessä synnyttäminen voisi toimia myös tiimillemme. Jotkut meistä kyllä ovat todella idearikkaita mutta eivät välttämättä kykene jatkojalostamaan tai kehittämään niitä toimivaksi tuotteeksi tai palveluksi. Kirjassa myös kehotettiin välttämään isoja ryhmiä ideointiprosesseissa ja tämän olemmekin jo huomanneet. Olemme havainneet toimivaksi tavaksi jakaantua pienempiin ryhmiin ideoimaan. Mahdollisimman paljon ja erilaisia ideoita saadaan, kun sekoitetaan välillä porukkaa tai kierrätetään ryhmiä toisten ideoiden pariin.

Tärkeää on myös keskittyä olennaiseen, siihen mitä haluamme ratkaista. On hyvä kartoittaa, keksimmekö täysin uutta vai onko kyseessä esimerkiksi jo olemassa olevan asian kehittäminen. Kirjassa oli myös hyvä pointti, että monet keksimäsi ”uudet” ideat ovat jo keksittyjä. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä aina voit varastaa ja jalostaa jo olemassa olevaa tarpeesi mukaan. Joskus tällainen lähestymistapa voi olla tehokkaampi tai parempi kuin yrittää väen vängäten keksiä jotain uutta ja hienoa.

 

Medici –ilmiö kirjassa sanotaan, että luovat ideat ovat uusia. Olen tästä eri mieltä. Kuten jo aiemmin totesin, mielestäni voi olla fiksua varastaa jo olemassa oleva idea. Jos mietimme tätä 24H –synnytystä, meidän on silti kyettävä tarjoamaan asiakkaalle jotain uutta ja erilaista kuin mitä heillä jo on. Ratkaisumme voi kuitenkin sisältää täysin uuden sijaan vaikkapa uuden tavan tehdä aiemmin totuttua. Löysin kirjasta kuitenkin pari menetelmää, joita voimme tässä 24H –synnytyksessämme hyödyntää.

Assosiaatioesteet

Kirjassa oli kuvattu erilaisia mielleyhtymistä johtuvia väärinkäsityksiä. Tämä onkin yleinen virhe, mitä teemme ihan arkipäivässä. Kuulemme jonkin asian ja vedämme johtopäätöksiä perustuen mielikuviimme, jotka tuskin liippaavatkaan totuutta. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta jalka? Entä sanasta komento? Jos mieleesi tulivat kenkä ja armeija, mielesi voi olla rajoittunut assosiaatioesteiden vuoksi. Haluaisimme tietenkin ajatella mahdollisimman laajasti, jotta voisimme saada asiakkaalle kattavat ratkaisut. Meidän on siis syytä harjoitella ajattelemaan syvemmin, pääsemään yli niistä ensimmäisistä ajatuksista jotka meille tulevat. Alkuun oman ajattelun kyseenalaistaminen ja haastaminen on vaikeaa mutta uskon sen onnistuvan, jos vaan yrittää.

 

Nurinkurinen ajattelu

Sorrumme helposti ajattelemaan meille tutulla tavalla mutta myös niin sanottujen normien mukaan. Oletuksena esimerkiksi, että ravintolassa saa ruokaa ja siitä veloitetaan. Entä jos käännetäänkin ajatus toisin päin. Ravintolassa ei tarjoillakaan ruokaa, eikä siitä veloiteta. Kuulostaa hassulta, eihän se silloin ole ravintola. Kokeilimme tällaista käänteistä ajattelutapaa palvelumuotoilun pajassa muutamille projekteille ja yllätyin, kun saimmekin aikaan toteutettavia ideoita mitä ei aiemmin oltu osattu edes ajatella.

 

Kuitenkin on syytä muistaa, ettei 24H –synnytyksessä ole aina kyse ideoinnista tai paremmin sanottuna ideoiden listaamisesta asiakkaalle. Ideointi ja ideat ovat vain keino saada aikaan valmiita ratkaisu –ja toimintamalleja. Näitä saavuttaaksemme voimme hyödyntää edelle mainittuja menetelmiä ja tärkeää mielestäni onkin opetella haastamaan ajatteluamme ja muuttamaan näkökulmia. Putkiaivoilla ja kapeakatseisuudella ei pääse pitkälle.

 

Jarna Lehtola

jarna.lehtola@gmail.com

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!