Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Idiootit ympärilläni

Kirjoitettu 16.12.18
Esseen kirjoittaja: Hemmo Markkula
Kirjapisteet: 3
Kirja: Idiootit ympärilläni +tutkimus Waiston persoonallisuuksista
Kirjan kirjoittaja: Thomas Erikson +Petteri Vuorenmaan tutkimus
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Idiootit ympärilläni +tutkimus Waiston persoonallisuuksista

 

Mikä on yleensä suurin yksittäinen tekijä, miksi projekti ei tuota haluttua tulosta – aivan oikein viestintä. Tämä on mennyt jo niin pitkälle, että viestinnän mönkään meneminen tuntuu olevan jo oletus ja vitsin aihe. En voi ymmärtää tätä tai oikeastaan voin. On helppo työntää vaikea asia sivuun, etenkin mukana ollessa osapuolia keihin et voi vaikuttaa. Nuo idiootit eivät vain ymmärrä. Itseasiassa idiootin määritelmä täyttyy mentaalisen iän ollessa 2 tai vähemmän, joten tuskin he ovat idiootteja.

 

En ole itse kovin hyvä tulkitsemaan ihmisiä, ja ajatukseni tullessa ulos suustani

oma selitykseni voi joskus kuulostaa muiden korviin yhtä selvältä, kuin Star Warsin Chewbaccan mölinä. Tämä onkin pääsyy, miksi otin kirjan Idiootit ympärilläni kuunteluun. Haluan kehittää kommunikointia – tuota työpaikan mörköä.

 

Hyvä lähtöpiste on ajatella, että kaikki haluavat hyvää ja on vain yksi henkilö, ketä voit muuttaa – sinä itse. Vaikka kuinka intät kirjan sinisen persoonan tavoin omaa mielipidettäsi, ei se muuta asiaa, jos vastapuoli ei ymmärrä. Pahimmassa tapauksessa vastapuoli menee täysin lukkoon tai puolustustilaan, jolloin paras keino on vain lähteä pois. Arvatakin saattaa, painotun itse persoonana eniten juuri sinisen puolelle.

 

Image result for idiootit ympärilläni

 

Lukiessani oparia, jossa oli käsitelty Waiston tiimin persoonallisuuksia, eräs kohta laittoi minut todella miettimään. Henkilö D:tä lukuun ottamatta, väritestin perusteella ihmissuhdekeskeiset keltaiset ja vihreät väripersoonallisuudet ovat vahvinten esillä.” Olen itse henkilö D. Yhdistin tämän heti tiimiltä saamiini palautteisiin, sekä siihen miksi kommunikointini on ajoittain melko vaikeaa. Niin kylmältä, kuin se kuulostaakin, pyrin aina parhaaseen lopputulokseen, jolloin tunteet jäävät usein taka-alalle. Pyrin myös tutkimaan asioita faktojen pohjalta ja olettamukseni on, että muillakin on faktaa, jolla tukea ehdotuksiaan. En voi käsittää miksi joku vastaa: ”en mä tiiä. Älä mee noin pitkälle. Se vain tuntuu siltä.”

 

Minulle ei ole ongelma sanoa suoraan tai antaa negatiivista palautetta edes itsestäni. Ensimmäisenä vuotena tämä miellettiin usein ihmissuhdekeskeisessä Waistossa tylyksi ja hyökkääväksi, vaikka en missään nimessä olisi tarkoittanut niin. Sanon asiat vain kuten, koen niiden olevan. Nyt myöhemmin oppiessamme tuntemaan toisemme paremmin, ovat muut sanoneet, että kovan kuoren alla on todella sympaattinen otus. Tämä onkin enemmän minua. Koen olevani nimittäin erittäin herkkä ihminen. Tämä kuitenkin kätkeytyy helposti työ tai kehittäjä minän alle. Haluan kehittyä ja arvostan suoraa palautetta, joten haluan auttaa muita kehittymään yhtä lailla suoralla palautteella. Pelkkä positiivinen palaute on mielestäni ärsyttävää, vaikkakin saa minut yleensä hymyilemään. Viimeisen puolen vuoden missioksi olinkin ottanut kommunikoinnin parantamisen sekä ihmissuhteiden rakentamisen etenkin tiimissämme.

 

Tämä kirja antoi valtavasti minulle. Se auttoi ymmärtämään, kuinka erilaisia ihmiset voivatkaan olla. Aiemmin olen elänyt osittain mielikuvassa, että Tiimiakatemialle kasautuisi tietyn henkisiä ihmisiä ja että voin vihdoin päästää sisäisen kehittäjäni valloilleen. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Tiimiakatemialla on ehkä monimuotoisinta sakkia, mitä olen missään tavannut ja se on suuri vahvuus. Minä olen itse karrikoidusti helposti paikalleen jäävä perfektionisti kehittelijä. En saisi mitään aikaan ilman monimuotoisen tiimin tukea. Arvostan todella eteenpäin sykkiviä punaisia ihmisiä, joiden tukea tarvitsen. He palauttavat maan pinnalle täydellisyyden tavoittelusta ja saavat minut kehittymään. Olen yrittänyt päästä eroon perfektionismista ja olenkin huomannut kehitystä siinä. Orastava punainen ihminen kurkkii välillä päästäkseen irti kahleistaan, mutta tarvitsee usein tietyn laisen ympäristön.

 

Jotkut voivat sanoa, että on törkeää lokeroida ihmisiä persoonien mukaan. Totuus on kuitenkin, sen lisäävän ymmärrystä ja myötätuntoa. Ei ole olemassa huonoja persoonallisuuksia. Jotkut persoonat vain pystyvät työskentelemään paremmin ja tehokkaammin yhdessä kuin toiset. Ymmärryksen myötä pystyt jakamaan myös työtehtävät kullekin mieluisella tavalla ja hyödyntää kunkin erikoistaitoja. Itse olen alkanut miettiä sanojani, riippuen kenen haluan ymmärtävän minua, jolloin kommunikointini on sujuvampaa sekä minut ymmärretään paremmin.

 

Jos mennään ajassa taaksepäin, on minun perfektionistiset ja pohdiskelevat piirteeni tullut esiin jo peruskoulussa. Vihasin kokeita, sillä en ymmärtänyt aina kysymystä tai lähdin tutkailemaan sitä liian perusteellisesti. Usein olisin tiennyt kysymyksen, mutta olin tulkinnut sitä liian vaikeasti tai en ollut saanut ajatuksiani yksinkertaisesti paperille. Tässä tulee esille sininen ja keltainen persoonani, joista jälkimmäistä minussa on testin mukaan toisiksi eniten. Keltaiseen piirteeseen kuuluu muun muassa vaikeus saada ajatuksiaan ulos selvästi. Yksi suurimmista traumoistani on, kun sain matikan kokeesta 10- vain siksi, etten laittanut vastauksen lämpötilaan + -merkkiä eteen. Eihän positiivisia lukuja kuulu merkitä plussalla? Koulujen opetussuunnitelma ei muutenkaan tukenut minun oppimispersoonaani, joten koin olevani yksinkertaisesti huono.

 

Myöhemmin ollessani armeijan palveluksessa, alkoi kiinnostukseni kehittyä minun sekä muiden käyttäytymistä kohti. Aloin miettiä miksi ihmiset jauhavat lähes alati paskaa toisten selän takana. Tätä ei mielestäni voi sanoa nätisti. En voinut käsittää tätä ja aloin miettiä, miten ihmisille pitäisi kommunikoida saadakseen siitä loppu. Toinen asia oli, miten minut ymmärrettiin usein niin väärin. Muiden mielestä intin aina vastaan asioissa – itse oli ällistynyt kuullessani tämän. Omassa päässäni olin vaan antanut positiivisia kehitysehdotuksia ystävälliseen sävyyn. Ymmärrän kyllä, ettei paikka ollut ehkä kaikista paras minun laisen sini-keltaisen ihmisen ideoille.

 

On mielenkiintoista ajatella miten ihmisen persoona voi muuttua eri tilanteissa. Voisin väittää olleeni ala-koulu ikäisenä enemmän äkkipikainen punainen ihminen, mutta osaksi tietoisesti iskenyt piirteen taka-alalle myöhemmässä ikävaiheessa. Totesin tuolloin, että äkkipikaisuudella ei vain pääse minnekään. Olen huomannut tuon piirteen alkaneen kurkkia taas silloin tällöin, kuten aiemmin kerroin. Nyt pitää vain oppia ottamaan siitä hyöty irti.

 

Myös stressi ja Thomasin mukaan mahdollisesti alkoholi, voi muuttaa hyvinkin paljon käyttäytymistä. Stressi useimmiten vahvistaa henkilön dominoivia persoonallisuuksia. Alkoholista kirjassa oli taas tarina, miten yrityksen juhlissa ihmisten persoonallisuusvärit vaihtoivat paikkaa lähes päinvastaisiksi! Tämä on asia, jota täytyy tutkia Waiston pikkujouluissa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!