Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Idiootit ympärilläni

Kirjoitettu 14.02.19
Esseen kirjoittaja: Lauri Suhonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Idiootit ympärilläni
Kirjan kirjoittaja: Thomas Erikson
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jaahas se olisi taas pitkästä aikaa esseen paikka. Kirjoitustaidot ovat varmasti näin parin esseettömän kuukauden tauon jälkeen hieman ruosteessa, mutta toivottavasti esseesuoni sykkii normaaliin tapaansa. Tällä kertaa kuuntelin bookbeatista ruotsalaisen Thomas Eriksonin menestyskirjan Idiootit ympärilläni. Kirja herätti oman mielenkiintoni, koska siitä on puhuttu niin paljon akatemian sisäisesti. Moni on myös tuonut siitä asioita reeneihin. Halusin tietää mistä kaikki puhuivat, sillä oli ihan pihalla kaikista värijutuista. Valitsin kirjan oikeastaan pelkän hypen takia, sillä porukka on kehunut sitä hyvin paljon.

Kirja perustuu ideaan, että kaikki ihmiset voidaan periaatteessa lajitella neljään eriväriseen ryhmään heidän käytöksensä perusteella. Suurin osa ei kuitenkaan ole täysin yhtä väriä vaan monessa on kahta tai jopa kolmeakin väriä joukossa. Värit ovat sininen eli analyyttinen, punainen eli hallitseva, vihreä eli vakaa ja keltainen eli innostava. Kirjan suurinta antia itselle oli se, että pystyy ymmärtämään ja oppimaan paremmin erilaisten ihmisten käyttäytymistä ja samalla myös miettiä omaa käytöstään ja syventyä siihen. On kiva myös miettiä oman lähipiirini ja vaikkapa omien tiimiläisten eri värikoodeja. Heti kirjan luettuani aloinkin lajittelemaan ihmisiä ihan alitajuisesti eri väreihin. Esimerkiksi meidän tiimistämme löytyy vähintään yksi jokaista väriä. Esimerkiksi tiimimme Sampsa on varmaankin niin punainen ihminen kuin vaan voi olla.

Tunnistin, että olen kirjan mukaan sekoitus vihreää ja keltaista. Olin aikaisemmin, ehkä liiankin vihreä persoona. Se näkyi välillä siinä, että asetin lähes aina muiden edun itseni edelle. Olen ajan mittaan huomannut, että tällainen käytös on pitemmän päälle älyttömän kuluttavaa. Olen myös aina ollut konflikteja välttelevä ihminen, mutta vähitellen olen oppinut sietämään niitäkin. Vihreys näkyy edelleen siinä, että olen hyvin rauhallinen ihminen ja tuen toisia ihmisiä. Keltaisuus minussa taas näkyy siinä, että en halua sulkea ketään pois tai jättää ketään väkisin ulkopuolelle. En myöskään ole mikään rutiini-ihminen. Vaikka rauhallinen olenkin, niin tykkään nostaa porukan tunnelmaa ja pitää hauskaa. Monesti keltaiset tulevat kaikkien kanssa hyvin toimeen ja tunnistan siitäkin itseni varsin hyvin.

Kirja oli itselleni lievä pettymys, sillä ajattelin sen jollakin tavalla mullistavan oman ajattelumaailmani. Kuitenkin kirja on vain jonkun kirjailijan omien mielipiteiden tuote, enkä usko, että ihmisiä on mahdollista lokeroida vain neljään eri ryhmään. Minusta kirjan ajttelutapa on jollain tavalla yksinkertainen. Ymmärrän kuitenkin niitä, jotka ovat kirjaa vuolaasti kehuneet ja hehkuttaneet sitä ympäriinsä, sillä voihan idea olla joidenkin mielestä ihan hauskakin. Ehkä tästä jotain oppia voi tuoda käytäntöön. Esimerkiksi miten käyttäytyä eri värisen ihmisen kanssa vaikkapa konfliktitilanteissa jne.

 

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!