Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Idiootit ympärilläni ja Cheekki

Kirjoitettu 04.04.18
Esseen kirjoittaja: Anna-Mari Back
Kirjapisteet: 4
Kirja: Idiootit ympärilläni - Kuinka ymmärtää muita ja itseään, JHT -musta lammas
Kirjan kirjoittaja: Thomas Erikson, Mikko Aaltonen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nimetön suunn.malli (18)

Luettuani kirjan nimeltä Idiootit ympärilläni, aloin näkemään kaikki ihmiset lähelläni eri värissä, joko punaisina, keltaisina, vihreinä tai sinisinä. Nämä värit edustavat erilaisia persoonallisuustyyppejä, jotka kirjassa esitellään. Saatoin istua junassa ja seurata ihmisiä viereisissä tuoleissa pohtien mitä väriä he mahtaisivat edustaa vierustoverini kanssa. ”Tuo nainen on ilmiselvä keltainen tyyppi! Suu käy koko ajan, juttelee tuntemattomillekin ja mies vieressä ei saa suunvuoroa laisinkaan. Ainoastaan hymyilee kiltisti, hän taitaakin olla vihreä.” Oli hauskaa huomata, kuinka tarkasti jotkut kuvailuista kävivät yksyhteen myös esimerkiksi omien tiimiläisten kanssa.

Punainen persoonallisuustyyppi on johtaja-ainesta oleva kilpailuhenkinen ihminen. Hänelle tärkeää on päätösten tekeminen ja nopea eteneminen. Hän kokee olevansa parempi kuin muut ja saattaa kiivastua helposti. Muiden ihmisten silmään punainen tyyppi saattaa vaikuttaa joskus jopa pelottavalta ja töykeältä, sillä punaiset eivät aina mieti sitä, miten ilmaista asiat kohteliaasti. Punaiset ovat päämäärätietoisia puurtajia, jotka puhuvat suoraan.
Punainen tyyppi on ekstrovertti ja asiakeskeinen.

Keltainen tyyppi on se työpaikan hauskin ja äänekkäin ihminen, joka on aina kertomassa hurjia tarinoita viikonlopultaan. Keltaiset ovat luovia ja energisiä ihmisiä, jotka ovat usein suosittuja muiden keskuudessa. Keltaiset ovat viestinnällisiä taitavia ja osaavat innostaa sekä vakuuttaa muut omasta asiastaan, mutta itse asian loppuun vieminen ei välttämättä suju yhtä hienosti. Muiden silmissä keltaiset saattavat toisinaan vaikuttaa itserakkailta ja siltä, että he eivät aidosti kuuntele muita, vaan haluavat ainoastaan itse olla huomion keskipisteenä 24/7.
Keltainen tyyppi on ekstrovertti ja ihmiskeskeinen.

Vihreä tyyppi on rauhallinen, luotettava ja toiset erinomaisesti huomioonottava ihminen. He ovat tasapainoisia, avuliaita, hyviä tiimipelaajia, ystävällisiä ja laittavatkin usein muiden tarpeet omiensa edelle. Heillä on taito saada muut kokemaan itsensä tärkeiksi olemalla aidosti kiinnostuneita heidän elämästään. Vihreät pelkäävät konflikteja eivätkä tykkää ottaa kantaa riskaapeleihin aiheisiin, joten muiden silmiin he saattavat vaikuttaa siltä, kuin he pitelisivät jotain piilossa pinnan alla, eivätkä näytä todellista itseään. Vihreät eivät välttämättä ole niitä työpaikan kaikkein ahkerimpia puurtajia ja saattavat ajautua helposti sluipailemaan tehtävistään.
Vihreä tyyppi on introvertti ja ihmiskeskeinen.

Jos keltainen tyyppi on se työpaikan tunnelman nostattaja, niin sinisestä tyypistä saatetaan ajatella päinvastaista. Sinisiä saatetaan kuvailla pessimisteiksi, suruisiksi ja kalseiksi. He uskovat elämässä ainoastaan faktoihin, eivätkä ota esimerkiksi suuria riskejä, ellei riskianalyysi ole 100% täydellisen varma. Mutta voisiko siihenkään luottaa? Siniset kyseenalaistavat asioita, kiinnittävät huomion yksityiskohtiin ja pohtivat päätöksiä pitkään. He ovat suunnittelun ja ennakkoon valmistautumisen mestareita. Työkavereina heihin voi luottaa täydellisesti oman osuutensa hoitamisesta. He ovat mitä ahkerimpia työntekijöitä ja he tekevät työnsä aina hyvin; se on heille itsestäänselvyys. Muiden silmiin siniset saattavat vaikuttaa pessimisteiltä, mutta omasta mielestään he ovat vain realisteja. Sininen tyyppi saattaa olla usein hiljaa, mutta pinnan alla kuohuu. Hän vain pohtii tarkasti sanojaan ennen kuin aukaisee suunsa.
Sininen tyyppi on introvertti ja asiakeskeinen.

Suurimassa osassa ihmisistä on useampaa väriä kuin yhtä ja vain 5% edustaa ainoastaan yhtä väriä. Itse koen olevani sekoitus keltaista ja sinistä väriä, mikä on kirjan kirjoittajan mukaan harvinainen yhdistelmä. Ovathan kyseiset persoonallisuudet täysin toistensa vastakohdat ja voisi kuvitella, että jopa toisensa poissulkevia. Mutta tällaisiakin ihmisiä voi olla olemassa ja tunnustan itsessäni selkeästi molemmat piirteet.

Keltaisuus tulee esille kohdallani luovuutena ja hyvänä ideointikykynä. Kyllästyn nopeasti vanhoihin juttuihin ja haluaisin saada uusia jännittäviä tehtäviä säännöllisesti. Kerran tiimissämme syntyi mahtava idea järjestää festarit, jotka koostuisivat kaikesta älyttömästä kuten tyynysodista ja pallomeribaareista. Keltaiseen tapaan innostuin ideasta kauhean paljon suunnitellen sinne erilaista sisältöä ja lopulta olisin ollut valmis ottamaan suuren lainan tapahtumaa varten. Keltaisten ihmisten usko omiin ideoihinsa voittaa useasti järjen äänen, mikä ei siis omasta mielestäni ole ollenkaan huono juttu. Keltaiset tyypit eivät myöskään tykkää rutiineista ja saman toistamisesta. Itselleni kauhein työ valmistumisen jälkeen olisi jokin sellainen, jossa täytyisi istua aloillaan samassa tilassa klo 8-16 tehden tietokoneella jotain mikä liittyisi vaikka kirjanpitoon ilman, että saisi jutella kenellekään. Kauhistuttaa ajatuskin! Toisten ihmisten kanssa jutteleminen on keltaisille erittäin tärkeää.

Sinisyys puskee esiin kohdallani järjestelmällisyytenä, loogisuutena, haluna olla perillä kaikesta ja yksityiskohtiin kiinnittymisellä. Lapsena kävin usein varhaisnuorten leireillä ja rakastin laukkuni pakkaamista reissua varten. Laitoin viikkoja etukäteen jääkaapin oveen listan kaikesta mitä mukaan tarvitsi ja viivasin aina yli jo pakkaamani tavarat. Loppujen lopuksi laukku oli valmis vähintään viikkoa ennen reissua eikä vanhempieni tarvinnut koskaan huolehtia pakkaamisestani. Lukiossa matematiikan tunneilla minulle ei riittänyt se, että osasin ulkoa jonkun kaavan jolla tein laskutoimituksen. Mietin mielessäni mitä ihmettä hyödyn tästä kaavasta, jos en tiedä mistä se kaava on alun perin tullut. Yritin ehkä ymmärtää liikaa. Kun suunnittelimme Tiimiakatemian 25 -vuotis Synttäreitä Legojen avulla, en voinut keskittyä muiden tekemään rakennelmaan ollenkaan, sillä se ei ollut pöydällä samoin päin mitä tila oikeasti on.
Synttäreitä suunnitellessa muutenkin huomasin jääväni miettimään yksityiskohtia, jotka olivat muiden mielestä ehkä epäolennaisia, mutta omasta mielestäni tärkeitä. Koinkin itselleni parhaaksi tavaksi kirjoittaa ylös yhteen tiedostoon joka ikinen asia, joka mietitytti minua ja käydä niitä pikkuhiljaa läpi oikealla ajalla. Tiedän, että muilla olisi saattanut mennä hermo, jos olisin kaiken loppukiireen keskellä ilmaissut, kuinka tärkeää onkaan muistaa laittaa roskisten pohjalle valmiiksi tyhjiä pusseja, että vaihto on sitten helppoa tai kysynyt teippaammeko valonapit kiinni, ettei kukaan paina niitä vahingossa pilaten juhlatunnelmaa tai pohtinut mitä tapahtuu, jos joku kaatuu pihalla jäätikön takia. Sinisillä ihmisillä saattaa välillä tulla sellainen tunne, että on itse ainut ihminen joka kiinnittää huomion yksityiskohtiin ja että ilman häntä, kukaan ei tajuaisi minkälainen katastrofi voisi syntyä milloin mistäkin tilanteesta. Tiedän, että muut pitävät kanssani työskentelyssä ehkä hieman ärsyttävänä sitä, että juutun yksityiskohtiin ja saatan kysellä liikaa, mutta se johtuu siitä, että haluan vain kerrassaan tietää aiheesta kaiken. Toisaalta sinisessä on paljon piirteitä, joita työkaverit myös arvostavat kuten järjestelmällisyys ja luotettavuus. Sininen piirre ei kohdallani kuitenkaan ole ollenkaan niin suuri kuin keltainen, sillä sinisyydessä on paljon sellaistakin mitä en koe omaavani.

Se mikä kirjassa nousi monesti esille, oli se, että toimivassa tiimissä tarvitaan jokaista väriä. Vain yhtä väriä sisältävä tiimi kompastuu omaan nokkeluuteensa eikä pääse parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Kokonaan punainen tiimi saattaa tehdä annetun tehtävän täysin omalla tavallaan aiheen vierestä, pitäen tärkeimpänä tuloksena sitä, että homma saadaan äkkiä tehtyä ja kunniaa työstä itselle. Keltainen tiimi ei välttämättä pääse hurjasta ideointivaiheesta varsinaisesti eteenpäin ja juuttuvat tarinan kerrontaan aiheen ohitse. Vihreä tiimi ei välttämättä saisi tehtävänantoon persoonallista näkökulmaa kaikkien ollessa yhtä mieltä kaikesta, eikä tehtävä etenisi tarpeeksi nopeasti. Sininen tiimi saattaisi juuttua yksityiskohtiin ja jäädä selvittämään pikkuasioita, jotka eivät ole tehtävänannon kannalta oleellisia ja kaikki aika tuhrautuisi tähän. Mutta tiimi, jossa olisi jokaista väriä, antaisi tehtävänannolle näkökulmat monesta suunnasta; punainen tyyppi tekisi päätökset ja pitäisi huolen, että homma etenee, keltainen tyyppi ideoisi, vihreä tyyppi tekee annetut tehtävät ja sininen tarkastaa tehtävän laadun. Eri asia tietysti miten nämä kaikki eri tyypit saadaan moitteettomasti toimimaan keskenään, mutta siihen vinkit löytyykin kirjasta.

Jos sinua kiinnostaa mitä väriä mahtaisit eniten edustaa, niin tässä linkki hyvin yksinkertaiseen testiin, jonka netin syövereistä löysin. https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/testaa-mita-persoonallisuustyyppia-edustat-punaista-keltaista-vihreaa-vai-sinista

Nimetön suunn.malli (19)

Kun aloin lukemaan Cheekin kirjaa sain kuulla valinnastani paljon vittuilua. Kun käteni kipeytyi kirjan lukemisen aikana, niin sekin johtui siitä, että luin niin paskaa kirjaa. En ole ikinä itsekään ollut varsinaisesti mikään Cheek -fani, mutta en myöskään vihaaja. Kirjan luin puhtaasta uteliaisuudesta.
Miksi Cheek on sitten niin vihattu hahmo? Itserakas, ylpeä, luulee itsestään liikoja, omahyväinen, leuhka..näillä adjektiiveilla Cheekiä voisi kuvailla ja nuo kaikki ovat omiaan herättämään vihaa. Kirjaa lukiessani sain sellaisen käsitykseni, että Jare Henrik Tiihosen persoonassa on hyvin vahvasti punaista väriä, joka tuli esille monista esimerkeistä.

-Punaiset tyypit ajattelevat useasti, että heihin pätee eri säännöt kuin muihin. Kyllähän kaikki muut noudattavat lakia, joten maailma ei miksikään muutu, jos he eivät sitä täysin noudattaisi. Cheek on tullut tunnetuksi muun muassa autokolaristaan, jossa hän vaaransi pahasti liikenneturvallisuutta.

Painoin ohituskaistaa niin et taas kortti meni,
silti poliisi komeest autosta vaan onnitteli.
Jouduin kirjottaa nimmarin ja viiden tonnin shekin

Kirjassa kerrottiin myös Vain Elämää -sarjan kuvauksista ja siitä kuinka kaikki menivät jossain päiväaktiviteetissa meditoimaan makuupussien sisälle. Paitsi Cheek, sillä hän ei voinut mennä makuupussiin, jossa joku muu oli aiemmin ollut. Lisäksi Cheek ei olisi halunnut haravoida pihamaata eräässä toisessa päiväaktiviteetissa ja kertoi, ettei haluaisi tehdä mitään normaaleja perustöitä kuten siivoamista. Punaiset voivat kokea, että heidän ei vain kerrassaan tarvitse tehdä sellaisia asioita, jotka kuuluvat enemmänkin tavan tallaajille.

-Punaiset ihmiset myös kokevat tietävänsä monet asiat paljon paremmin kuin kukaan muu. Kun Cheek järjesti stadionkeikkojaan, hän päätti näyttää työkumppaneilleen, jotka olivat vastuussa keikasta, powerpoint -esityksen tapahtuman järjestämisestä ja budjetin pelastamisesta. Keikkojen jälkeen yhteistyö ei enää jatkunut, koska Cheek ei kokenut luottavansa heihin enää.

-Punaiset ihmiset saattavat kiivastua hyvinkin helposti ja tulistua nollasta sataan hetkessä. Cheekiltä löytyy tästä piirteestä moniakin esimerkkejä, joista tunnetuin saattaa olla Pibefesteillä käyty tappelu.

-Punaiset eivät välitä muiden mielipiteistä kovinkaan paljoa. Cheekin mukaan on täysin OK leuhkia rahalla ja pröystäillä kalliilla autoilla. Onhan niiden eteen tehty hirveästi töitä, joten miksi mitään piilottelemaan. Cheek ei ymmärrä miksi etenkin Suomessa pitää piilotella menestystä.

Vihaajat vihaa
meitsi vaan takas vilkuttaa
antaa niiden hiillostaa
ei vois vähempää kiinnostaa

-Päämäärätietoisuus ja puurtaminen ovat punaisten pääpiirteitä. Cheekillä oli aina suuret tavoitteet ja hänessä kyti vahva kilpailuhenkisyys. Hän halusi olla Suomen paras ja sitä hänestä tuli. Cheek teki töitä kuin hullu. Hän saattoi olla studiolla päiviä putkeen ja teki kaikkensa levyjen eteen. Hän uppoutui työhönsä täysin, koska hänellä oli siihen niin suuri intohimo. Vaikka alkuaikoina toiminta olikin pientä ja levyjä ei mennyt juuri kaupaksi, hän ei missään vaiheessa luovuttanut vaan jatkoi niin pitkään, että nimeä alkoi tulemaan. Päämäärä oli koko ajan selkeänä mielessä.

Ota mallia, ota ota mallia
Tee niinkun mä, ota mallia
Kuka muu muka, kuka kuka muu muka

-Punaiset tyypit kokevat olevansa erilaisia kuin muut. Sen huomaa jo Cheekin kirjan nimestä: Musta Lammas.

Tiedät jo on keveempää raidaa, yksin edellä aikaa
Tehdä juttui joita toisista ei oo tekemään lainkaan

Toki Jarelta löytyy varmasti myös muita värejä, mutta punainen ainakin hänestä on selkeästi huomattavissa.

Miten punaisten ihmisten kanssa kannattaa sitten toimia, jos teette yhdessä töitä ja haluat säästyä ilman katastrofeja? Puhu ytimekkäästi ja lyhyesti. Älä tuhlaa punaisen tyypin aikaa turhanpäiväisten asioiden jauhamiseen. Häntä ei kiinnosta kuulla viikonlopun menoistasi ja varsinkaan palavereissa ei saa tuhlata aikaa mihinkään ylimääräiseen. Päätöksiä täytyy tulla ja asioiden täytyy edetä. Tee punaiselle työkaverille ilmi se, että teet oikeasti töitä asioiden edistymisen vuoksi. Kerro lyhyesti ja ytimekkäästi mitä olet saavuttanut ja näin hän ei ajattele sinun olevan täysin saamaton idiootti. Älä astu punaisen ihmisen varpaille vaan jos mahdollista, anna hänelle tunne johtajuudesta. Punaisen ei tarvitse aina olla se, joka päättää ihan kaikesta, mutta jotta kaikki menisi hyvin, olisi hänen hyvä saada jotenkin olla mukana johtamisessa. Jos punaiselta vie pois kaiken vallan tunteen, hän alkaa kapinoimaan vastaan, eikä työstä tule mitään. Älä kyseenalaista punaisen päätöksiä tai jos näin täytyy tehdä, mieti tarkasti, miten asiasi ilmaiset. Itse luultavasti tekisin sen jotenkin niin, että manipuloisin punaisen tyypin itse kyseenalaistamaan tehdyn päätöksen ja kun hän keksii muutosidean itse, niin kaikki on OK. Älä käske punaista tyyppiä, sillä hän ei varmasti tottele. Jos haluat saada hänet tekemään jotain, on sekin syytä järjestää niin, että punainen kokee itse päättävänsä ryhtyä hommiin. Käytä puheessasi faktoja, jotka auttavat asian edistymistä. Omat näkemyksesi eivät punaista juurikaan kiinnosta. Kehu punaista tyyppiä hänen saavutuksistaan aina silloin tällöin. Näin voit saada hymyn irtoamaan. Tämähän on yhtä helppoa kuin murrosikäisen lapsen kasvatus.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!