Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ihanuuksien ihmemaa

Kirjoitettu 15.10.15
Esseen kirjoittaja: Jasna-Liisa Pässilä
Kirjapisteet: 2
Kirja: The Finnish Miracle - Ihanuuksien ihmemaa
Kirjan kirjoittaja: André Noël Chaker
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Wau! Heti alkuun täytyy todeta, että André Noël Chakerin The Finnish Miracle – ihanuuksien ihmemaa on ylivoimaisesti yksi parhaita kirjoja, joita olen koskaan lukenut. Sitä oli oikeasi mielenkiintoista ja miellyttävää lukea, ja vaikka suomalaisen kulttuurin hehkuttamisen lisäksi pureuduttiin myös sen kehityskohteisiin, jäi kirjasta jotenkin tosi kannustava ja positiivinen fiilis. Vähän samanlainen, kun vuoden 2011 jääkiekon MM-kullan (joka myöskin mainitaan kirjassa!) jälkeen.

Oikeastaan en osaa edes sanoa, miksi kirja teki minuun niin suuren vaikutuksen. Ehkä syitä siihen on yksinkertaisesti niin paljon, etten oikein osaa valita. Kirja tuo esiin lukuisia tuttuja yrityksiä ja henkilöitä, korostaa suomalaista sisua ja saa minut lukijana ajattelemaan, minkälaisessa ihanuuksien ihmemaassa sitä asuukaan. Kenties kaikista vaikuttavin asia kirjassa on kuitenkin se, ettei sen kirjoittaja ole suomalainen. Chaker on nimittäin kanadalaissyntyinen juristi, joka on päätynyt Suomeen reilu parikymmentä vuotta sitten, vaikuttunut maasta ja sen erityisestä hengestä, ja päättänyt kirjoittaa aiheesta kirjan.

Kirjassaan Chaker esittelee luomansa Mahdollisuuksien polku –mallin, joka tutkii ihmisten, yritysten ja jopa maiden kehitystä ja tulevaa suuntaa. Malli koostuu viidestä portaasta, jotka luovat mahdollisuuksia menestyä, ja ovat samalla koko kirjan runko – jokainen porras omana lukunaan.

  1. Avoin mieli

Yksi menestyksen salaisuuksista on avoin mieli, joka näkee mahdollisuuksia kaikkialla. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei huonointakaan ideaa saa heti tyrmätä, vaan sitä pitää tutkiskella eri näkökulmista. Avomielinen kuuntelee myös muiden mielipiteet ja osaa arvostaa niitä, vaikka ne poikkeavatkin omistaan. Avomielinen hyväksyy, joustaa ja tekee yhteistyötä.  Chakerin mukaan suvaitsevaisuus onkin avoimen mielen ydin.

Luvussa yksi esitellään myös oiva apuväline avoimempaan mieleen – nimittäin huumori. Se auttaa mieltä laajentumaan ja sielua rentoutumaan. Yksi merkittävä tekijä on varmasti myös se, että huumori keventää ilmapiiriä. Omasta mielestäni suomalaiset ovat melko pidättäytyvä kansa, joka pelkää itsensä nolaamista. Tilanteesta voi kuitenkin selvitä hengissä, mikäli ympäriltä löytyy vähän huumoria. Mikäs sen parempaa, kun nauraa itselle.

Avointa mieltä tarvitaan varmasti, kun Osuuskunta Wedia alkaa pakertaa ensimmäisten ”koko tiimin projektien” parissa. Näistä esimerkkinä Piinapäivät, yhteisöllisyystapahtuma, jonka järjestämme lukukauden päätteeksi. Vaikka tällä hetkellä on vielä hieman epäselvää, kuka kuuluu varsinaiseen projektiryhmään ja kuka on mitenkin sitoutunut, olemme kuitenkin päättäneet, että järjestämme Piinapäivät tiiminä. Tämä tarkoittaa sitä, että meitä on 12 tiimiyrittäjää, jolla on jokaisella omat näkemyksensä vähän kaikesta ja ei juuri mistään. Jokainen, joka on joskus ollut esimerkiksi treeneissämme tietää, ettei päätöksenteko aina suju noin vain. Tarvitaan avointa mieltä.

Itse koen olevani mieleltäni melko avoin, joskin voisin antaa enemmän mahdollisuuksia ihmisille ja ideoille ympärilläni. Jatkossa aion koettaa vaikuttaa myös yleiseen avoimeen ilmapiiriin omalta osaltani. Oli se sitten funny facts with Jasna, tai jotakin ihan muuta. Uskon, että positiivinen asenne heijastuu kaikkiin, ja sen myötä tekemiseen, päätöksentekoon ja innovointiin.

  1. Yritys ja erehdys

Seuraava menestystekijä liittyy vahvasti riskinottokykyyn. Vaikka jokin yksittäinen idea olisi ollut kuinka hyvät, eivät markkinat välttämättä ole vielä sille avoinna. Vielä. Tämä tarkoittaa lukuisia kokeiluja, epäonnistumista, ja oppeja. Täytyy jaksaa sinnikkäästi yrittää.

Prosessin onnistumisessa keskeisiä ovat tuuri, analyyttinen ajattelu ja oivallus. Nämä kolme rakentavat yrityksen ja erehdyksen hierarkian, jotka jaottelevat kokeilut umpimähkäisiin, rationaalisiin ja intuitiivisiin. On sanomattakin selvää, että intuitiiviset kokeilut sijaitsevat hierarkiassa korkeimmalla, ja johtavat yleisimmin haluttuun lopputulokseen.

Myös Tiimiakatemialla kannustetaan tekemään rohkeita kokeiluja, vaikka epäonnistumisen mahdollisuus olisikin olemassa. Joku on joskus todennut, että mikäli ei koskaan epäonnistu, ei voi oppia uutta. Onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta erityisesti oppeja, olisi syytä pohdiskella. Tätä varten meitä kehotetaan tekemään jälkimotorola, joka esittelee onnistumiset, epäonnistumiset ja opit jostakin kokonaisuudesta, kuten asiakaskäynnistä tai tietystä projektista. Itse en ole aiemmin tehnyt morotolaa, mutta tulevaisuudessa aion ainakin kerran kokeilla, kuinka hyödyllinen se voi olla.

  1. Tee työtä ahkerammin ja fiksummin

Menestykseen tarvitaan muutakin kun hyvä idea ja yrittelijäisyyttä: nimittäin kovaa työtä. Kolmannessa luvussa Chaker esittelee yksinkertaisen kaavan, jolla työstä saadaan mahdollisimman korkea hyötysuhde:

työn hyötysuhde = työpanos x (äly + kulttuuri)

Tämän kaavan avulla työtä voidaan siis tehdä fiksummin. Omasta mielestäni tämä kaava toimii erinomaisesti tiimiyrityksessä tai useamman hengen projektiryhmässä. Silloin jokaisen vahvuuksia voidaan hyödyntää niin, että kaava toteutuisi mahdollisimman täydellisesti. Toimiakseen se vaatii kuitenkin jokaiselta useampaa muuttujaa yhtälössä, jotta vältytään mahdollisilta ristiriidoilta ja erimielisyyksiltä.

Ahkeruus sen sijaan lähtee puhtaasti omasta itsestä. Minun kohdallani se tarkoittaa oikeanlaista asennetta työtä kohtaan, tavoitteellisuutta ja hyvää pöhinää, joka monesti lähtee ihmisistä ympärilläni.

  1. Sisu

Mikäli asiat ovat joskus menneet jopa vähän liiankin hyvin, saattaa alkaa epäröidä. Epäilys valtaa mielen – entä jos epäonnistun kuitenkin? Tuleva pelottaa, mutta samalla se kiinnostaa kovasti.  Tarvitaan rohkeutta ja sitkeyttä, sitä suomalaista sisua, josta niin kovin usein kuullaan puhuttavan.

Sisusta on kovin vaikea kirjoittaa mitään. Kaikki tietävät käytännössä, mitä se tarkoittaa, mutta tarkemmin sitä on vaikea määritellä. Sisu on yksi syy, jonka vuoksi Suomi on mitä on.

Tärkeimpänä pointtina neljännestä luvusta jäi kannustavat esimerkit suomalaisen sisun aikaansaannoksista. Urheilusuorituksista, Nokian noususta ja sodista. Kuinka mahdottomasta on onnistuttu tekemään mahdollista. Miksen siis minäkin pystyisi?

  1. Ole oma itsesi

Mahdollisuuksien polun viimeiseltä portaalta löydät sen kaikista tärkeimmän: oman itsesi. Sen kolme tärkeintä käyttövoimaa ovat terve itseluottamus, aitous ja ainutlaatuinen persoonallisuus. Nämä saattavat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta kaikki eivät kuitenkaan sitä toteuta. Moni yrittää olla jotakin ihan muuta, kun oikeasti ovat. Silloin omana itsenä oleminen ei ole enää totuutta, ja se alkaa karata ulottuviltasi. Ihmisten on vaikea luottaa, henkilökohtainen menetys alkaa murentua.

Oma itsesi on jotain, mihin kukaan muu ei voi vaikuttaa. Itse koen, ettei minulla ole tarvetta olla muuta, kun oikeasti olen. Minulla on kuitenkin tietynlainen tarve miellyttää ihmisiä, ja se saattaa joskus vaikuttaa omana itsenäni olemiseen. Aitous ja persoonallisuus heikentyvät, koska en halua sanoa pahasti kellekään tai loukata ihmisiä mielipiteelläni. Samalla se saattaa heijastua itseluottamukseen. Tämä on asia, jota minun tulisi ehdottomasti työstää omassa itsessäni.

Lyhyesti: Ole aito, oma itsesi. Usko itseesi.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!