Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ihmisyyden rajalla

Kirjoitettu 08.02.13
Esseen kirjoittaja: Anu Kuivaniemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ihmisyyden rajalla
Kirjan kirjoittaja: Viktor E. Frankl
Kategoriat: 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Lueskelin muita samasta kirjasta kirjoitettuja esseitä, koska kirjoittamisen aloittaminen tuntui vaikealta. Miten tällaisesta kirjasta voi kirjoittaa mitään järkevää esseetä ilman että mietiskelee koko ajan miten turhista asioista sitä tulee valitettua eikä näe metsää puilta.

Soile Niinikoski aloitti oman esseensä osuvasti: ”Miten jokin teos voikaan ravistella. Kirja joka kertoo keskitysleirin kauhuuksista saa minut arvostamaan omaa elämääni aivan eri tavalla. Sana kärsimys sai juuri uuden merkityksen. Olen käytännössä pumpulissa elänyt pikkutyttö joka ei maailman menosta paljoakaan ymmärrä. Se miten valitan asioista tuntuu järjettömältä.”

 

Logoterapiasta kertovaa osuutta ei suoraan pysty siirtämään käytäntöön ilman lukenutta terapeuttia, joka kyselee syntyjä syviä, mutta soveltamalla Franklin ajatuksia pystyy löytämään yhteyksiä tuttuihin ongelmiin.

Paradoksaalinen intentio tarkoittaa tekniikkaa,  jonka Frankl kehitti neuroottisten pelkotilojen hoitamiseen.  Tekniikassa hyödynnetään käänteisajattelua ja huumoria sekä leikin laskemista pelostaan. Tätä tekniikkaa voidaan pintapuolisesti soveltaa myös tiimiyrityksessä.  Jotkut pelkäävät asiakkaille soittamista, sitä että ei saa kauppoja aikaiseksi sekä yleisesti epäonnistumista.

Eräässä oppimassani tekniikassa tiimi kilpailee keskenään siitä, kuka saa ensimmäisenä eniten Ei-vastauksia tiettynä aikana. Tiimiakatemialla on myös käytössä yksi yhteinen palkinto epäonnistumisesta – Kultamunaus. Palkinnon saa se, kuka on epäonnistunut merkittävästi. Mittavan kultamunaus voisi olla esimerkiksi Hollannin matkan lentoliput – emme olleet samoilla lennoilla kaikki ja jouduimme ostamaan kentällä kolme uutta lippua koska yksi lento oli edelliselle päivälle. Sinne meni 3000 euroa, sanoisin että tämä ansaitsisi kunnon pystin.

Sanotaan kuitenkin että mitä enemmän epäonnistuu, sitä enemmän myös onnistuu. Rohkeat yrittävät ja epäonnistuvat, mutta kasvattavat näin onnistumisien todennäköisyyttä. Virheiden tekeminen on okei, ja pahinta mitä yleensä voi käydä on rahalliset menetykset ja itsensä tai muiden nolaaminen. Ei sen vakavampaa.

 

Lainaan myös Ari-Jussi Oksasen kirjoittamaa esseetä:

”Mielestäni ihmisyyden rajalla on kirja, joka herättää lukijassa suuria tunteita. Kertomus keskitysleiristä ja sen hirvittävyydestä kääntyy kuitenkin lopulta voimavaraksi, josta Frankl on luonut ajattelumallin, jonka avulla kuka tahansa pystyy löytämään elämälleen tarkoituksen, riippumatta sosiaalisesta asemasta tai elämäntilanteesta. Keskitysleireillä jotkut käyttäytyivät kuin siat ja toiset olivat pyhimyksiä. Meissä kaikissa piilevät mahdollisuudet molempiin vaihtoehtoihin, jokainen kuintenkin päättää itse kumpi vaihtoehdoista toteutuu, olosuhteet eivät sitä ratkaise.”

Tämä kappale kolahti, me todella olemme vapaita valitsemaan oman suhtautumisemme asioihin, vaikka kaikki muu riistettäisiin. Tätä asennetta kaipaisin enemmän itselleni sekä tiimilleni. Olemme murrosvaiheessa, ja asenteen rooli korostuu entistä enemmän. Jos asenne on kohdillaan, kaikki asiat järjestyvät ilman kummempia konflikteja tai tunteiden myllerryksiä. Tarvitsemme enemmän kunnioitusta toisiamme kohtaan, avoimuutta toisemme kohdatessa sekä rehellisyyttä joka tilanteeseen.

Kirja auttaa ymmärtämään omien valintojen merkitystä paremmin. Voin aamulla herätessäni valita että elämä hymyilee, menen toimisolle ja teen työni hyvin, ja päivästä tulee mukava, tai voin päättää jäädä kotiin koska ei huvita tehdä mitään ja haluan vain vaipua itsesääliin ja odottaa että joku tulee silittämään päätä ja säälimään. Kärjistetyt esimerkit, mutta molemmat ovat tuttuja juttuja. Joka suunnasta korostetaan asenteen merkitystä, mutta niinhän se on että asenne ratkaisee. Vielä kun tämän sisäistäisi niin, että käytännössä joka aamu antaisin kaksi sekuntia aikaa valinnalle, joka määrää tahdin.

 

(Soile Niinikoski, 14.5.2012, http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/ihmisyyden-rajalla-4/)

(Ari-Jussi Oksanen, 11.12.2011, http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/ihmisyyden-rajalla-2/)

 

Anu Kuivaniemi

Mittava Innovations

anu(a)mittava.fi

045-1374745

Tagit: , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!