Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ilkka Halava 4.0

Kirjoitettu 07.10.19
Esseen kirjoittaja: Jenni Suomalainen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Ilkka Halava 4.0
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 9.03. Yrittäjyys, 9.07. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Perjantaina 20.9. saimme Akatemialle vieraaksemme 4.0:aan tulevaisuustutkija Ilkka Halavan. Halava tuli avartamaan meille hieman tulevaisuuden näkymiä ja avaamaan joitakin tulevaisuuteen liittyviä olettamuksia. Halava avasi esityksen vakuuttavasti muistuttamalla meitä siitä, että miten etuoikeutetussa asemassa saamme olla Tiimiakatemialla, kun mietitään tulevaisuuteen tarvittavia muutoksia. Halavan sanojen mukaan Tiimiakatemia voi olla jopa kehityssuunnan keskiössä ja meidän tulisikin yhdessä miettiä kuinka varmistaisimme tämän toteutuvan. 

 

Nopein murrosaika 

Ihan esityksensä alussa Halava puhui myös siitä, kuinka elämme parasta aikaa ihmiskunnan nopeinta murrosaikaa. Aiemmat murrosajat ovat olleet noin 50 vuoden mittaisia, mutta nykyisen murrosajan sanotaan olevan vain 30 vuotta. Muutosten tulisi tapahtua siis lähes kaksinkertaisella nopeudella aiempiin murrosaikoihin verrattuna. Mihin tämän sitten tulisi johtaa? Suurimman osan muutoksista tulisi tapahtua 20 vuoden aikana, mutta kriittisimpien asioiden jopa kuudessa vuodessa. 

“A world where 

All things are used 

All things are sensing 

All things are connected 

All things are intelligent” 

Ihmiskunta ei siis koskaan ole ollut valmis yhtä nopeisiin muutoksiin, kuin ne, joita tulemme tulevina vuosinamme kokemaan. Puskemme kohti yhteiskuntaa, jossa kaikki tuotteet käytetään. Vuoteen 2030 tulisikin olla seuraavat muutokset tehtynä: 50% enemmän ruokaa, 45% enemmän energiaa ja 30% enemmän vettä. 

 

Tulevaisuuden työ ja ihmisen suhde robotteihin 

Esityksensä aikana Halava käsitteli tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta, joista vahvimpana jäi mieleen tulevaisuuden työelämän näkymät ja ihmisen suhde koneisiin työn näkökulmasta. Yhtenä näkökulmana tähän aiheeseen Halava sanoi tulevaisuudessa olevan tilanne, jossa koneimitointi loppuu. On turha näet kilpailla koneen kanssa mekaanisesta työstä, sillä kone voittaa aina ihmisen koneen työssä. Ihmisten tulisi ymmärtää, että koneet eivät tule viemään ihmisten töitä, vaan että tällä hetkellä ihmiset vievät koneiden töitä.  

Esimerkkinä tästä voimme katsoa Japaniin, jossa robotiikka on maailman kärjessä, mutta työttömyys prosenttikin vain 2%. Halava kertoi myös esimerkkinä erään yrityksen aikomuksia investoida suureen koneeseen, joka tulee nopeuttamaan yrityksen tuotantoa niin merkittävästi, että jo ennen koneen käyttöön ottoa tulee palkata kuusi uutta työntekijää, jotta pysytään koneen tahdissa mukana. Olemme ihmiskuntana usein pitäneet ahkeruutta ihailtavana piirteenä, mutta olisi hyvä pohtia onko se itsessään sitä, jos ahkeruudella estämme uusien kehityssuuntien käyttöön ottoa ja takerrumme totuttuun ja turvalliseen. 

Jos robotit sitten ovat niin tehokkaita, että meidän tulisi antaa niiden hoitaa asiat, joihin ne kykenevät, niin mitkä ovat ihmisen vahvuudet suhteessa robotteihin? Ihmisen ylivoimaan kuuluvat luova ongelmanratkaisu, yhteistyö, joustava kontekstualisointi ja paremman elämän kuvittelu kyky. 

 

Tulevaisuudelle toivoa 

Nykypäivänä yhä useammat kokevat ahdistusta tulevaisuudesta ja se nähdään toivottomana. Tähän aiheeseen liittyen mieleeni on kuitenkin jäänyt vuosi sitten kuulemani Esko Valtaojan pitämä puhe Jamkon avaisissaValtaoja puhui toiveikkaana tulevaisuudesta ja painotti sitä, että ihmiskunta on ollut lähellä tuhoa jo useita kertoja, mutta aina olemme lajina ponnistaneet ja puskeneet läpi vaikeuden. Ihminen on luotu kohtaamaan haasteita ja selviytymään ääritilanteista. Meidän ei tulisi suhtautua tulevaisuuteen ahdistuneina, vaan meidän tulisi suoristaa selkämme ja kirkastaa mielemme, sekä suhtautua tulevaisuuteen jälleen uutena haastena, jonka voimme ylittää.  

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!