Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ilmastobrändi

Kirjoitettu 10.10.20
Esseen kirjoittaja: Iska Knuuttila
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kestävä markkinointi -ilmastonmuutosopas brändeille
Kirjan kirjoittaja: Petteri Lillberg, Riku Mattila
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämän esseen soundtrack: https://youtu.be/90WD_ats6eE

Olen kirjoittanut ja pohtinut kestävyysteemoja jo aika pitkään, mutta kun sitä pitää mielessä ja reflektoi aktiivisesti, niin jossain vaiheessa hommat alkaa mennä käytäntöön. Ja sitten käytännössä kokeilemalla huomataan, mitkä jutut sopii meille ja toimii. Tällainen pitkäjänteinen aihe vaatii kyllä pohtimista ja arviointia, koska tulevaisuuden kannalta saavutettu edistys ei välttämättä palkitse vielä nykyhetkessä, siis uskon varassa mennään, tavallaan.

Tiimiakatemialaisille vai ei?

Kun puhutaan ”hitaasti” hiipivästä ilmastonmuutoksesta, niin kyseessä on nimenomaan pitkän tähtäimen markkinointi, eli brändinrakennus. Yksittäinen projekteja tekevä tiimiyritys, jonka elinkaari on kolmisen vuotta ei oikeastaan ole kirjan ydinkohderyhmää, sillä me tähtäämme melko lyhyen tähtäimen voittoihin. Sen sijaan Tiimiakatemia, JAMK, Jyväskylän kaupunki, ja mitkä tahansa oikean elämän yritykset, joilla on pitkä historia takana ja pitkä tulevaisuus edessään voivat hyötyä kirjasta paljonkin. Toisaalta Tiimiakatemialla syntyy paljon yrityksiä, jotka jäävät elämään vuosikymmeniksi, ja myös näiden pitää pitää huolta brändinsä arvon säilymisestä ja kasvamisesta. Ja kuten tässä esseessä myöhemmin tulee ilmi, on olemassa paljonkin, mitä nimenomaan Tiimiakatemialaisen kannattaa tehdä.

Brändinrakennus vs. muu markkinointi

Oletetaan, että markkinoinnin tavoitteena on maksimoida voitto koko yrityksen elinkaaren ajalta. Keskittymällä lyhyen tähtäimen toimintaan voi saada myyntipiikkejä aikaan. Keskittymällä pitkän tähtäimen toimintaan voi varmistaa, että brändiä halutaan ostaa paljon ja hyvään hintaan pitkällä aikavälillä. Molempia tarvitaan, sillä vaikka tulevaisuus näyttääkin lupaavalta, yrityksen rahojen ei tarvitse loppua kuin hetkellisesti, ja sen tarina katkeaa.

   

Ilmastobrändi syntyy siinä leikkauskohdassa, kun brändi pystyy tarjoamaan sekä ympäristölle että kuluttajalle sitä mitä ne tarvitsevat. Jos tähän lisää vielä yhteiskunnallisen ulottuvuuden, niin yleisesti kestävän brändin palaset ovat kasassa. On haastavaa palvella kahta tarkoitusta, saati sitten kolmea, mutta niiden huomioimista tarvitaan jo nykyisyyden, mutta etenkin tulevaisuuden kilpailussa voittamiseen.

Joillain toimialoilla vihreä kasvu on mahdollista, joillain ei. Joillain aloilla, kuten tuulivoima, kestävästi jaettava piirakka kasvaa kun kukin tuo leivokseen omat innovaationsa, mutta toisilla se pienenee, esimerkiksi fossiiliteollisuudessa, vaikka kilpailijat tippuisivat pois. Monet muut alat ovat jotain siltä väliltä. Olennaista olisi hahmottaa mitä meidän alalle käy. Kirja on kirjoitettu ei-alaspesifisti, joten ohjeetkin ovat aika yleisluontoisia. Toisaalta se sopii Tiimiakatemialle, sillä teemme täällä melko monipuolisesti kaikkea. SITRAn mukaan kulutuksen tulee

  • vähentyä absoluuttisesti,
  • muuttua tehokkaammaksi

ja

  • löytää uusia vähähiilisiä tapoja

Cleveran kahvilat

Vanha kunnon kahvila ja kahvila Myllytupa ovat pitkäikäisimpiä brändejä osuuskuntamme projektiportfoliossa. Molemmat ovat imagoltaan aika perinteisiä, joten täysi muutos vegaanisuuteen ei tule kyseeseen ainakaan hetkessä. Tosin vegaaniuutuuksien tuominen valikoimaan saa ne tuntumaan vähemmän junteilta ja siltä, että kyseinen kahvila kuuluu vielä nykypäivään. Vaihtoehtoja kohtalaisen isopäästöiselle kahville on ehkä hankala ajaa sisään Suomalaisessa kulttuurissa, mutta jo vaihtoehdon tuominen valikoimaan voi auttaa pitkällä tähtäimellä. Kirjassa kehotetaankin kohtuullisen kokoisiin muutoksiin, koska isoille voi olla hidasta saada suosiota.

Visio

Mitä vien käytäntöön? Olen alusta asti pyrkinyt välttämään asiakkaita, jotka eivät lopulta tuota kovin paljoa inhimillistä hyvää suhteessa käyttämiinsä luonnovaroihin. Kirjan lukemisen seurauksena aion panostaa brändityöhön jatkuvasti kaikessa ja sisällyttää vision siihen. Kuten kirjoittajatkin sanovat, visio ei saa tuijottaa omaan napaan, vaan sekin on keino asemoitua sidosryhmien kannalta ”hyvien puolelle.”

Tutkimme asiakkuuksiamme seuraavissa treeneissä, jotta voimme optimoida niiden määrän ja laadun, eli keskittää huomiomme oikein. Tähän samaan, eli liiketoiminnassa keskittymiseen liittyy myös kysymys siitä mitä haluamme toiminnalla saada aikaan. Taidanpa kaivaa meidän yleiset ”pitkän tähtäimen” – eli reilun vuoden XD – tavoitteetkin esiin toiminnan suuntaamista varten.

Meidän tavoitteemme keskittyvät itseemme. Cleveralle pitäisi sopia oma tavoiteltava tulevaisuuden kuva, jonka otamme huomioon kun mietimme millaisia asiakkaita haluamme. Millaista maailmaa, Suomea, Jyväskylää, Tiimiakatemiaa, tiimiä, itseämme haluamme rakentaa? Asiat eivät saa mennä liian monimutkaisiksi ja pitää kyetä priorisoimaan niiden välillä. Merkityksellisyys ja innostavat tavoitteet syntyvät jonkin itselle arvokkaan tavoittelusta.

Kun valmentajamme Letim istuu treeneissämme ja kuulee meidän suunnittelevan millaisia asiakkaita haluamme, hän varmasti taas kettuilee jotain suunnittelusta ja siitä tapahtuuko mitään… 😛 Noooh… Täytyy sisällyttää treeniin myös se, että laitetaan kalenteriin välitavoitteet ja tehdään vähän matematiikkaa kuinka monta kontaktia tarvitsee viikossa, jotta myyntitavoitteeseen päästään. Ja mitä kukakin haluu myydä, millaista projektia saisi olla.

Vastuulllisuuden hallinta

Meidän yrityksemme tekee niin montaa asiaa, että yleispätevän vastuullisuussuunnitelman tekeminen ei liene järkevää. Ne voikin sen sijaan tehdä projektikohtaisesti. Olen tehnyt vasta yhden oikean suunnitelman, jota Vanhalla Kunnon Kahvilalla sovellettiin tänä kesänä, mutta tekemällä oppii ja harjaantuu. (Luonto- ja ohjelmapalveluissa, jossa olen aiemmin tehnyt uraa, voitiin tehdä yksi kiinteä turvallisuussuunnitelma niille aktiviteeteille, jotka tapahtuivat toistuvasti ja samalla paikalla. Usein ympäristö, ryhmä ja aktiviteetti olivat kuitenkin uusia, ja käytin varttitunnista yhteen päivään tehdäkseni juuri sille sopivan turvallisuussuunnitelman.)

Vastuullisuussuunnitelmissa voi tehdä numeerisia arvioita projektin käden- ja jalanjäljestä ja niissä edistymistä voi mitata. Projektin sisällä totta kai, mutta myös projektien välillä. Kenties jonain päivänä Tiimiakatemia on hiilinegatiivinen! Tiedän, ettei se ole meidän ykköstavoitteemme, vaan synnytämme rohkeita tiimiyrittäjiä, mutta jos aiomme olla kehityksen allonharjalla, tuokin ulottuvuus pitää pitää mielessä. (Ja siis jos puhutaan ihan ihminen ihmiselle, niin rahaa ei voi hengittää, eli inhimillisesti ajateltuna hiilinegatiivisuus on kyllä melkoinen itseisarvo.)

Muutoksen johtaminen voi vaatia aikaa, vaivaa ja sitkeyttä. Mitä teen sen eteen?

  • Vastuullisuussuunnitelmat omista tämänhetkisistä projekteistani, tai ainakin osasta niistä.
  • Hypetystä omalle tiimille, yhteisen tahtotilan aikaansaaminen.
  • Workshop omalle tiimilleni loka-marraskuussa.
  • Työkalun kehittämistä saadun palautteen perusteella.
  • Ehkä vastuullisuusporukan kasaaminen edistämään asiaa.
  • Hypetystä talon päällikköfoorumilla, lanseeraus koko akatemialle.

Vaikuttavuusinnovaatiot

Kirjassa esiteltiin ksäite ”kelvoton pääoma,” eli asia, joka on joskus ollut arvokasta, mutta on enää pelkkä haitta. Vähän niinkuin jääkaappiin unohtunut kuhafile. Samalla logiikalla jokin, mikä toimii nyt kohtalaisesti voi päästä megatrendin nosteessa maailman huipulle. Olisikohan asumispäästölaskuristani siihen? No sehän selviää vain pistämällä juttu markkinoille! Hommaan asiakkaan vielä ennen joulua.

Kirjassa esiteltiin ilmastokestävän markkinoinnin tiekartta perinteisen markkinoinnin tiekartan rinnalla. Kuten Vincitin Planet Centric Design -paketti, tämäkin on hyvä työkalu innovoida tulevaisuuden menestysratkaisuja. Sen lisäksi, että pyrimme toivottavasti pian Tiimiakatemialla ja Osuuskunta Cleverassa kehittämään vastuullisuuttamme inkrementaalisesti eli asteittain juuri näiden projektikohtaisten vastuullisuussuunnitelmien avulla, meidän tulee myös hakea isoa impaktia disruptiivisesti, eli ihan uusien innovaatioiden kautta. Milloin pidetään ideasynnytys? Marraskuun loppu voisi ehkä sopia. Täytyy kysyä tiimiltä.

Loppusanat

Aluksi ajattelin, ettei tästä kirjasta pienyrittäjä saa kovin paljoa, koska brändi, maine, pitkäjänteisyys, ja tunnettuus eivät hallitse jokapäiväistä ajatteluani. Enemmän minua kiinnostaa paljonko saan myytyä seuraavan kuukauden aikana. Mutta kyllähän tätä pureskellessa tuli sangen hyviä tehtäviä listaan. Otetaan vastuullisuustyökalut haltuun vähittäiseen ja räjähtävään parantamiseen sekä näiden johtamiseen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!