Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ilmiön kaava

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Samuel Saukkonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ilmiön kaava
Kirjan kirjoittaja: Hilliaho & Puolitaival
Kategoriat: 1. Oppiminen, 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen, 9.03. Yrittäjyys, 9.06. Markkinointi, 9.07. Innovointi

Ilmiön kaava, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Ilmiön kaava
Jos yhdellä oikean kysymyksen esittäminen oikealla hetkellä oikeille ihmisille sai aikaan kirjan, Ilmiön kaavan, mitä kaikkea kysymyksellä voikaan saada aikaan?
Olen nyt kolmen vuoden jälkeen Tiimiakatemialla ymmärtänyt oikean kysymyksen tärkeyden. Ilmiön kaavakin syntyi poikien järjestämässä Innovate or Die –kilpailussa. Tätä kaavaa ei olisi syntynyt ilman tätä kilpailua, tai ilman Aava & Bangin Mikon outoa tehtävänantoa. Tämä yksi oikea kysymys sai kuitenkin nuoret innostumaan niin paljon, että syntyi kaava. Kaavan jälkeen kirja. Mitä seuraavaksi?

Lähdimme tiimimme poikien kanssa viemään uutta hörhö aatetta, Future Thinkerssiä eteenpäin. Kokeilimme itsekin löytää täydellistä kysymystä. Mieleeni jäi vahvasti kysymys: Mitä yhteistä on Hitlerillä, Jeesuksella ja Steve Jobsilla? Tästä innostuneena ja tutkinneena yhtymäkohtia löytyi yllättävän paljon. Kaikki ovat olleet hyviä julkisia puhumaan. Kaikilla on ollut vahva aate, kuinka muuttaa mailmaa. Jokaisella oli oma heimo, jota he ruokkivat. Heillä täytyi olla hyvä mielikuvitus ja karisma. Kaikilla oli oma symboli. Heillä oli markkinointi tai propaganda kunnossa. Heillä oli selkeä yhteinen vihollinen. Lista on pitkä.
En vielä tiedä, miten näitä tutkimalla voi tehdä rahaa, mutta ilmiön kaavakin vastaa samanlaiseen kysymykseen. Eli luo teoreettisen kehyksen aiheelle, joka varmasti kiinnostaa ihmisiä. Siksi minunkin lukulistalle tuli kyseinen kirja samantien kun kuulin aiheesta. Eli nyt itse ilmiöihin:

Itse ilmiö

Nykypäivänä puhutaan paljon ilmiöistä. Yritykset haluavat tuotteensa leviämään. Haluamme kahvipöydissä jakaa tietoa uudesta ilmiöstä. Se on aina kiinnostava. Ilmiöitä vaan tuntuu näin somettumisen aikana putkahtavan kuin sieniä sateella. Esimerkiksi intissä ollessani muistan kun iltavapaitten alettua tuvan soittimesta laitettiin soimaan Robinin Frontside Ollie –kappale. Ei se hyvä ollut. Eivätkä 19-vuotiaat miehenalut yleensä fanitakkaan 13-vuotiasta poikaa. Kyse ei ollut siinä vaiheessa musiikista. Se oli ihmettelyä lähinnä ”mitä tää nyt oikeen on?”. Kappaleesta muodostui hyvinkin helposti korvamato tai hokema. Ilmiö oli syntynyt. Sama asia aikoinaan ala-asteella potkulaudat, Pokemon -kortit, jojot, Cs 1.6 pelaaminen. Ennen nykyistä fitnesboomia naiset villiintyivät Zumbasta. Lista on pitkä. Ja vaihtelee tietysti käyttäjien mukaan.

Mikä se ilmiö on? Mistä se koostuu?
Mikä tämä paljon tavoiteltu ilmiö oikeasti on, mitä se sisältää ja mistä se muodostuu? Ilmiön kaavan tekijät, Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival ovat tutkineet asiaa. Heidän tietojensa perusteella ilmiö on huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkin aiheen ympärille, erottuu selvästi taustastaan ja syntyy kun tarina leviää tehokkaasti ihmisten välillä ja aktivoi heidän lupauksillaan. Kaikkia maailman ilmiöitä yhdistää kolme keskeistä ominaisuutta:

1. Sosiaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan.
2. Leviävä tarina
3. Lupaukset, jotka innostavat ihmisiä osallistuvaan.


1. sosiaalinen toiminta
Ilmiö on selkeä sekä ytimekäs. Ilmiö on aistein havaittava tapahtuma. Ilmiöiden vaikutus näkyy ihmisissä, ilmenee heidän ajatuksissaan ja keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Ilmiö ei siis asu tuotteessa tai sen ominaisuuksissa vaan ilmenee vain ihmisissä. Ilmiön tunnistaa siitä, että jonkin aiheen ympärillä alkaa tapahtua. Juorut ja kertomukset leviävät. Niin kuin aikoinaan Johanna Tukiaisen tai Matti Nykäsen kohdalla vieläkin tänä päivänä. Jotta tämä ilmiö kuitenkin leviäisi sosiaalisesti, kaiken tämän taustalla on jatkuvasti kasvava ja mieliä kiihottava tarina. Päästääkin ilmiön seuraavaan kohtaan, eli tarinaan.

2. tarina
Pelkkä sosiaalinen pöhinä ei vielä muodosta ilmiötä. Siksi näistä juuri tarina herättää syttymisen kipinän. Juuri tarina synnyttää sen tunteen, keskustelun ja toiminnan muodostamaan kokonaisuuden, joka on ilmiön tunnusmerkki. Hyvä tarina on kuin tehokas virus, se tarttuu hanakasti ihmisestä ihmiseen. Se myös saa jatkuvasti uusia muotoja ihmisten levittäessä ja jakaessa sitä eteenpäin. Tarinalle tuleekin kolme kertojaa ja ne ovat: ilmiön rakentaja, kuluttajat ja media. Tarina rakentuu, syntytarinasta, tunteista, yksinkertaisuudesta ja lupauksista. Tästä pääsemme kolmanteen ilmiön osatekijään:

3. lupaukset
Tarinan tehtävä on herättää ja ruokkia tunteita. Tarttuva tarina leviää, koska sen välittäminen eteenpäin tuottaa mielihyvää. Jotta ihmiset todella osallistuisivat ilmiöön (tarinan levittämisen lisäksi), tarinan on tarjottava myös ratkaisuja heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Koska jokaisella ihmisellä on yksilöllinen tarvekarttansa, kaikki ilmiöt eivät innosta kaikkia. Ilmiöistä innostuvat ne, joiden tarpeisiin tarinaan sisältyvät lupaukset osuvat. Tarttuva tarina houkuttaa kaikkia, mutta tarinaan sisältyvät lupaukset määrittävät ilmiön kohderyhmän.

Tee se itse ilmiö
Markkinoijat kuumeisesti yrittävät luoda ilmiöitä. Välillä onnistuneesti, välillä ei niinkään. Nämä edellämainitut rakenteet ja kirja itsessään auttaa kuitenkin rakentamaan tätä. Yhden hyvän ilmiöyrityksen löysin netistä. Snickers oli etsinyt kaupungista kaikkia suunnitteluvirheitä. Esimerkiksi lattialaattaa, joka ei mene muiden laattojen mukaisesti. Jokaiseen tämmöisen virheen vieren oli liimattu Snickers tarra, jossa luki: You do mistakes, when you are hungry. Sen verran ilmiö oli levinnyt, että se löytyi viihdesivusto Riemurasiasta. Mielestäni onnistunut kampanja pienellä budjetilla. Hauskakin. Oikeastaan haluan itsekkin edes kerran elämässä olla mukana luomassa ilmiötä. Tämä onkin aika suuri elefantti pilkottavaksi. Joten poimitaan kirjasta pari ohjaavaa kysymystä avuksi:

– Onko ideasta mahdollista rakentaa ilmiötä?
– Riittävätkö resurssit ja rohkeus ilmiön rakentamiseen?
– Tuottaisiko saman työmäärän kohdentaminen muualle suurempia hyötyjä kuin ilmiön rakentamiseen keskittyminen?

Future Thinkers luo uuden normin
Päätimme uuden hörhöilyn, eli Future THinkers –aatteen kanssa, että teemme tulevaisuudessa innovaation, josta tulee myöhemmin normi. Ilmiöissä kun on tärkeää, että juurrutetaan ja uudistetaan. Eli asiat, jotka aikoinaan ovat olleet tajunnanräjäyttäviä uutuuksia ja joista on puhuttu naapureilla ja kylänmiehille suut vaahdossa, voivat nykyään olla niin arkipäiväisiä, että unohdamme niiden olemassaolon. Näitä olivat 1882 vuonna sähkövalot. Isovanhempien aikoihin ensimmäiset radiot ja televisiot. Vanhemmillamme väritelevisiot ja pöytätietokoneet. Meidän aikana taas internet, älypuhelimet, -kellot, sosiaalinen media. Tulevaisuudessa erilaiset hologrammit, ihmiseen integroitavat sirut. Lista vain jatkuu.

Mikä se uusi normi sitten on? Tai milloin se ilmiö luodaan? Näitä täytyy hautoa. Joka tapauksessa Ilmiön kaava –kirja antaa hyvät raamit ja teoriakehyksen sille, mitä ilmiön tekeminen vaatii. Se ei todellakaan synny itsestään ja kaikista ideoista. Ilmiön luominen siinä missä muukin, vaatii työtä ja resursseja. Laitetaan nyt ajatukset hautomaan. Voi olla, että palaan näihin asioihin opinnäytetyön parissa.

samuel@mittava.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!