Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ilmiö on tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkun aiheen ympärille. Sen tarina jatkuu levitessään ihmiseltä toiselle. Ilmiö on sosiaalista toimintaa, joka tekee siitä erottuvan. Lupakset ilmiön takan innostavat ihmisiä osallistumaan siihen.

Ilmiöstä saatava hyöty voi olla monenlaista: kaupallista, näkyvyyttä, vaikuttamista tai muutoksen hakemista.

 

Kirjan reflektoinnin lomassa pohdin, onko Tiimiakatemian 25-vuotissyntymäpäivävuosi ilmiö. Eli vuosi 2018, joka alkaa Tiimiakatemian Juhlaviikolla. Onko Tiimiakatemia asettanut jotain lupausta? Mikä on se syy, jonka takia ihmiset osallistuvat juhlimaan 25-vuotiasta Tiimiakatemiaa? Onko se kuuluminen tähän yhteisöön?

 

ilmiön kaava - mikä on ilmiö

Mikä on ilmiö?

 

Ilmiö ei synny niin, että joku päättää vain luoda ilmiön. Usein esimerkiksi netissä leviävät videot ovat ihan tavallisia videoita jostain hassusta tapahtumasta, joista ei suunniteltu ilmiötä. Ilmiö ei voi olla tekemällä tehty. Toki ilmiötä voidana lähteä hakemaan omalla tekemisellä, mutta alussa kannattaa puntaroida, riittääkö resurssit ja rohkeus. Ilmiön täytyy erottua muusta massasta, jonka jälkeen voi vaan miettiä, kannattaako kaikki tarvittava työmäärä.

Jos ilmiö on todella ’tapahtumien sarja’, en tiedä miten Tiimiakatemian synttärivuosi jatkuu tammikuun jälkeen. Ystäväni Tiimiakatemia –kirja jää kyllä myyntiin ja jatkaa tarinointiaan, mutta mitä muuta? Tyssääkö hyvin ja hartaasti suunniteltu juhlavuosi tammikuuhun?

 

ilmiön kaava - tarinat

Tarina & Ilmiö 

 

Ilmiön keskeinen juttu on tarina. Ilmiön rakentaja aloittaa tarinan ja innoittaa sitä. Se voi yrittää rakentaa sitä haluamaansa suuntaan, mutta koska ilmiöön kuuluu myös kaksi muuta tarinoijaa, se ei välttämättä onnistu siinä. Kuluttajat voivat kertoa ilmiöstä ihan toista tarinaa vaikka omien kokemustensa pohjalta. Ja kun kolmas tarinoija media astuu mukaan, ilmiö on kirjan mukaan olemassa.

Juhlaviikon rakentaja on nykyinen Tiimiakatemia, näen esimekriksi alumnit jo kuluttajina. Ilmiö rakentuu eteenpäin, jos sieltä lähtisi porukkaa mukaan. Media ei ole ottanut vielä koppia, voiko se sattumoisin johtua esimerkiksi lehdistötiedotteiden puutteesta…

 

ilmiön kaava - tarinointiympäristöt, tarinat, tarinointi

Tarinointiympäristöjä on ylläolevan kuvankin esittämänä tosi monia. Nykyään toki toiset puree paremmin kuin toiset, mutta ilmiön tapauksessa mitä useammassa näkyy, sitä laajempi ilmiö on. 25-vuotias Tiimiakatemia näkyy nyt jo sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa, tuotelanseerauksessa (Ystäväni Tiimiakatemia –kirja) sekä yrityksen asikasviestinnässä ainakin juhlaviikon osalta. Pienellä vaivalla muutkin kohdat saadaan täytettyä: paperilehdet, sissimarkkinointi ja verkkosivut.

Viestinnän onnistuminen vaatii kuitenkin muutamia seikkoja. Jos kuulija itse oivaltaa viestin, se menee varmasti perille. Valmiiksi pureskellut ajatukset eivät sytytä. Ilmiön lupauksista tulee painottaa vain tärkeimpiä lupauksia. Ja kuluneet lupaukset voi jättää suoraan pois: vastuullisuus, arvostaminen, innovatiivisuus… Kuluneiden lupausten tilalle lupaukset voi kertoa laajemmin ja upottaa ne tarinaan tai pieniin kertomuksiin.

Ja kun lupaukset on rakennettu ja viestitty –ne on aika lunastaa!

 

Millaiset tarinat sytyttävät?

 

Tarinoita on paljon erilaisia. Usein ilmiöillä on jonkinlainen syntytarina, kuten on Tiimiakatemiallakin. Ilmoitustaululla lappu ”Haluaisitko lähteä matkalle maailman ympäri ja oppia siinä samalla vähän markkinointia?” Ja Rajakadun luokka 147 ovat varmasti tuttuja tarinoita monelle Tiimiakatemian käyneelle.

Tärkeintä tarinoissa on tunteiden herättäminen. Myös samaistuminen tarinan henkilöön tai tiettyyn hetkeen ja tapahtumaan tekee siitä erityisen tarinan kuuulijalle tai lukijalle. Välillä salamyhkäisyys ja osan tarinan piilottaminenkin voi olla mielenkiintoista. Ehkö tarina putoilee ilmiön kohderyhmälle pikkuhiljaa, ehkä osan he saavat päättää kokonaan itse?

Jos ilmiöllä on joku vihollinen, se on erittäin hyvä aihe tarinalle. Ja vielä parempi, jos vihollinen on yleinen aihe tai asia, kuten digitalisoituminen, globalisaatio, materialismi tai vaikka kiire. Silloin negatiivinen tarina on päivän valon kestävä ja rakentavampi. Esimerkiksi tavaroiden vähentäminen ja ’konmari’ on ottanut vihollisekseen materialismin, jota vastaan koko kohderyhmä voi taistella.

Vaikka Tiimiakatemian vihollisenausein pidetäänkin JAMKia ja Rajakatua, jopa muutamia henkilöitä, ei niitä ole mielestäni syytä nostaa tällaisissa asioissa esille. Vaikka yhteinen vihollinen yhdistää joukkoja ja negatiiviset tuntemukset tuohon suuntaan onkin osin ihan aiheellisia, turha negatiivisuuden levittäminen on turhaa. Se ei johda mihinkään parempaan, johon ei muilla keinon päästäisi.

 

ilmiön kaava - Page 6

 

Ilmiön innostajat

 

Kun ilmiön pohja on kunnossa, on aika löytää ilmiön innostajat. Ne tyypit, jotka ovat eniten innoissaan ilmiön lupauksista ja he, jotka ottavat myös riskin ilmiön lopahtamisesta. Innostaminen ja ensimmäisen kohderyhmän löytäminen voi olla vaikeaa, mutta se on myös tärkeää. Yhdessä tekemisen lupaaminen innostaa tekemään. Jos Tiimiakatemia toivoisi alumneilta omia tarinoitaan, mutta ei itse tuottaisi niitä ja näkisi sen eteen vaivaa, ei olisi ihme, jos kukaan ei viitsisi lähteä mukaan. Jos kohderyhmä tietää olevansa edelläkävijöiden joukossa, se vetää puoleensa. Pyörän keksiminen uudelleen tuskin saa taakseen suuria kannattajaryhmiä. Sen lisäksi innostujien ollessa mukana on tärkeä palkita ja muistaa heitä. He kokevat itsensä tärkeiksi ja haluavat jatkaa hommaansa.

 

 

Vahvistajat

 

Innostajien lisäksi ilmiö kaipaa usein vahvistajia, jotka ovat mukana varta vasten. Ne voidaan jakaa kolmeen osaan: heimopäälliköihin, arvojohtajiin sekä mediaan.

ilmiön kaava - vahvista

 

Heimopäälliköt ovat ruohonjuuritason tyyppejä, jotka vetoavat tiettyyn kohderyhmään. He puhuvat ilmiön puolesta, ja saavat siitä vastineeksi palkaa, lahjoja tai etuuksia. Ne löytyy yleensä parhaiten verkosta tai yleisöstä. Tiimiakatemian 25-vuotissynttäreitä varten alumnien joukosta etsittiin ne aktiivisimmat ja innokkaimmat, jotka vaikuttavat ehkä vieläkin hyvin omiin tiimeihinsä. Heihin otettiin yhteyttä ja pyydettiin kasaamaan porukka kasaan synttäreille.

Media on toinen ilmiön vahvistaja. Julkisuus ja aiheen tietoisuuden leviäminen tottakai vahvistaa ilmiötä. Mutta mitä media haluaa kertoa eteenpäin? Jutuissa enemmän on aina enemmän, niin ei lehtien tarvitse väkertää omia klikkiotsikoita. Sen lisäksi ilmiö täytyy selkeyttää niin, että siitä saa helposti kiinni. Faktat tiskiin ja hyvä mediatiedote valmiiksi.

Toisaalta medialle on joskus vaikea myydä omaa näkökulmaansa ilmiön rakentamiseen. Media valitsee kuitenkin itse puolensa ja näkökulmansa, missä valossa asia esiintyy. Esimerkiksi Icehearts -hyväntekeväisyyskampanja kääntyi Keskisuomalaisen jutussa päälaelleen. Meidän tarkoitus on kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen lähes 30 000€, kun Keskisuomalainen käänsi sen otsikoksi ”Paikallinen tuki ei jääkkään omaan kylään”.

Erilaisia arvojohtajia ovat julkkikset, asiantuntijat, vaikuttajat ja poliitikot. Johtajat saa mukaan aidolla innostumisella ja kärsivällisyydelle odottaa mukaan lähtemistä. Sen lisäksi arvojohtajien kosiskelemiseen kannattaa varautua ja etsiä todelliset hyödyt esille, sekä itselle että heille. Ja miten johtajat palkitaan? Me ei käytetty juhlaviikon kanssa varsinaisia arvojohtajia hyödyksi. Tai no, itse juhlassa oli mukana esimerkiksi Sinuhe Wallinheimo, mutta se jäi sitten sinne juhlaan.

 

Ankeuttajat 

 

Ankeuttajat lyttää ilmiön ideaa alaspäin. Ja niin, että se tehdään vielä julkisesti. Mutta vaikka ankeuttajat lyttäävät ilmiön ideaa, he vievät silti sitä eteenpäin. Usein myös ilmiön kannattajista löytyy puolustusryhmä näitä ankeuttajia vastaan. Juhlaviikolla ei tainnut varsinaisia ankeuttajia löytyä, mutta jos niitä haluaa etsimällä etsiä, niin toki löytyy Tiimiakatemiasta tai synttäreistä tarpeeksi saaneita alumneja.

Ankeuttajat pääsevät vauhtiin, jos ilmiön ympärille kasvaa joku kriisi. Silloin pitäisi todella tietää kriisiviestinnän perusteet ja toimia fiksusti. Perusteita kriisivistintään: ole nopea, saavutettavissa ja rehellinen. Älä pihtaa tietoa. Pysy asiallisena ja kohteliaana, huomioi eri viestintäkanavat ja jalkaudu sinne, missä keskustelua käydään.

Synttäreiden suhteen kriiseiltä lähestulkoon vältyttiin, mutta pieni kriisin paikka oli alussa, kun lipun hinta oli tosi korkealla, mutta me ei osattu kertoa, mitä sillä hinnalla oikein saa. Hinta oli korkea, koska Paviljongin vuokra olisi ollut yli 20 000 euroa. Sen lisäksi ohjelmaa ei oltu vielä päätetty ja lyöty lukkoon, eikä sitä sen takia osattu kertoa myöskään asiakkaille. Meidän oli tehtävä täyskäännös, päätettävä lopullinen paikka ja alettava lyömään ohjelmaa lukkoon. Tärkeimpänä, ohjelmasta tuli infota asikkaille!

 

ilmiön kaava - vaikeneminen on viestintää

 

Juurruta ja uudista 

 

Kun ilmiö on päässyt alkuun, sitä pitää jatkuvasti juurruttaa ja uudistaa. Ydinlupauksen tulisi säilyä, kun ilmiölle rakennetaan ympärille lisää uusia juttuja, koko ajan ilmiötä laajentaen.

Ilmiöön saa otteen, kun on olemassa jotain konkreettista. Mitä Tiimiakatemian 25-juhlavuosi tarjoaa käsin kosketeltavaksi? Miten juhlavuotta voi kuulla, nähdä tai tuoksutella? Partuksella on juhlavihkoja myynnissä ja onhan meillä Ystäväni Tiimiakatemia -kirja. Alhaalta otettu lainaus on suoraan kirjasta, enkä voi olaa olematta samaa mieltä!

”Aihe kuin aihe vaikuttaa tärkeältä, kun siitä on kirjoitettu kirja”

Kunnon ilmiöllä on myös omaa sanastoa. Ehkä virallinen hashatag #tiimiakatemia25 tai jopa omia termejä. Esimerkiksi ilmiönä Tiimiakatemialla on useitakin omia sanoja, joita me pidetään ihan itsestäänselvyyksinä: treenit, pölytys, raksat…

 

Mutta miten tehdä ilmiöstä perinne? Tapahtuman voi esimerkiksi vakiinnuttaa samaan ajankohtaan, kuin edellisinä vuosina. Asiakkaat osaavat odottaa uutta tapahtumaa joka vuosi samaan aikaan. Kun ajankohta ja muut perinteet ovat vakiintuneet, niistä on sen jälkeen pidettävä huolella kiinni. Samoin on pidettävä huolta asiakkaista, muistuttaa heitä ja luoda uusia odotuksia. Parasta on, että vuosittain toistuva tapahtuma uudistuu jotenkin, vaikka runko ja perimmäinen idea pysyykin samana.

ilmiön kaava - puoltaival, halliaho

 

Iiris Nokka

050 540 3390

www.seiiris.fi

Tagit: , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!