Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ilmiön kaava

Kirjoitettu 14.02.20
Esseen kirjoittaja: Jouni Kiiskinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ilmiön kaava
Kirjan kirjoittaja: Lauri Hilliaho, Johanna Puolitaival
Kategoriat: 6. Markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ilmiön kaava antaa konkreettisia vinkkejä ilmiön luomiseen helposti ymmärrettävässä muodossa, hyvillä esimerkeillä höystettynä. Uusin suunnitelma rockingin osalta on luoda siitä vaate/asustebrändi, joten ilmiön kaava tuntui sopivan tämän osa-alueen tiedottomuuden kuopan täyttämiseen (tai ainakin sen aloittamiseen) oikein hyvin. Kuinka saada oma inspiraatio konkreettisen tuotteen muodossa massojen tietoisuuteen ja myyntimenestykseksi? Tähän kysymykseen ilmiön kaava antoi hyviä eväitä ja ajattelemisen aihetta.

 

Jokaisen ilmiön lähtökohta on tarina, se on siis välttämättömyys. Tarina antaa ilmiöön osallistuville ihmisille selkeän kuvan, mistä ilmiössä on kysymys sekä syyn olla osa sitä ja jakaa sitä eteenpäin. Tarinan on oltava siis kohderyhmää kiinnostava, tunteita herättävä ja sen on sisällettävä arvolupaus asiakkaalle. Kukaan ei osallistu ilmiöön, joka ei tarjoa mitään siihen osallistuvalle. Mitä kattavampi lupaus voidaan asiakkaalle antaa, sitä helpommin ja enemmän mukaan lähtijöitä voi teoriassa saada. Lupaukset tulee kuitenkin aina voida lunastaa, muuten ilmiö tekee mahalaskun alta lyhyen aikayksikön.

 

Mikä olisi inspiroiva tarina ja se arvoa tuottava lupaus, joka saa rokkarit himoitsemaan vaikkapa pelkkiä rockingin logolla varustettuja t-paitoja? Miten tarina kertoo itse itsensä ja tuottaa jakajalleen mielihyvää? Syntytarinassa en näe mitenkään päin riittävästi samastumispintaa asiakkaan näkökulmasta. Siitä saa korkeintaan pätkän tekstiä omista kyhäilyistäni, joka ei a) kiinnosta ketään b) tuota mitään arvoa kenellekään c) yksinkertaisesti kelpaa ilmiön rakentamisen peruskallioksi.

 

Voisiko tarina olla näin 2020-luvulla video? Sellaisessa muodossa tarina on helppo jakaa, eikä sen sisältö muutu. Videolle voidaan sisällyttää arvolupaus joko verbaalisessa tai sanattomassa muodossa. Videon välityksellä voi hyvin välittää juuri toimivan tarinan kannalta kriittistä tunnetta.

 

Tarinan sisältämä lupaus on perustuttava jonkin tarpeen täyttämiseen. Sosiaalisia, ilmiöön soveltuvia täytettäviä tarpeita voisi olla yhteenkuuluvuus, arvostus, hauskuus, jännitys, itsensä toteuttaminen, hyväksytyksi tuleminen. Näistä Rockingin lupaukseen voisi ehkä parhaiten sisällyttää yhteenkuuluvuuden tarpeen täyttämisen. Rockingin paita päällä osoitat kuuluvasi ”heimoon”. Tämän lupauksen lunastaminen vaatinee yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa, muutakin kuin pelkän verkkokaupan, josta saa kyseisen brändin tuotteita rahalla. Miten olisi jonkun bändin yksityiskeikka, jonne pääsylippu on tietty t-paita? Yhdistää brändin innostujat odottamattomalla tavalla. Lupaa yhteisöllisyyttä ja lunastaa sen. Lisäksi tästä saattaisi mediakin tykätä.

 

Innostujat ovat niitä, jotka syttyvät tarinasta ja sen lupauksista ensimmäisinä ja riittävästi ostaakseen ja levittääkseen sitä eteenpäin. Ensimmäiset innostajat kannattaa koettaa etsiä lähipiiristä ja sen jälkeen kentältä. Innostajia voi lähteä etsimään esim. keskustelufoorumeilta, someryhmistä, blogeista jne. Tietenkin myös ihan ”oikeassa maailmassa” innostujaryhmittymiä on löydettävissä, mutta niitä voi olla hankalampi löytää. Innostujien syttyminen riippuu juuri tarinan vaikuttavuudesta.

 

Rockingin uudelleenkonseptointi alkaa olla tarinanluontivaiheessa. Kun tarina on riittävän valmis ja helposti jaettavassa muodossa, on aika alkaa kaivaa ensimmäisiä innostujia esiin. Viimeistään tässä vaiheessa kuvioon on saatava projektiryhmä. Yksin aika (tai muutkaan resurssit) eivät vaan riitä penkomaan innostujia riittävän tehokkaasti. Ensikisi oma ja projektiryhmän lähipiiri syyniin. Omien tuttujen kautta tiedän jo tässä vaiheessa muutaman, ketkä pukevat mielellään t-paidan päälleen ja puhuvat ilmiön puolesta. Mitään superverkostoja tätä kautta en usko kuitenkaan tavoitettavan ja sitä varten projektiryhmällä olisi hyvä olla myös edes jotain verkostoja lähipiirissään. Sieltä on kuitenkin helpoin löytää ensimmäisiä innostujia.

 

Lähipiirin jälkeen (tai oikeastaan siinä ohella) tietenkin näyttävä lanseeraustilaisuus tulee järjestää tiimiakatemialla. Ihan jo siksi, että koko talonkin alkaa olla aika tietää projektin olemassaolosta ja tilasta. Lisäksi talonväki voi vaikka kiinnostua siitä sekä jakaa myös sen tarinaa edelleen omille tuttavilleen.

 

Seuraavat innostujajoukot ovat itselleni tällä hetkellä ison kiven alla. Nimittäin verkossa ja siinä kirotussa somessa. Itse en ole juuri lainkaan somessa, enkä ymmärrä sitä. Tiedän kuitenkin somen olevan – ei ainoastaan tärkeä – vaan oikeastaan pakollinen osa nykyaikaista ilmiötä ja varsinkin innostujien tavoittamista. Siksi projektiryhmään on saatava joku someosaaja, joka ymmärtää eri somekanavien toimintaperiaatteita ja on valmis niitä myös opettamaan kaltaiselleni epäsosiaaliselle kalkkikselle.

 

Innostujista riippuu ottaako ilmiö tuulta alleen, vai lässähtääkö se. Jos tässä vaiheessa ollaan niin onnellisessa asemassa, että ilmiö ei ole lässähtänyt, vaan näyttää lupaavan elinvoimaiselta, on viimeistään aika heittää lisää bensaa liekkeihin. Seuraava steppi ilmiön ruokkimiseksi on vahvistajien värvääminen. Vahvistajia on kolmea sorttia: heimopäälliköt, arvojohtajat ja media. Heimopäälliköt ovat suhteellisen pienten yhteisöjen kovia vaikuttajia. Arvojohtajia ovat julkkikset, tunnetut asiantuntijat ja tutkijat sekä poliitikot. Media on media, eli joukkotiedotusvälineet. Vahvistajilla on ”tavallista innostujaa” enemmän yleisöä ja vaikutusvaltaa ja siksi vahvistajan sana ilmiön puolesta on tosiaan, kuin heittäisi kupillisen bensaa palavaan nuotioon.

 

Erityisesti arvojohtajan osallistaminen ilmiöön pitää suunnitella hyvin huomioiden perusteellisesti, mitä arvojohtaja hyötyy ilmiöön osallistumisesta. En usko, että vaikkapa Toni Wirtanen suostuu rockingin mannekiiniksi vain, koska se olisi minun mielestäni siistiä. Väärät valinnat ovat arvojohtajalle merkittävä maineriski.

 

Aiemmin mainitsemani yksityiskeikka, jonne pääsylippuna toimisi rockingin logolla varustettu t-paita voisi itseasiassa toimia samaan aikaan tarinan kerronnan välineenä, ilmiön alkuun potkaisuna, ensimmäisen vahvistajan värväämisenä sekä medianäkyvyytenä. Tanssisali Lutakkoon mahtuu 530 katsojaa. Paitoja voisi myydä keikkalippuna esim 39€/kpl hintaan 500 ensimmäiselle ja lyödä sen jälkeen lapun hetkeksi luukulle. Lisäksi 30 paitaa voisi vielä jakaa ensimmäisille innostujille ilmaiseksi.

 

Juurruta ja uudista vaiheessa palataan alkuun ja mietitään, onko ilmiön tarjoamat lupaukset kohderyhmälle yhä relevantteja ja niitä tulee muuttaa tarvittaessa. Yksi tempaus ei riitä pitkäikäisen ilmiön synnyttämiseksi, joten luovuutta ja työtä tarvitaan, jos ilmiötä on tarkoitus pitää yllä tai vahvistaa. Tätäkin varten projektiryhmä rockingiin on paikallaan. Yksin voi olla haastavaa keksiä ja toteuttaa koko ajan uutta sisältöä ilmiön ruokkimiseksi. Toki alku on hoidettava kotiin, ennen kuin liikaa aikaa uhraa uudistamisen miettimiseen, mutta sen tärkeys on pidettävä mielessä. Erityisesti kirjan luettelemista konsteista koen tärkeimmäksi omistautujien (tärkeimmät innostujat, joiden into ei alkuinnostuksen jälkeen lopahda) jatkuvalla osallistamisella ilmiöön.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!