Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ilmiön kaava

Kirjoitettu 11.12.17
Esseen kirjoittaja: Katariina Kiviniemi
Kirjapisteet: 3
Kirja: Ilmiön kaava
Kirjan kirjoittaja: Lauri Hilliaho & Johanna Puolitaival
Kategoriat: 1. Oppiminen, 6. Markkinointi, 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 6.6. Markkinoinnin käsikirjat projekteihin

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Ilmiöt, mitä ne oikeastaan ovat? Niitä ei välttämättä tule arjessa juurikaan ajateltua, vaikka maailma ympärillämme suorastaan pursuaa niistä. Ilmiön voi havaita silloin, kun jonkin aiheen ympärillä alkaa tapahtua, liikkua huhuja sekä kertomuksia. Aiheeseen on lähes mahdoton olla törmäämättä ja tämä ylitsevuotava uutisointi suorastaan ruokkii ihmisten kiinnostusta, kun uteliaat ryhtyvät selvittämään, mistä tässä oikein on kyse.

 

Ilmiö voi syntyä periaatteessa minkä tahansa asian ympärille. Kun itse mietin ilmiöitä viime vuosilta, mieleen tulevat mm. avokadopasta, Pokemon Go, meemit ja dab –tuuletus. Vaikka ilmiöitä ei ole vaikea nimetä ja niitä tulisi liuta lisääkin mieleen, en ole koskaan ihmeemmin miettinyt mistä ilmiöt muodostuvat ja mistä ne tulevat. Olen ajatellut, että ne nyt vain ovat satunnaisia juttuja johon porukka lähtee mukaan, mikä osittain pitää paikkansa. Joskus ilmiöiden syntyminen on silkkaa sattumaa ja tuurista kiinni, mutta joissain tapauksissa se on hyvinkin suunniteltua ja pitkäjänteistä työtä.

 

”Ilmiö on huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkin aiheen ympärille, erottuu selvästi taustastaan ja syntyy, kun tarina leviää tehokkaasti ihmisten välillä ja aktivoi heitä lupauksillaan.”

 

Kaikkia maailman ilmiöitä yhdistää kolme keskeistä ominaisuutta:

  1. Sosiaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan
  2. Leviävä tarina
  3. Lupaukset, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan

 

Kirjasta löytyy erittäin selkeä ja omasta mielestäni varsin käyttökelpoinen kaava ilmiön luomiseen. Tämä ”ilmiön kaava” koostuu neljästä vaiheesta, joiden merkitys painottuu eri tavoin eri ilmiöiden välillä. Jokainen ilmiö on yksilöllinen ja rakentuu omalla tavallaan, mutta joitakin yleispäteviä periaatteita kaavan vaiheiden merkityksestä voidaan esittää. Seuraavaksi pyrin avaamaan tämän kaavan pääpiirteet kohta kerrallaan:

 

  1. Tarinoi intohimo

”Jos historiaa opetettaisiin tarinoiden muodossa, sitä ei koskaan unohdettaisi.”

– Rudyard Kipling

Tarkasteltiinpa elämää millä aikakaudella tahansa, yksi asia ei ole missään vaiheessa muuttunut: elämä on täynnä tarinoita. Tarinoiden ja huhujen aikaansaamat tunteet kiihottavat mieltä, jonka vuoksi janoamme jatkuvasti lisää näitä ihania kertomuksia.  Mukaansatempaava tarina on tehokkain tie ihmismieleen, koska se on tunteet ja toiminnan syntymisen edellytys. Siksi tarina onkin ilmiön rakentamisen peruskivi.

 

Tarinan rakennusmateriaalit:

Lupaukset houkuttelevat osallistumaan ilmiöön.

Syntytarina luo ilmiölle identiteetin ja historian.

Tunteet saavat ihmiset jakamaan tarinaa.

Yksinkertaisuus auttaa tekemään ilmiöstäsi ymmärrettävän.

Tuttu muoto lisää tarinan muistettavuutta ja kerrottavuutta.

Sankari tarjoaa kuulijalle samaistumisen ja ihailun kohteen.

Vihollinen yhdistää ihmiset ja osoittaa ilmiön merkityksen.

Salamyhkäisyys herättää halun tietää enemmän.

 

  1. Sytytä innostajat

 Kun tarina on valmis, on aika vapauttaa se. Tässä vaiheessa täytyykin miettiä hyvin tarkkaan tarinalle ensimmäinen yleisö. Ensimmäisellä yleisöllä on valta joko saada ilmiö puhkeamaan kukkaansa tai repiä se irti maasta juurineen. Tätä ihmisjoukkoa kirjassa kutsutaan innostujiksi.

Jokainen ilmiö tarvitsee omat innostujansa, mutta kaikki eivät (yllättäen) innostu samoista asioista. On löydettävä juuri ne ihmiset, joihin ilmiön tarina ja lupaukset purevat. Parhaimmillaan innostujat ovat joukko ihmisiä, jotka ovat oikealla tavalla verkottuneita, innokkaita ja aktiivisia ja joiden tarpeisiin ilmiön lupaukset vastaavat. Ilmiön rakentajan on ymmärrettävä, miksi innostuva innostuisi juuri tästä ilmiöstä? Mikä ilmiössä tarkalleen ottaen herättää tunnetta?

Innostamisen kolme keinoa

  1. Yhdessä tekeminen ja kokeminen

Yhdessä tekeminen rohkaisee ja mahdollistaa sellaisen asiat ja muutokset, joita yksin ei välttämättä voisi saavuttaa. Voimakkaimmillaan yhdessä tekeminen on huumaa, jossa jokainen osallistuja kokee roolinsa tärkeäksi.

  1. Edelläkävijyys ja eksklusiivisuus

Ilmiön uutuus tai tuntemattomuus ei ole kaikkien mielestä pelottavaa vaan päinvastoin, se voi olla mitä tehokkain houkutin. On paljon ihmisiä, joille edelläkävijyys ja erityisyys ovat itseisarvo, joka tuottaa mielihyvää.

  1. Palkitseminen ja muistaminen

Palkitse innostujat ja tee heidän olonsa erityiseksi, tärkeiksi. Palkita voi myös yhteisön kautta. Huolehdi siitä, että innostujaryhmässä vallitsee kannustava ja kehuva ilmapiiri.

 

  1. Värvää vahvistajat

 Vahvistajat lisäävät ilmiön uskottavuutta lainaamalla sille auktoriteettiaan ja levittävät ilmiön tarinaa seuraajilleen. Vahvistajien apu on tarpeen, kun ilmiö leviää innostujien pienistä piireistä suuren yleisön tietoisuuteen. Pääasia on, että vahvistajalla on vaikutusvaltaa jonkin ryhmän sisällä.

Vahvistajat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:

  1. Heimopäälliköt

Yhteisön sisäisiä vaikuttajia. Heimopäällikön arvovallan taustalla on usein hyvät sosiaaliset taidot sekä karismaattisuus, mutta etenkin osaamisella, tiedolla ja pitkäjänteisellä toiminnalla ansaittu arvostus.

  1. Arvojohtajat

Tyypillisiä arvojohtajia ovat julkisuuden henkilöt, eri alojen asiantuntijat sekä poliitikot. Heidän vaikutusvaltansa perustuu suosioon, julkisuuteen tai asiantuntija-asemaan.

  1. Media

Suursuosion saavuttaneet ilmiöt ovat lähes poikkeuksetta saaneet vahvistajakseen median eli joukkotiedotusvälineet. Medianäkyvyys ruokkii sekä ilmiön tunnettuutta etä lisää sen mainetta, sillä median kiinnostus nostaa ilmiön arvoa muidenkin silmissä.

 

  1. Juurruta ja uudista

Ilmiön hengissä pysyminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se edellyttää kekseliäisyyttä ja työntekoa, sillä huomio ja kiinnostus ilmiötä kohtaan lopahtavat helposti. Ilmiön rakentajan täytyykin tehdä päätös, antaako ilmiön hiipua pois vai pyrkiikö pitämään sen elossa. Mikäli rakentaja päätyy jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ilmiö täytyy saada vaikuttamaan ja jäämään mieliin – tätä kutsutaan juurruttamiseksi. Tässä vinkit ilmiön juurruttamiseen:

  1. Materialisoiminen

Kun ilmiön ympärillä on jotain pysyvää ja käsin kosketeltavaa, ilmiö ei jää vain ajatuksiksi vaan ankkuroituu reaalitodellisuuteen. Materialisointi voi tarkoittaa lähes mitä tahansa konkreettista – fanituotteita, maamerkkiä tai kirjaa.

  1. Sanaston luominen

Jos ilmiöstä halutaan tehdä parempi puheenaihe, kannattaa sen ympärille luoda jokin oma sana tai sanasto. Käsitteen juurtuminen sanastoon on kieleen perustuvassa ajattelussamme myös intuitiivinen osoitus käsitteen takana olevan asian merkittävyydestä.

  1. Perinteet

Yksinkertainen tapa luoda ilmiöstä pysyvä tai kasvava on tehdä siitä toista eli perinne.

  1. Loisiminen

Kun ilmiö saa näkyvyyttä ja huomiota jonkin toisen asian kautta, puhutaan loisimisesta. Ilmiö voi siis ryhtyä itseään suuremman ilmiön vapaamatkustajaksi.

  1. Omistautujat

Ilmiön alkuvaiheessa tarvittava ryhmä, innostujat, ottaa ilmiön omakseen jo ennen kuin ilmiö on saavuttanut suuren yleisön huomion. Sitoutuneet innostujat muodostavat ilmiön uuden ydinryhmän, omistautujat, jotka ylläpitävät ja rikastavat kulttuuria, jonka innostujat aikoinaan pistivät alulleen.

Kirjassa on huomattavasti tarkemmat kuvaukset ja selitykset ilmiön kaavasta, ja moniin kohtiin on löydetty esimerkkitarina, joka ainakin auttoi itseäni ymmärtämään entistä paremmin kaavan eri vaiheita.

 

Kirjaa lukiessani pyörittelin päässäni koko ajan omia haasteita, jossa varmasti tulen käyttämään kirjan teoriaa; Tiimiakatemia rekry sekä Jyväskylä Jaguars joukkueen pelaajarekry. Vaikka nämä projektia eroavatkin melko paljon toisistaan, on pääidea kuitenkin sama: Luoda ilmiö ja saada innostettua mukaan uusia ihmisiä. Kirjan aikana sain lukuisia ideoita ja oivalluksia, erityisesti innostajia ja vahvistajia koskevissa osioissa, miten nämä jotkin ilmiön kaavan työkalut jo näkyvät tekemisessä ja mitä voidaan tehdä jatkossa. Loppu vuosi on aikaa hioa sotasuunnitelmat molempien rekryjen osalle, jotta tammikuussa päästään luomaan uusia ilmiöitä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!