Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pepe Nummen kirjoittama Fasilitaattorin käsikirja oli yksi piristävimmistä kirjoista aikoihin. Kepeää tekstiä mukavin esimerkein, mutta silti täynnä kivenkovaa asiaa, jonka siirtäminen käytäntöön ei vaadi mahtavaa ajatustyötä tai suunnittelua. Käytännössä kirja antaa äärimmäisen hyviä työkaluja ihan vain Tiimiakatemiankin elämää ajatellen, oli kyse sitten synnytyksestä tai treenien suunnittelusta.

Sanana fasilitaattori oli aiemmin minulle hieman mystinen. Mielikuva fasilitaattorista oli lähinnä aikataulua tarkkaileva kaveri, joka kirjailee läpikäytäviä asioita ja ajatuksia fläpille. Jollain tapaa tämäkin kuvaus osuu oikeaan. Sanalle löytyi kuitenkin virallinenkin termi, prosessikonsultointi. Käytännössä tämä tarkoittaa fasilitaattorin roolin kannalta sitä, että hän ei puutu kokouksen sisältöön, vaan siihen kuinka kokous etenee. Hyvä fasilitaattori saa porukan innostumaan aiheesta ja näin puskee ryhmästä parempia tuloksia, kuin mitä normaaleilla metodeilla voidaan saavuttaa.

Kirja tarjoaa käytännön työkaluja monta erilaista ja neuvoo myös, kuinka näitä voidaan soveltaa erilaisiin tilanteisiin. Hyvänä työkaluna mieleen jäi ”MeWeUs”-tyyppinen  ajattelutapa, jota voi myös hyvin soveltaa esimerkiksi oman tiimimme elämään. MeWeUs:n kautta ryhmän jokainen henkilö kasaa omat ajatuksensa ja ideansa paperille ilman muiden häirintää. Tämän jälkeen yksilöt jaetaan pienryhmiin tai pareihin, jossa saavat esitellä ajatuksensa ja kehittää niitä eteenpäin. Viimeisenä ideat ja ajatukset kasataan kaikkien kanssa yhteisesti vaikkapa fläppitauluille. Näin jokainen hiljainenkin persoona saa omat ideansa kuultavaksi vaivattomasti.

Projektikohtaiseen suunnitteluun ja toimintaan parhaana vinkkinä näin keksi ja järjestä-tyyppisen mallin. Tässä mallissa projektin kaikki vaiheet kasataan muistilapuille, jonka jälkeen ne asetetaan järjestykseen. Tämän jälkeen on tietysti viisasta jakaa vielä yhteisesti lappujen tehtävät projektiryhmän kesken. Tämä ehkäisisi epämääräistä tuusailua ja oleellisten (sekä vähemmän oleellisten) asioiden unohtelua. Jos laput asetellaan vielä projektikohtaiselle aikajanalle tai kalenteriin, on käytäntöön varsin helppo siirtyä.

Synnytyksiin sopivia työkaluja kirja tarjoaa useammankin. Mielenkiintoista olisi kokeilla esimerkiksi Open Space – tilan rakentamista, jossa ryhmä jaetaan useamman, vaikkapa kolmen aiheen ääreen. Jokainen osallistuja saisi valita sen ryhmän, johon kokee että hänellä on eniten annettavaa. Ketään ei myöskään pakotettaisi osallistumaan, vaan vaihtoehtona olisi siirtyä kahvitauolle jos tuntuu että annettavaa ei ole yhdellekään ryhmistä. Käydäänhän suuri osa parhaista keskusteluista juuri kahvipöydässä. Ryhmää saisi myös tarvittaessa vaihtaa, jos osallistuja kokee että on sen hetkiselle ryhmälleen antanut kaikkensa. Ajatuksella on riskinsä, mutta toimiessaan tulokset ovat varmasti vähintäänkin timanttisia.

 

Fasilitointia ja fasilitaattorina toimimista kohtaan heräsi ehdottomasti kova mielenkiinto kirjan myötä. Kirja antaa niin paljon hienoja ja hauskoja työkaluja, että niitä haluaa päästä kokeilemaan. Vaihtoehtoja kokeilemiseen Tiimiakatemia tarjoaa runsaasti; synnytykset, treenit, foorumit, tiimin sisäisten ongelmien löytäminen ja kehittäminen, projektipalaverit, solutapaamiset jne, lista on pitkä. Käsikirja on kepeydestään huolimatta teos, jonka aion hankkia omaksi, sen verran paljon koen siitä hyötyväni. Ehdottomasti suosittelen vinkkien lukemista treenivetäjille, tiimiliidereille ja projektipäälliköille. Vaikka vanha koira ei uusia temppuja opikaan, suosittelen myös valmentajien tarttuvan kirjaan silloin tällöin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!