Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Itsensä kokoinen johtaja

Kirjoitettu 11.11.15
Esseen kirjoittaja: Jake Vitikainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Itsensä kokoinen johtaja - itsetuntemus työyhteisön voimavarana
Kirjan kirjoittaja: Leena Paasivaara
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nykymaailmassa johtajat ovat moninaisten vaatimusten edessä, joista vuorovaikutus, riittävä yhteisymmärrys ja avoimuus kohdata vaikeitakin asioita ovat keskeisempiä johtamistyön menestyksekkäälle onnistumiselle. Kyseisen kirjan otin lukuun, sillä kuulun tällä hetkellä tähän johtajien ryhmään toimiessani Bisneran uudessa joryssä myyntipäällikkönä. Aikaisemmin toimin vuoden ajan tiimini tiimiliiderinä, joten johtamista käsittelevät kirjat kiinnostavat kovasti edelleen ja varmasti tulevat tarpeeseen. Kirja käsittelee siis itsetuntemusta johtamistyössä. Kirjaan on kerätty esseitä ja haastatteluja yli viideltäkymmeneltä johtajalta. Tämä herätti mielenkiintoni, sillä en varsinaisesti aiheesta ole aikaisemmin lukenut ja mielestäni itsetuntemus on tärkeää kaikessa mitä elämässä tekee. Pitää tietää mihin pystyy ja mihin ei, täytyy olla rehellinen itsellensä ja huomata itsessä niitä asioita ja taitoja, mitä pitää kehittää. Kerron kirjasta tässä reflektiossa asioita, jotka minulle jäivät parhaiten mieleen ja joista koen olevan minulle hyötyä.

 

Mitä itsetuntemus sitten on? Kuten kirjassa sanotaan, työelämä ei nykymaailmassa koskaan lakkaa vaatimasta enemmän ja enemmän. On tärkeää, että on hyvä itsetuntemus, jotta tässä ”kovassa” maailmassa pärjää. Itsetuntemus merkitsee huolehtimista omasta työkyvystä, jaksamisesta, motivaatiosta, osaamisesta ja jatkuvasta kehittymisestä. Hyvä itsetuntemus myös vahvistaa omaa näkemystä siitä, mistä löytää oman tapansa toimia johtajana. Johtajan asiantuntijuuden kasvu etenee parhaimmillaan teknisestä taitojen soveltamisesta oman johtamisnäkemyksen luomiseen. Nämä asiat kertovat mielestäni siitä, että monella ihmisellä ei ole itsetuntemus kohdillaan, sillä monesti uutisissa kerrotaan ihmisten työelämän jaksamattomuudesta ja sen semmoisista. Se kertoo itsetuntemuksen puutteesta. Silloin mielestäni ihmiset ovat vetäneet itseään liian kovilla kierroksilla, eivätkä ole osanneet tai ymmärtäneet tutkia itseään, että miksi teen niin. Tämä asia pisti pohtimaan myös omia rajoja ja jokapäiväistä tekemistä. Päättelin että itsetuntemukseni kaipaa tutkimista ja kehittämistä.

”Johtaja, jolla on myönteinen käsitys itsestään, suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteensa ja asettaa itselleen realistisia päämääriä. Näin toiminta sujuu tuloksellisemmin.”

 

Johtajan rooliin liittyy myös vahvasti edustaminen eli sosiaalinen rooli. Johtaja on symboli, joka antaa organisaatiolle kasvot. Suurin osa edustustehtävistä kohdistuu tämän julkisuuskuvan ylläpitämiseen. Tämä jäi hieman itseltäni mielestäni vähälle tekemiselle toimiessani tiimiliiderinä. Syynä varmasti osittain oli myös se, että oli harvoin mitään syytä olla esillä julkisesti. Emme tiiminä toimineet sellaisten asioiden parissa, jotta olisi ollut aihetta tuoda esille itseäni johtajana. Onneksi näin en usko enää asioiden meillä olevan, vaan saamme aiheita toimia julkisesti ja tuomaan uutta toimintaamme julkisuuskuvaan. Tämä on meillä uuden johtoryhmän sekä tiimiliiderimme Joonatanin vastuulla. Aluksi pyrimme ainakin edustamaan Tiimiakatemian sisällä ja mahdollisesti myöhemmin myös ulospäinkin. Yritän tietysti itsekin tuoda itseäni enemmän esille kun tarvetta tulee. Sosiaaliseen rooliin kuuluu myös vastuu organisaation ihmissuhteista. Johtajan tehtävänä on motivoida ja huomioida henkilöstön/vertaisten tarpeet organisaatiota hyödyttävällä tavalla. Tässäkin mielestäni minulle jäi kehitettävää, sillä en omasta mielestäni ollut tarpeeksi muiden kollegojeni kanssa sosiaalisessa ihmissuhteessa. Mutta tästä opitaan.

 

Jotta oppii tuntemaan itsensä johtajana, on käytävä läpi ja tarkasteltava johtajuuden haasteet itsetuntemusten ulottuvuuksina. Ulottuvuuksia on yhteensä neljä, jotka kaikki vaikuttavat johtajan itsetuntemukseen ja sen vahvistamiseen. Ulottuvuuksia on siis:

Johtamisen filosofia (arvot, eettisyys)

Johtaja on henkilö, joka kykenee vaikuttamaan ryhmän toimintaan siten, että työyhteisön perustehtävän mukaiset tavoitteet saavutetaan. Johtamistyylit arvioidaan käytännön toimivuuden kannalta, mutta täytyy myös muistaa tyyli- ja moraalikysymykset. Kirjassa kerrotaan, että johtajan ei kuitenkaan tarvitse olla hieno tai rakastettava ihminen ollakseen hyvä johtaja, mutta mielestäni sellaista johtajaa seurataan uskollisemmin. Olen kuitenkin kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että ei johtajan tarvitse olla maailman puhtoisin ihminen. Viat tekevät meistä ihmisiä. Tärkeintä on kuitenkin mielestäni se, kuten kirjassakin sanotaan, että johtajan odotetaan olevan rehellinen ja sopusoinnussa itsensä kanssa. On tärkeää, että sanat ja teot vastaavat toisiaan.

Johtamispätevyys (tieto, taito)

Asiantuntija määrittelee jatkuvasti tehtäviään ja toimintaansa. Johtajan täytyy koko ajan asettaa itselleen haasteellisempia tehtäviä, jotta johtaja toimii jatkuvasti oman ammatillisen tietämyksensä ylärajoilla ja joutuu usein ylittämään rajat. Tällaisessa toiminnassa johtaja oppii jatkuvasti uutta ja kasvattaa asiantuntemustaan. Tämä on mielestäni, sitä mitä Bisnerassa yritämme toteuttaa muidenkin kuin ”johtajien” osalta. Pyrimme tällä meidän uudella muutoksella menemään sinne toiminnan alueelle, mistä tuskin kukaan meistä tietään mitään. Vielä.

Johtamistyylit (tilanteiden tulkinta)

Johtamistyylillä tarkoitetaan joko johtajan käyttäytymistä, asennoitumista tai hänen omaksumaansa johtamisfilosofiaa tai näiden kaikkien kolmen muodostamaa kokonaisuutta. Eli kyse on tietylle johtajalle ominaisesta ja suhteellisen pysyvästä tavasta käyttäytyä ja reagoida asioihin johtamistilanteissa. Tämä on mielenkiintoinen asia tutkia itsessämme, sillä käydessäni johtamisen koulutusohjelmaa (Porhoa), teimme itsellemme reflektion omasta johtamistyylistä. Oli mielenkiintoista pohtia omaa käyttäytymistä ja miten asioihin on tullut reagoitua. En lähde tähän reflektioon sen enempää pohtimaan omaa johtamistyyliäni. Tulevaisuudessa täytyy tehdä kyseinen pohdinta uudestaan ja verrata sitä aikaisempaan.

Itsejohtaminen (tunne)

Itsejohtajuus on kokemus siitä, että kykenee hallitsemaan itseään, tunnistamaan omat rajansa ja analysoimaan omaa johtamistoimintaansa ja kehittämään sitä. Hyvällä itsejohtajuudella varusteltu johtaja pystyy taistelemaan uupumista, urautumista ja kyllästymistä vastaan, sekä löytää uusia käyttämättömiä voimavaroja. Hyvin itsensä tunteva johtaja kykenee myös saamaan kuuluisaan työn ja vapaa-ajan välille hyvä tasapainon, jolloin molempiin riittää voimavaroja. Tällainen johtaja pitää myös omasta kehittymisestään huolta. Omien rajojen tunnistaminen ja kokeileminen on myös hyvän itsejohtajuuden merkki.

 

Tässä oli siis isoimpia pohdinnan aihetta aiheuttaneita asioita. Mielestäni kirja oli ihan hyvä lukea ja siinä oli suhteellisen helposti selitetty asioita. Kirjasta heräsi tosiaan ajateltavaa tuon oman itsetuntemuksen suhteen, sillä en mielestäni tunne itseäni varsinkaan johtajana vielä tarpeeksi ja sitä on mielestäni hyvä pohtia aika ajoin. Tällä hetkellä oli hyvä lukea tämä kirja, sillä kuulun tiimini johtoryhmään ja on tärkeää pohtia miten voin kehittää johtamistaitojani. Loppuun laitan lainauksen kirjasta, joka koskettaa mielestäni johtoryhmämme uutta vastuuta, joka meille suotiin. Tämä muistuttaa meitä olemaa rehellisiä ja kulkemaan silmät auki. Sillä kaikkihan kaatuu ja nousee johtamiseen J

”Johtajien on uskallettava olla edelläkävijä, joka ei tyydy vain jälkikäteen reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. On ennakoitava muutokset ja tunnistettava työyhteisössä tulevat haasteet ja kehitystarpeet. On rohjettava sanoa ääneen, onko jonkin asian tekeminen ylipäätään mahdollista tai tarpeellista. Johtajat, jotka pyrkivät miellyttämään kaikkia ympärillään olevia ihmisiä, joutuu kokemaan karvaan pettymyksen: Se on mahdotonta.”

Jake Vitikainen

Bisnera

 

Tagit: