Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Itseohjautuvat organisaatiot -podcast

Kirjoitettu 20.12.18
Esseen kirjoittaja: Veera Hakaste
Kirjapisteet: 1
Kirja: Vallan ja vapauden evoluutio --> Itseohjautuvat organisaatiot
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Itseohjautuvuus organisaatioissa on kiinnostanut minua jo pitkään. Lehdistä saa lukea hienoista edelläkävijäyrityksistä, joissa on luovuttu johtajuudesta ja luotettu ihmisten itseohjautuvuuteen ja vastuullisuuteen sekä yhteiseen tarkoitukseen ja annettu työn organisoimisen ja päätösten vastuu työyhteisölle. Bongasin tämän mielenkiintoisen ”Vallan ja vapauden evoluutio à itseohjautuvat organisaatiot” -podcastin Spotifysta, joka osoittautuikin hyvin metatasolle aiheeseen uppoutuvaksi tunnin podcastiksi. Asiantuntijavieraina podcastissa itseohjautuvuudesta ajatuksia ja kokemuksia olivat jakamassa Teal-Suomi aktivisti ja Prominda Revolutionin toimitusjohtaja Jussi Markkula, kirjailija/yrittäjä/valmentaja JP Jakonen ja ohjelmistonkehittäjä Joonas Pajunen Fraktiolta (Fraktiolla toimitaan itseohjautuvan Teal-organisaatiomallin mukaisesti).

Podcastissa lähdetään liikkeelle itseohjautuvan organisaation määrittelyllä- mitä sillä oikein tarkoitetaan? Eri tarkoitusperissä eri tilanteissa käsite kun saa hyvin erilaisen määritelmän, niin kuin käsitteillä on tapana saada. Yksinkertaisuudessaan hienosti määriteltynä podcastissa itseohjautuva organisaatio nähdään organisaationa, missä yksilölle annetaan lupa itseorganisoitua. Se voidaan nähdä myös edelläkävijä organisaatioiden tapana organisoida työtä, varsinkin jos keskustelijoina on itseohjautuvuuden puolestapuhujia niin kuin tässä podcastissa on. Keskustelu pohjautui myös aika paljolti Frederic Lalouxin ”Re-inventing organizations” -kirjan värikooditeoriaan organisaatioiden organisoitumisen tavoista. Näistä viidestä värikoodista ääripäinä punaisen ”alfauroksen johtamat” organisaatiot ovat kauimpana itseohjautuvuudesta diktatorimaisella johtajuudellaan ja sinivihreä itseohjautuvin Teal- mallin täydellä itseohjautuvuudella, jota ajaa yhteisesti jaettu tarkoitus. (Mallia käsiteltiin sen verran pintapuolisesti podcastissa, että pitää perehtyä siihen paremmin kirjasta ja tehdä siitä oma esseensä)

Keskustelu meni hyvinkin syviin työn merkityksellisyyden ja tarkoituksen metatasoihin kun alettiin puhumaan nykyisen ehkä vielä kankean teollisen tason organisaatioiden muuttamisesta itseohjautuvaan, korkeataoiseen Teal- ajattelumalliin. Keskustelussa nähtiin, että nykymaailmassa organisaatioissa ei yleisellä tasolla vielä uskalleta luottaa yksilöiden itseohjautuvuuteen vaan nähdään vähintäänkin valmentaville esimiehille tarvetta työn organisoimisessa. Tässä nykyisessä ”teollisen tason” työn organisoimisen mallissa on menty niin monta vuotta, että muutos itseohjautuvuuteen on todella suuri, mikä osaltaan aiheuttaa organisaatioissa varmasti muutospelkoa ja vastarintaakin. Työn organisoimisen tavan muutos kun muuttaa merkittävästi myös vastuun jakamista ja tarkoittaisi esimiehille myös vastuu- ja johtoasemasta luopumista, mutta toisaalta työntekijöille myös merkittävää vastuun kasvamista. Itseohjautuvan teal-mallin toimivuus vaatii myös työyhteisöiltä paljon enemmän kuin hierarkinen työn organisointimalli, mikä varmasti on suuri syy myös sille miksi organisaatioissa ollaan vielä pitäydytty teollisessa mallissa. Keskustelussa kuitenkin nähdään, että Teal ajattelutavasta on tulossa työn tekemisen uusi paradigma, joka on vielä hyvin synnytysvaiheessa ja näyttäytyy hölynpölynä vanhan liiton työtä arvostavissa organisaatioissa. Mielenkiintoista onkin näin milleniaalina seurata tätä työn murrosta ja sen eri vaiheita tulevaisuudessa. Itse uskon itseohjautuvuuden tulevan jäädäkseen, sillä me milleniaalit olemme vaativampia ja tarkoituslähtöisempiä työntekijöitä kuin edeltäjämme, mikä asettaa myös painetta työn organisoimisen tavan muuttamiselle organisaatioissa.

Suurin kysymys itseohjautuvuudessa ja Tealissa on kai loppujen lopuksi tämä: Voiko maailma toimia jos kukaan ei komenna? Siinä on yksi suuri tulevaisuuden organisaatioiden ja ihan maailmankin laajuinen kysymys, johon vastauksen antaa kai vain aika?