Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimassa

Kirjoitettu 26.11.14
Esseen kirjoittaja: Miia Huotari
Kirjapisteet: 3
Kirja: Itsetunto kohdalleen - Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen
Kirjan kirjoittaja: Sari Toivakka & Miina Maasola
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.6. Oppimisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Yhteisessee: Miia Huotari & Claudia Kalin

 

Me luimme saman kirjan Itsetunto kohdalleen, jonka ovat kirjoittaneet Miina Maasola sekä Sari Toivakka. Päätimme yhdistää voimamme, ja tehdä siitä yhdessä esseen. Tästä kirjasta on oikeastaan aika loogistakin kirjoittaa yhdessä, sillä se käsittelee toisena pääteemanaan vuorovaikutustaitoja. Toinen pääteema on itsetuntemus, jonka kehittämiseen teos tarjosi lukuisia työkaluja. Lisäksi mukana on useita harjoituksia kaikenikäisille ja monimuotoisille ryhmille. Harjoitusten tarkoituksena on kehittää itsetuntemus- ja vuorovaikutustaitoja hauskojen ja toiminnallisten tehtävien kautta.

 

Kumpaakin meistä kirja kiinnosti siksi, että haluamme tutustua itseemme paremmin ja tulla tietoisemmiksi siitä, keitä me olemme. Lisäksi vuorovaikutustaitoja on aina kiinnostavaa ja hyödyllistä kehittää. Ne ovat välttämättömiä tiimioppimisessa ja jokapäiväisessä työskentelyssä.

 

Mitä oikeastaan tarkoittaa itsetuntemus? Itsetuntemus on hyvin laaja kokonaisuus, johon kuuluu paljon erilaisia asioita. Sillä tarkoitetaan ymmärrystä omasta itsestään. Se on oman kehon, ajatusten ja tunteiden tietämistä sekä tuntemista. Itsetuntemus koostuu lisäksi fyysisestä, persoonallisesta, moraalis-eettisestä, henkisestä ja sosiaalisesta minästä.

 

’’ Oppimalla ymmärtämään sekä vahvuuksiamme että heikkouksiamme voimme vahvistaa itsetuntemustamme ja selviytyä paremmin elämän eteen tuomista vaikeista asioista. ’’

 

Miia: Suurin syy miksi halusin lähteä lukemaan tämän kyseisen kirjan, ei ollut se, että olisin halunnut parantaa omaa itsetuntoani ja saada selkeyttä siitä millainen se on. Vaan halusin puolestaan enemminkin perehtyä paremmin siihen kuka minä olen, ja tutustua ja ymmärtää vieläkin paremmin itseäni itsetuntemuksen kautta.

Claudia: Itseensä tutustuminen ja itsestä oppiminen on loputtoman kiinnostavaa. Ja kun tuntee itsensä, on helpompi toimia vuorovaikutustilanteissa, ymmärtää ehkä miksi reagoi joihinkin asioihin kuten reagoi ja voi ennakoida.

 

’’ Itsetuntemus auttaa huomaamaan vaikka omat vahvuudet, heikkoudet, paheet ja hyveet, arvot ja tunteet. Tavat ja tottumukset sekä tunnistamaan, minkälainen juuri minä olen eri näkökulmista katsottuna.’’

 

Onneksi voimme kehittää omia itsetuntemustaitoja siinä missä muitakin taitojamme. Opuksen mukaan harmiksemme ne ovat yleensä varsin huomaamatta opittuja taitoja. Itsetuntemuksen tiedetään kehittyvän vain suhteessa toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus toisten kanssa on ehdottomasti avainasemassa. Lisäksi sitä voi oppia kuuntelemalla itseään, palautteen avulla, havainnoimalla, tutkimalla ajatuksiamme sekä tunteitamme. Itsetuntemus lisäksi kasvaa, kun opimme havainnollistamaan sekä tunnistamaan ominaisia tapoja reagoida. Opimme etenkin tunnistamaan kehomme vireystiloja, tarpeita sekä kehomme reaktioita.
Meidän pitäisi olla koko ajan skarppina kuuntelemassa itseämme ja pysähtyä ihan kunnolla pohtimaan. Tässä saa taas lisää vahvistusta siihen, miksi Tiimiakatemialla painotetaan niin paljon reflektointia.

 

’’ Itsetuntemus kasvaa kokemusten myötä, mutta sen kehittyminen vaatii myös reflektointia: on pysähdyttävä aika ajoin oppimansa ääreen pohtimaan, mitä on oppinut ja mitä tapahtunut asia itselle merkitsee.’’

 

Kirjan mukaan kannattaa esittää itselleen aika ajoin kysymyksiä siitä keitä me olemme. Omaan mielen toimintaan perehtyminen, tunteiden ja muistojen tietoinen tarkkailu juuri kehittää itsetuntemustamme. Koska me muutumme ja kehitymme koko ajan, on tärkeää esittää kysymyksiä; vastaukset kun saattavat muuttua matkalla.

 

’’ Itsetuntemusta oppii kenties parhaiten kokemalla ja kokeilemalla. Errare humanum est, erehtyminen on inhimillistä, ja moni asia täytyy – tietomäärästä huolimatta – kunkin itse vaikka virheitä tekemällä oppia. Mikään tieto ei korvaa käytännössä kokemusten tuomaa viisautta.’’

 

Tämän olemme huomanneet jo tässä lyhyen taipaleen aikana Tiimiakatemialla. Kummallekin meistä tämä oppimistapa tuntuu sopivan erinomaisesti. Miten muuten kuin tekemällä, oppisimme esimerkiksi taloudenpidosta yhtä hyvin? Kyllähän sitä voi kirjoista päntätä ja menestyä tenteissäkin, mutta vain käytännön kautta asiat jäävät todella mieleen. Tuntuu, että on näin lyhyen ajan sisällä oppinut myös itsestään enemmän kuin aikaisemmin.

 

Claudia: Nyt on joutunut ensimmäistä kertaa elämässä todella pohtimaan itseään muutenkin kuin oman pään sisällä. On se jännä, että kun kirjoittaa ajatuksensa näkyviin, ne muuttuvat konkreettisiksi ja johtavat usein tekoihin. Kuten silloinkin kun Miia luit sen Goldsmithin kirjan.

Miia: Tiimiltäni saamani palautteen sekä opuksen “Tästä eteenpäin” ansiosta olen tiedostanut omia ongelmakohtiani ja pyrkinyt parantamaan tapojani sekä kehittymään niiden suhteen. Esseeni myötä ajatukseni muuttuivat konkreettisiksi.

 

’’ Voimme tuntea itsemme tänään paremmin kuin eilen ja huomenna paremmin kuin tänään.’’

 

Itsetunnon ja –tuntemuksen kehittäminen vaatii myös rohkeutta astua omalta mukavuusalueelta vieraalle maaperälle. Itsestään oppii uutta, kun uskaltaa tehdä jotakin eri tavoin kuin ennen ja astua epämukavuusalueelle, jossa ei ole tottumuksen tuomaa turvaa.

 

Täällä Tiimiakatemia aikana olemme monesti olleet todella epämukavuusalueella, mutta huomaamme jo nyt valtavaa kehitystä monella saralla. Pitää uskaltaa vain haastaa itseä tekemään niitä mukavuusalueen ulkopuolella olevia asioita. Sieltä se oppi nimittäin tulee, kokeilun ja virheiden kautta. Ihan alussa esimerkiksi asiakkaille soittelu ja käynnit olivat vähän ahdistavia. Ei ne vieläkään helppoja ole, mutta koko ajan menee paremmin. Olemme saaneet jo jonkinlaista rutiinia sen suhteen. Yhteisissä treeneissä puhuttiinkin joskus siitä, että kaikenlainen oppiminen tapahtuu juuri siellä epämukavuusalueella.

 

 

 

Paniikkivyöhyke – ei tapahdu oppimista

 

 

Epämukavuusalue (20%) – oppiminen tapahtuu tehokkaasti

 

 

Mukavuusalue (80%) – Rutiininomaista oppimista

 

 

 

 

Itsetuntemuksen vahvistaminen vaatii meiltä itseltämme sekä kanssaihmisiltämme pitkäjänteistä työtä, sillä se ei tapahdu hetkessä vaan vaatii asennetta sekä toistoja toistojen perään.

 

’’ Itsetuntemus karttuu joka tapauksessa huomaamattamme, mutta myös kovan työn tuloksena. Kannustavaa on, että itsetuntemuksen opiskelu ja itsetunnon vahvistaminen ovat taitoja, joiden opiskelu on kaikkien ulottuvilla. Harjoittaminen on joka päivä mahdollista. Haasteet ovat juuri niin suuria tai pieniä kuin olemme valmiita kohtaamaan.’’

 

Vuorovaikutustaitoja oppimassa

 

Vuorovaikutustaitojen merkitystä ei voi ikinä liikaa korostaa. Meidän jokaisen tiimin jäsenen tulee hallita riittävän hyvät vuorovaikutustaidot, sillä joudumme luottamaan sekä tukeutumaan toisiimme. Vuorovaikutustaidot ovat muutenkin hyvin tärkeät taidot meille jokaiselle.

 

Kuunteleminen on onnistuneiden vuorovaikutustaitojen ehdoton edellytys. Vuorovaikutushan ei ole pelkkää puhumista vaan myös kykyä, halua ja taitoa kuunnella. Meillä nämä taidot kehittyvät koko ajan treeneissä sekä muissa vuorovaikutustilanteissa etenkin täällä akatemialla. Dialogia on pakko opetella, mikä auttaa huomattavasti kun siirrytään treenitiloista toimiston puolelle. Jatkossa haluamme tietenkin koko ajan kehittää näitäkin taitoja vielä lisää. Tavoitteenamme on kasvaa assertiivisiksi eli jämäköiksi tiimiläisiksi. Kummallakin meistä on vielä kehitettävää siinä, että toisimme enemmän ajatuksiamme esille treeneissä. Erityisesti koko tiimin treeneissä on helppoa jättäytyä taka-alalle pelkän kuuntelijan rooliin.

 

” Ryhmäviestintätaidoiltaan hyvä ryhmän jäsen on assertiivinen: hän arvostaa tasavertaisesti sekä itseään että ryhmän muita jäseniä. He esittävät mielipiteitään asiallisesti ja perustellen, sekä yrittävät ymmärtää erilaisia mielipiteitä.”

 

Menestyksekäs toiminta erilaisten ryhmien jäsenenä edellyttää paitsi harjoittelua ja sen ansiosta karttuvia viestintätaitoja myös tietoa tarkoituksenmukaisesta viestintäkäyttäytymisestä ja ryhmien vuorovaikutuksesta. Tämän esseen kirjoittaminen oli oiva vuorovaikutusharjoitus; yhdistelimme ajatuksiamme, pohdimme yhdessä ja hyödynsimme toistemme vahvuuksia. Voisimme kokeilla tällaista toimintatapaa joskus toisenkin kerran uudelleen, sillä tämä osoittautui menestykseksi.

 

Lisäksi teos sisältää lukuisia esimerkillisiä harjoituksia, jotka monet sopisivat myös kokeiltavaksi oman tiimimme tai osuuskuntiemme kesken. Lähdimme vähän soveltamaan kirjan harjotuksia ja voitasiinkin joskus vetää yhdessä treenit, jossa tehtäsiin soveltamamme vuorovaikutusharjoitus yhdessä. Meillä lähti jo ideat lentämään!

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!