Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzaavaa johtamista

Kirjoitettu 17.08.16
Esseen kirjoittaja: Roosa Pihlajamäki
Kirjapisteet: 2
Kirja: Jazzia Johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 4.8. Johtamisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Yhdellä johdettavistani on ollut negatiivisia tuntemuksia minua kohtaan. Heti alussa huomasin, että hänellä oli jonkin sortin pelko tai auktoriteettiongelma minun kanssa. Ajattelin, että tämä kyllä menee ajan kanssa ohi. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan tilanne paheni. Hän alkoi kapinoimaan minua vastaan. Vaikka hän oli kokematon, ei hän silti ottanut neuvoja minulta vastaan. Yritin parhaani mukaan selvittää hänelle, miksi häneltä vaadin tiettyjä asioita ja suunnitelmallisuutta. Hän kuitenkin sivuutti kaikki vaateeni kommenteilla ”joojoo”, joka viesti äänenpainollaan, ettei hänellä ole aikomustakaan näitä toteuttaa. Tämä oli todella turhauttavaa, varsinkin, kun en tiennyt mikä oli todellinen syy.

Tilanteen jatkuttua pidemmän aikaa tulin kuitenkin ongelmasta tietoisemmaksi ja tietoisemmaksi. Lopulta tultiin siihen pisteeseen ettei hermoni enää kestänyt ja pyysin apua vertaisiltani tähän haasteeseen. Heidän antama vastaus löi minut ällikällä. Ole mukavampi. Tule vastaan. Auta, sitähän hän pyytää. Itselleni ei ollut tullut mieleenkään, että tästähän tässä todellisuudessa oli kysymys. Hän ei vain osannut tehdä pyytämiäni asioita ja oli liian ylpeä sitä myöntämään.

Päätin siis valaistuneena, että kokeillaan. Muutan asenteeni täysin. Alan kehua, kommentoida kannustavasti, hymyillä, tarjota apua. Ja herranen aika millainen täyskäännös meidän suhteessamme tapahtui. Tuntui, kuin olisimme tutustuneet uudelleen. Kitka väliltämme alkoi hälvenemään. Tajusin, että olin itse ollut suurin este meidän yhteistyöllemme.

 

”Kun ihmiset ilmaisevat voimakkaita tunteita, on houkuttelevaa reagoida nopeasti tai kiihkeästi. On parempi kuunnella aktiivisesti ja hillitä ristiriitoja sekä löytää yhteistä pohjaa ongelmanratkaisuun”

 

Taidon puute

Kuuntelu on aliarvostettu kommunikointitaito. Suurin osa kommunikaatioon käytetystä huomiosta on sitä, kuinka johtaja saa viestinsä ymmärretyksi. Paljon vähemmän kiinnitetään huomiota siihen, kuinka johtaja saa viestejä organisaatioltaan.

Tajusin, että tässä syyttelen vain muita, vaikka oikeastaan se olen minä jolta puuttuu tämä kuuntelun taito. Yritin niin voimakkaasti lyödä itse asiaani läpi, että sokaistuin näille viesteille, jota johdettavani minulle epäsuorasti viesti. Pilkka kapsahti omaan nilkkaan.

Toinen tärkeä havainto mitä tämän jälkeen tein, oli käyttämäni kieli. Kuinka asiat sanotaan. Olen aina ajatellut, että kyllä minulla on sana hallussa. Loppupeleissä kuitenkaan nokkelat väläytykset ja muut sanaleikit eivät johtamisen haasteissa auta. Tapani ilmaista itseäni voi olla jollekin este toiminnalle. Kieli muovaa ajatuksiamme enemmän, kuin ajatukset kieltämme.

Huomasin myös, että projektin alussa itselleni oli tärkeää, että muut tietävät mikä juuri minun asemani on. Ehkä siksi, että halusin ilmaista olevani viimeisen sanan sanoja, ehkä siksi, että halusin vain muiden kunnioituksen. Kuitenkin ajan saatossa kävi selväksi, että tämä ”vanhoillinen” tapa ei selvästi toiminut heihin, niinsanottu armeija-tyyli.

 

Set up for fail-syndrooma

Eräs yksittäinen tapahtuma oli aiheuttanut sen, että luottamukseni oli karissut. Tästä johtuen olin jo valmiiksi asennoitunut siihen, että epäonnistumia tulee, mikä siis näkyi suoraan holhoavassa otteessani.

Näiden havaintojen myötä ymmärsin, että tilanteen parantamiseksi tarvittiin asennemuutos. Minulta.

Muutos johtamistyylissäni oli siis melko radikaali: annoin paljon vastuuta, viljelin kannustavia sanoja, luottamuksen osoituksia, annoin vapautta päättää ja myös hyväksyin päätökset sellaisinaan, sekä koitin tsempata parhaani mukaan entisten itsenäisistä päätöksistä soimaamisten, viimeisen sanan sanomisen, jatkuvan raportoinnin ja kyttäämisen sijaan. Tämä aiheutti kunnioitusta, positiivista tekemisen meininkiä, aikaansaavuutta. Eli kaikkea sitä, mihin olin pyrkinyt jo aikaisemmin, mutta väärin keinoin.

Seuraava haasteeni onkin oppia ylläpitämään tätä löydöstä, eli uutta lähestymistapaa sekä asennettani.

 

 

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!