Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia Johtamiseen

Kirjoitettu 07.01.16
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 2
Kirja: Jazzia johtamiseen - anna osaajien loistaa
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jazzia johtamiseen

Minulle musiikin harrastajana jazz vertauskuvat upposivat kuin kuuma veitsi voihin. Jazz bändi on hyvä esimerkki ryhmästä, jonka yhteistyön tuloksena saadaan aikaan hyvä ja ammattimainen lopputulos. Hyvä ja ammattimainen lopputulos voidaan saada aikaan vaikka muusikot eivät olisi koskaan soittaneet toistensa kanssa. Kirjassa paloitellaan jazz orkesterin menestystekijät pienempiin osa-alueisiin, joista olisi minkä tahansa organisaation johtamisessa hyötyä. Tässä minua kiehtoneet jazz johtamisen osa-alueet ja mietteitä niihin liittyen.

 

Yksilöiden osaaminen

Kun ryhmä toimii hyvin on sen lopputulos enemmän kuin yksilöiden summa. Toisaalta on myös totta että kaikkien jazz orkesterin jäsenten pitää olla taitavia muusikoita. Yksilöiden osaamista ei saa missään nimessä unohtaa. Tiimiakatemialla ei toki olla ammattilaisia kaikessa mitä tehdään koska tarkoitus on oppia niitä taitoja. Mutta voimme antaa kompensaatiota esim. rahassa tai palvelun määrässä ja laadussa. Todellisiin huipputuloksiin päästään kuitenkin projekteissa, joissa tarvittava osaaminen löytyy tiimin jäseniltä.

 

Tiimi on suurempi kuin yksilö

Ryhmän vahvuus ei ole missään ilmeisempi, kuin jazz bändissä. Vaikka saksofonisti olisi kuinka taitava tahansa, ei hän voi soittaa kokonaisen orkesterin puolesta. Orkesteri vaatii useamman hyvän muusikon. Vaaditaan jotain muuta, jotta orkesterin tuottama lopputulos olisi enemmän kuin osiensa summa. Vaadittava ainesosa on yhteistyö. Kysymys on siitä, millä tasolla eri ammattilaiset pystyvät tekemään yhteistyötä. Yhteistyön laatu on jazz-johtamisen tärkein asia ja kaikki jazz-johtaminen pyrkii parantamaan tätä yhteistyötä.

 

Yhteinen kieli

Yksi yhteistyötä edistävä tekijä on yhteinen kieli. Kyse ei ole vain kielestä jonka molemmat ymmärtävät vaan sanoista jotka pitävät sisällään paljon informaatiota, mutta vain organisaation jäsenille. Tämän kaltainen yhteinen kieli muodostuu yhteisestä tekemisestä. Tekemisen ja kokemisen kautta tiettyihin sanoihin latautuu muistoja ja informaatiota. Tämmöisiä sanoja ei kuitenkaan voi luoda väkisin, ne vaativat aikaa. Tiimiakatemialla kieltä myös periytetään. Sanat ja niihin liittyvä merkitys voidaan kertoa vieraille ja uusille opiskelijoille. Kielen periytyminen tapahtuu kuitenkin lopullisesti vasta sitten kun sanan merkitys koetaan itse. Esimerkkinä termi “Pingviini” on helppo selittää “Pinkku on ensimmäisen vuoden tiimiyrittäjä” mutta vasta ensimmäisen vuoden eli pinkkuvuoden jälkeen tietää mitä vuosi piti sisällään ja mitä minä koin. Jokaiselle kokemus on ollut vähän erilainen mutta sana on tarpeeksi toimiva ja yhdistävä jotta sitä voidaan akatemialla käyttää ja siitä voidaan hyötyä.

 

Jammailu

Yksilön ja miksei vaikka koko tiimin kannattaisi jammailla enemmän. Muusikot jammailevat harjoitellakseen erittäin tärkeää taitoa eli yhteistyötä eri ihmisten kanssa. Jos harjoittelee liikaa vain omissa oloissaan saattaa objektiivinen näkemys kadota ja luulla olevansa parempi kuin onkaan. Ympäristö alkaa näyttää uhkaavalta ja kaikki mitä oman lähipiirin ulkopuolella tapahtuu tuntuu merkityksettömältä. Tällaisten ihmisten tai muusikoiden kanssa ei ole mukava työskennellä.

Tiimiakatemialla toki jammaillaan koko ajan treeneissä. Treeneissä tiimi toimii yksilön oppimisen peilinä, josta saa palautetta ja tukea oppimiseen.Tiimissä myös oppii toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja antamaan tilaa toisille soittajille aivan kuin jameissa. Jokainen ottaa vuorollaan soolon vastaan ja toiset tukevat solistia parhaan osaamisensa mukaan.

Tiimiyritys voisi myös jammailla kutsumalla asiakkaan tai jonkun ulkopuolisen ristipölyttämään treeneihin. Asiakkaalta tai joltain tiimiakatemian ulkopuoliselta saisi tärkeää heijastuspintaa siihen että millä tasolla sitä oikeasti liidetään. Myös ristipölyttämällä muiden tiimien kanssa saadaan hyvää näkemystä siitä että missä asioissa voitaisiin onnistua paremmin. Pölyttämällä voidaan myös saada perspektiiviä oman tiimin vahvuuksiin.

 

Käytäntöön vietävä ajatus: Jos yhdessäkin tiimissä on yksikin henkilö, joka ei tunne ketään Intolaista henkilökohtaisesti, on heidän mielikuvansa Intosta vain meidän viestimisen tuotosta. Henkilökohtainen tunteminen antaa Intolle jonkinlaiset kasvot. Paras tapa saada ns. henkilökohtainen kontakti muihin tiimeihin on käydä heidän treeneissä pölyttämässä. Siksi laadin tällaisen ajatuksen Pölytys Madnes viikoista.

  • Aloittaisimme treeneissä keskustelemalla n. 15 min käyden eka syyt miksi pölyttäminen on tärkeää. Listataan ne fläpille.
  • Sitten käydään läpi “Mikä on pölyttäjän tehtävä” Tässäkään ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia. Apukysymys “Minkälaisen pölyttäjän sinä haluaisit omiin treeneihin” (n. 10 min)
  • Viimeiseksi käytäntöön vienti jaetaan jokaiselle tiimiläiselle yksi tiimi, jonne mennään pölyttämään seuraavan 2 viikon aikana. Tyyli on vapaa, kunhan 2 viikon jälkeen jokaisessa tiimiyrityksessä olisi käyty ainakin kerran pölyttämässä.

 

Rakenna ehdotusten päälle

Ehdotuksia ei kannata tyrmätä. Minulle tyrmääminen on hyvin tyypillistä ja olen saanut siitä paljon palautetta. Minun pitäisi luottaa enemmän kaikkien ammattitaitoon. Tuskin kukaan tarkoituksella heittää tyhmiä ideoita. Taustalla saattaa olla jonkinlainen ajatus, ja ajatus saattaa loppukädessä olla jopa toimiva, en vain itse näe sitä alkuun. Minun on tuettava ei tyrmättävä. Näin ollen saatan myös saada itse tukea omiin hulluihin ajatuksiin. Jos ajatus ei toimi niin kyllä se selviää pian myös ajatuksen isälle.

Jos jazz orkesterissa joku rupeaa soittamaan jotain omiaan, pyrkii koko muu orkesteri muuttamaan soittoaan ja tukemaan kokeilua. Näin ollen hullustakin ajatuksesta saattaa tulla toimiva. Mikä tärkeintä vaikka idea ei toimisi, ei koko kappale kaadu yhteen huonoon kokeiluun koska kaikki muut ovat varmistaneet että se sopii kokoneisuuteen.

 

Suhde epäonnistumiseen

Epäonnistumisesta puhutaan paljon yritysmaailmassa, varsinkin ihmisten suhteesta epäonnistumiseen. Kaikille on tuttu lausahdus “Pitää epäonnistua, jotta voi onnistua.” Missään se ei kuitenkaan ole niin selvää kuin Jazz musiikissa. Jazzissa kyse on improvisaatiosta eli jatkuvasta uuden luomisesta tietyissä raameissa. Jazzissa itseisarvo on luoda ja kokeilla uutta. Vaikka kyse olisi kuinka taitavasta muusikosta tahansa, välillä epäonnistuu eikä lopputulos ole tyydyttävä. Muusikot puskevat koko ajan kohti tätä potentiaalista epäonnistumista. He eivät kuitenkaan pyri epäonnistumaan vaan tuottamaan loistavaa uutta musiikkia. Siksi potentiaalinen epäonnistuminen nähdään mahdollisuutena luoda uutta musiikkia.

 

Yhteenveto

Kaikki eivät voi alinomaan kokeilla. Kokeilijaa on kuitenkin tuettava ja toimittava hänen tukiverkkona mikäli kokeilu epäonnistuu ja ennen kaikkea tehtävä on varmistaa että kokeilu onnistuu. Sitten kun kokeilu loppuu, pallo/vastuu heitetään seuraavalle. Tämän vastuun jakautumisen tulisi tapahtua luonnollisesti dialogin tai soiton tapaan.

 

John Blåfield
Tiimiyrittäjä
ideainto.fi

Tagit: , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!